Lenin Visions Jyväskylässä
Marraskuun lopussa tapahtuu vallankumous! Ja se tapahtuu uudelleen ja uudelleen, yli kymmenessä eri elokuvassa! Lenin Visions –elokuvat pelaavat koko inhimillisellä ja ideologisella asteikolla, eivätkä taatusti jätä ketään kylmäksi.
Tapahtuman motto on peräisin Leniniltä: "Kaikista taiteista elokuva on meille tärkein." Tämä lause on koko historian siteeratuin elokuvaa koskeva kulttuuripoliittinen kannanotto: siihen vedoten elokuvataiteen kehittämiseen on kyetty suuntaamaan valtavia voimavaroja paitsi Neuvostoliitossa, myös Itä-Euroopan kansandemokratioissa ja jossain määrin myös monissa kapitalistisissa maissa.
Järjestäjien mukaan leniniläiset elokuvaviikot ovat ennen kaikkea kunnianosoitus sille vaikutukselle, joka vallankumousjohtajalla on ollut välillisesti elokuvataiteen kehitykseen. Samalla ne ovat todiste hänen ympärilleen syntyneen legendan inspiroivasta voimasta. Leijonaosa elokuvista tulee Neuvostoliitosta – maasta, jonka räiskähtelevän monikasvoinen elokuvahistoria ansaitsee parin vuosikymmenen unohduksen jälkeen tulla löydetyksi uudelleen, kuten sen kymmenet ja taas kymmenet mestarilliset ohjaajapersoonatkin.
La 23.11. klo 12 Kampus Kino: Sergei Jutkevitš: KERTOMUKSIA LENINISTÄ (NL 1957) + LÄHELLÄ VENÄJÄÄ (NL 1963)
Su 24.11. klo 18 Dynamon auditorio: Sergei Jutkevitš: LENIN PUOLASSA (Puola/NL 1965)
Ma 25.11. klo 19 Kampus Kino: Hardi Volmer: KAIKKI NUO LENINIT (Viro 1997)
Ma 25.11. klo 21 Kampus Kino: Mihail Romm: LENIN 1918 (NL 1938)
Ti 26.11. klo 19 Kampus Kino: Jari Halonen: BACK TO THE USSR – TAKAISIN RYSSIIN (Suomi 1992)
La 30.11. klo 12 Kampus Kino: Mark Donskoi: NADEZHDA (NL 1973) + LENIN LONTOOSSA (NL 1964)
Su 1.12. klo 18 Dynamon auditorio: Dziga Vertov: KOLME LAULUA LENINISTÄ (NL, 1934) + LENINILÄINEN KINOPRAVDA NO 21 (NL 1925)
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Ihmisoikeusrikos. Näin määrittelee muusikko Sepi Kumpulainen suomalaisen vanhustenhoidon tilan Susanna Helken ohjaamassa tuoreessa Armotonta menoa elokuvassa. Elokuvassa nähtävä hämeenlinnalainen lähihoitaja Tiina Mollberg oli ensimmäisiä työntekijöitä, joka toi esiin ongelmia ympärivuorokautisessa hoivassa. Kritiikki johti siihen, että Mollberg joutui mustalle listalle.
Kiasman tukisäätiön jäsen Chaim “Poju” Zabludowicz on perustanut jo vuonna 2002 viestintätoimiston, joka pyrkii kiistämään väitteet, joiden mukaan Israelin toimet olisivat yhteneväisiä apartheid-hallintojen kanssa.
Evitaa on monesti kutsuttu köyhien kuningattareksi, vaikka yhden köyhän sosiaalinen nousu kapitalismin sisällä ei tarkoita samoja mahdollisuuksia kaikille köyhille. Eero Suorsa analysoi Eva Perónia ja Che Guevaraa klassikkomusikaalin näkökulmasta.