Latinalaiseen Amerikkaan uusi kilpaileva talousliitto

19.05.2011 - 13:07
(updated: 16.10.2015 - 10:39)
Perun presidentin Alan Garcían aloitteesta Chilen Sebastián Piñera, Kolumbian Juan Manuel Santos ja Meksikon Felipe Calderón solmivat aiesopimuksen Tyynenmeren integraatiosta Limassa 28. huhtikuuta. / Gobierno Federal |

Latinalaisen Amerikan nousevat taloudet Meksiko, Peru, Chile ja Kolumbia ovat luoneet maanosan suurimman yhtenäisen talousalueen, sillä sen yli 870 miljardin liikevaihto on lähes kolmanneksen MERCOSUR:ia isompi. Yhteensä nämä neljä oikeistopuolueiden johtamaa maata muodostavat noin 34 prosenttia Latinalaisen Amerikan taloudesta. Tyynenmeren liitoksi (Alianza de Pacífico) nimetyn uuden talousalueen tarkoituksena on vapaakaupan, demokratian ja huumeidenvastaisen sodan tukeminen. Tyynenmeren liitto on myös selkeä vastaisku Atlantin puoleisten vasemmistojohtoisten maiden kuten Venezuelan ja Kuuban viimeaikaiselle liittoutumiskehitykselle ja ALBA:lle.

Virkakautensa 28.7. päättävän Perun presidentin Alan Garcían aloitteesta Chilen Sebastián Piñera, Kolumbian Juan Manuel Santos ja Meksikon Felipe Calderón solmivat aiesopimuksen Tyynenmeren integraatiosta Limassa 28. huhtikuuta edistääkseen vapaakauppaa ja lisätäkseen yhteistyötä Aasian talousmahtien kanssa. Kokoukseen osallistui myös Panaman presidentin Ricardo Martinellin edustajana ja tarkkailijajäsenenä Rómulo Roux.

Tarkoituksena on edetä joulukuussa Meksikossa pidettävässä kokouksessa tavaroiden, palveluiden, pääomien ja ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen. Tyynenmeren liitto etsii parhaillaan yhteistyökumppaneikseen alueen kansainvälisiä järjestöjä kuten Amerikan kehityspankki (BID) ja Latinalaisen Amerikan maiden talouskomissio (CEPAL). Toisaalta myös Maailmanpankin tukea hankkeelle tavoitellaan. Yhdentymisprosessi on avoin kaikille niille maille, jotka jakavat uuden talousliiton tavoitteet.

Liiton peruspilareita on neljä. Niistä ensimmäinen keskittyy demokratiakehityksen tukemiseen ja toinen vapaakaupan ja yksityistämisen lisäämiseen. Kolmantena pilarina hahmotetaan terrorismin ja huumeidenvastaisen sodan varaukseton tukeminen. Neljäs peruspilari puolestaan keskittyy koulutuksen ja terveydenhoidon edistämiseen osana niin sanottua minimalistista ja uusliberaalia sosiopoliittista mallia.

Tyynenmeren blokkiin katsotaan yleisesti kuuluvan neljän aiesopimuksen allekirjoittaneen maan lisäksi muun muassa Panama, Honduras ja Costa Rica, joita yhdistää halu liittoutua kaupallisesti ja sotilaallisesti Yhdysvaltojen kanssa. Nyt blokin maat ottivat harppauksen eteenpäin vastustaakseen niin sanotun Atlantin rintaman maiden kuten Venezuelan, Brasilian, Argentiinan ja Uruguayn avoimen kriittistä suhtautumista vapaakauppaan ja Yhdysvaltojen hegemoniaan Latinalaisessa Amerikassa.

Siksi nyt syntyneen sopimuksen on sanottu olevan luonteeltaan ennen kaikkea poliittinen. Kaikilla nyt liittoutuneilla mailla on voimassa olevat vapaakauppasopimukset Yhdysvaltojen kanssa monien Keski-Amerikan maiden tapaan, vaikka Kolumbian jo neuvoteltua vapaakauppasopimusta ei ole vielä allekirjoitettu. Hankkeen taustalta löytyvät pohjoisen suurvallan poliittiset motiivit alueella. Sen jälkeen kun Amerikkojen vapaakauppaliiton (ALCA) läpiviemisestä tuli mahdottomuus, Yhdysvallat on pyrkinyt tekemään maakohtaisia sopimuksia uusliberalismin hengessä. Geopoliittiselta kannalta huolestuttavaksi on myös koettu Etelä-Amerikan kansojen liiton (UNASUR) viimeaikainen myönteinen kehitys, jonka vastaisena instrumenttina uusi liittouma selkeästi toimii. Taustalta löytyy myös tarve heikentää Brasilian alueellista johtajuutta. Niin ikään Washingtonin tavoitteena on avoimen kielteisesti yksipuolisiin vapaakauppasopimukseen asennoituvan ALBA:n (Bolivarilainen liittouma Amerikkamme kansojen hyväksi) kehityksen pysäyttäminen, johon kuuluvat Venezuelan lisäksi muun muassa Kuuba, Bolivia ja Ecuador. Siinä mielessä uusi aiesopimus voidaan nähdä osana Yhdysvaltojen uutta aggressiivista aluepolitiikkaa, jonka seurauksena Hondurasissa tehtiin vallankaappaus ja muun muassa Ecuadorissa yritettiin syrjäyttää laittomin keinoin presidentti Rafael Correa.

García ja kumppanit tyytyväisiä tekoonsa

Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos nimitti aiesopimuksen allekirjoitettuaan päivää historialliseksi. Meksikon presidentti Felipe Calderón taas iloitsi Tyynenmeren allianssin todellisesta syntymisestä ja vakuutti Meksikon sitoutumisen Latinalaisen Amerikan kehittämiseen olevan kaikkien epäilyjen yläpuolella. Valtionpäämiehet riemuitsivat siitä, että nyt samanlaiset taloudet, vahvat ihmisoikeuksia kunnioitt avat demokratiat ja yksityisyrittämiseen uskovat oikeusvaltiot saattoivat yhdistää voimansa suurimpana haasteenaan lähentyminen Aasian talousmahteihin.

Perun presidentti Alan García ilmaisi kumppaniensa tunnot seuraavasti:

Tarkoituksena on sallia tuotteiden, palveluiden, pääomien ja ihmisten vapaa liikkuminen tehokkaamman talouskasvun takaamiseksi. Neljällä sopimuksen solmineella maalla on paljon yhteistä suhteessa vapaakauppasopimuksiin, demokratian puolustamiseen ja Aasian Tyynenmeren taloudellisen yhteistyön foorumiin (APEC). Kolumbia, Chile, Peru ja Meksiko ovat ne Aasian kanssa merirajansa jakavat maat, jotka uskovat modernisoinnin takaaviin investointeihin ja valtion rooliin tasaisemman tulonjaon saavuttamisessa. Kyseessä on siis historiallinen askel maanosamme kansojen modernisaation, sosiaalisen kehityksen ja oikeudenmukaisuuden kannalta.

Garcían mukaan kyseessä ei ole romanttinen tai runollinen aloite, vaan realistinen hanke, jonka tarkoituksena on tehdä alueesta teknologian ja ulkomaisen pääoman vetonaula. Uusi poliittinen siirto maanosan shakkilaudalla tekee uusista liittolai sista todennäköisesti Brasiliaa suuremman markkina-alueen. Myös Syvän integraation alueeksi (AIP) kutsuttu geopoliittisesti merkittävä talousblokki tarkoittaa Latinalaisen Amerikan oikeiston viiden vuoden takaisten unelmien toteutumista. Nyt mantereelle on luotu todellinen vastavoima 21. vuosisadan sosialismille.

Taustalla kylmän sodan haamu

Uuden liiton ensimmäisessä vaiheessa keskitytään siirtolaisuuden, kaupan ja tullilaitosten yhteistyön syventämiseen. Sitten aiotaan edetä palveluiden ja pääomien vapaan liikkuvuuden järjestämiseen, joka tarkoittaa muun muassa maiden pörssikäytäntöjen yhdenmukaistamista. Pääomien yhteinen koordinointi on ollut käynnissä Perun, Kolumbian ja Chilen kesken jo Latinalaisen Amerikan yhtyneiden markkinoiden (MILA) mekanismien kautta. Nyt Meksikolle annetaan etuoikeutettu asema liittyä MILA:an. Maiden ulko- ja kauppaministeriöiden tehtävänä on nyt laatia selkeyttävä kehyssuunnitelma erinäisten vapaakauppasopimusten keskinäisestä yhteensovittamisesta. Joulukuussa 2011 Meksikossa aiotaan virallistaa nyt solmitun aiesopimuksen mukaisesti uuden talousliiton luominen.

Kolumbiaa lukuun ottamatta, kolme muuta jäsenmaata ovat aiempia APEC:in osallistujamaita, mutta ne eivät ole saaneet ääntään kuuluviin laajassa taloudellisessa yhteistyöelimessä, jonka piiriin kuuluu 42 prosenttia maailman väestöstä ja 54 prosenttia globaalista kaupasta. Yhdysvaltojen johtaman APEC:in uskotaan nyt avaavan Tyynenmeren liiton maille entistä vapaamman pääsyn Aasian houkutteleville vientimarkkinoille, sillä tästä lähin alueen maat esiintyvät yhtenä rintamana etujaan puolustaen.

Vaikka Meksiko muodostaa yli puolet Tyynenmeren allianssin väestöstä, sen yhteensä yli 200 miljoonaa asukasta ovat vastuussa noin 870 miljardin dollarin vuosittaisesta kaupasta. Nyt ehkä lopullisesti merkityksensä menettäneen Etelän yhteismarkkinoiden (MERCOSUR) yhteenlaskettu liikevaihto on noin 550 miljardia dollaria. Uuden talousblokin bruttokansantuote muodostaa 34 prosenttia eli reilun kolmanneksen Latinalaisen Amerikan taloudesta ja yli 55 prosenttia sen viennistä.

Vuonna 1969 perustetun nykyään nelijäsenisen Andien yhteisön (CAN) taival talousliittona on nyt solmitun aiesopimuksen valossa todennäköisesti historiaa. Aiemmin liitosta erosi Venezuela jo vuonna 2006 protestina lisääntyneeseen yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa. Nyt Kolumbia, Peru ja liitännäisjäsen Chile tulevat ottamaan etäisyyttä Andien keskinäiseen yhdentymiskehitykseen, jonka vetureina ovat viime aikoina toimineet niin Bolivia kuin Ecuador.

Ensimmäisen sukupolven integraatioyritysten kuten MERCOSUR:in ja Andien yhteisön jääminen hiljaisiksi taustavoimiksi näyttää väistämättömältä uuden toisen sukupolven liitto utumiskehityksen valossa. 11. päivänä maaliskuuta 2011 täydeksi juridiseksi kansojen liitoksi muutetun UNASUR:in pyrkimyksenä on edistää maanosan sosiopoliittisista, kulttuurista ja taloudellista yhdentymiskehitystä. Tällä hetkellä UNASUR:iin kuuluu 12 Etelä-Amerikan maata, mutta myös Meksiko on ilmaissut halunsa liitännäisjäsenyyteen. Siitä huolimatta sen jäsenmaat tulevat tästä eteenpäin jakaantumaan lähes kylmän sodan hengessä kahteen ideologiseen leiriin eli vasemmistolaiseen Atlantin blokkiin, jota edustaa ALBA ja oikeistolaiseen Tyynenmeren liittoon.

Viime lokakuussa alkaneen ja nyt konkretisoituneen liittoutumisprosessin ensimmäinen harppaus otettiin, kun Meksiko ja Peru solmivat maiden keskinäisen vapaakauppasopimuksen 6. päivänä huhtikuuta. Jo lokakuussa 2010 mukaan kutsutut Chile ja Kolumbia saivat siten Meksikon tuen hankkeelleen, joka mahdollisti nyt tehdyn aiesopimuksen laatimisen.

Lähteet: Aeronoticias, Telesur, Canal Once, Americaeconomica.com, 870 Radio Noticias, Elmundo.com

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Ulkomaat

Kommentit (3 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.