Kupru etenee – kuullaanko kuntalaisia?

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 36/2007

SKP:n kunnallisseminaari Vantaan Tikkurilassa sattui samalle lauantaipäivälle, jolloin hoitajaliitto Tehy pohti kuntatyönantajan antaman tes-tarjouksen kohtaloa. Hoitoalan palkkavaatimukset kietoutuvat yhteen kuntatalouden tilan ja julkisten palvelujen tulevaisuuden kanssa. Taustalla kummittelee kunta-ja palvelurakenneuudistus, joka mullistaa koko kunnallista sektoria.

Seminaarin avannut SKP:n varapuheenjohtaja Lena Huldén painotti, ettei ole yhdentekevää, millä tavalla kunnalliset palvelut järjestetään. Hänen mukaansa julkisten palvelujen yksityistämistrendi johtaa ennen kaikkea kuntademokratian supistumiseen.

– Häviäjiä ovat sekä palveluja tuottavat työntekijät että niitä tarvitsevat ihmiset, huomautti Huldén.

Kuprun ensivaihe takana

Mikä siis on kuntien tilanne helmikuussa annetun kuntapuitelain ja sen vaatimien selvitysten jälkeen?

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen arvioi, että takana on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen – tuttavallisemmin Kuprun – ensimmäinen vaihe. Esimerkiksi perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi järjestetään kuntien toimeenpanosuunnitelmien mukaan tulevaisuudessa noin 110-130:ssa yhteistoiminta-alueessa. Vireillä on myös useampia kuntajakoselvityksiä, joilla kuntia ajetaan yhteen erilaisten porkkanarahojen houkuttelemana.

– Syntymässä on sekava, virkamiesvaltainen systeemi, josta useimmat kunnanvaltuustot eivät ole perillä, sanoi Hakanen.

Hänen mukaansa valitulla linjalla pyritään ajamaan palvelujen yksityistämistavoitetta pitkällä aikavälillä.

Elinkeinoelämän valtuuskunta julkaisi kesäkuussa omat kuntauudistustavoitteensa. EVA tähtää peittelemättä siihen, että luodaan yksityiset palvelumarkkinat, joilta kunnat ostavat palvelunsa. Pääoma etsii näin uusia alueita voitontavoittelulle, ja niitä löytyy juuri kasvavilta palvelumarkkinoilta. Trendi ei koske vain Suomea, vaan on Euroopan unionin tason strategia.

Valtio kurittaa kuntia

Valtion ensi vuoden budjetti ei lupaa kuntien talouden kannalta hyvää. Vaikka budjetissa toteutetaan joitakin indeksitarkistuksia ja luvataan kunta-alan palkkaratkaisuun 150 miljoonaa ylimääräistä ns. tasa-arvoerää, käy valtio silti vierailulla kuntien kukkarolla.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti alenee 33,88:sta 31,77:en (2,11 prosenttiyksikköä) ja opetus- ja kulttuuritoimen 45,3:sta 41,89:een (3,41 prosenttiyksikköä). Ei siis ihme, että joillakin kunnilla voi olla vaikeuksia riittävien palvelujen järjestämisessä.

Yrjö Hakasen mukaan SKP:n kunnallisohjelma tarjoaa ratkaisuja myös kuntien talouden turvaamiselle. Ohjelmassa vaaditaan valtionosuuksien leikkausten palauttamista kunnille sekä progressiivista kunnallisveroa. Myös miljardiluokan pääomatuloista pitäisi maksaa kunnallisveroa samalla tavalla kuin palkkatuloista.

Suuri ei ole halpaa

Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Riitta Tynjä kertoi Jyvässeudun verkostokaupunkihankkeesta, jonka seurauksena on syntymässä 166 000 asukkaan keskittymä. Yhdistymisessä on kuitenkin ollut monta mutkaa matkassa. Tynjä onkin jättänyt valtuustoaloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan liitoksesta.

Kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueita perustellaan suuruuden ekonomialla: keskittämisen pitäisi tuoda kustannussäästöjä.

SKP:n pääsihteeri Arto Viitaniemi huomautti, että ainakaan tutkimusten mukaan keskittäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kuntaliiton omien laskelmien mukaan kunnan käyttömenot per asukas ovat edullisimmillaan noin 10 000 asukkaan kunnissa. Menot kasvavat jyrkästi, kun kuntakoko kasvaa yli 50 000:n asukkaan.

Kuntakamppailun uusi vaihe

Hakanen korosti, että nyt on käynnistymässä uusi vaihe myös kuntapalveluista käytävässä kamppailussa. On taisteltava lähipalvelujen puolesta palvelumaksujen korotuksia vastaan. Kamppailu kuntatyöntekijöiden, kuten sairaanhoitajien paremman palkan puolesta on myös kamppailua parempien kunnallisten palvelujen puolesta.

Keskustelussa todettiin myös, että nyt on syytä hyvissä ajoin aloittaa valmistautuminen vuoden päästä pidettäviin kunnallisvaaleihin, joista on tulossa todellinen kamppailu kuntien tulevaisuudesta.

Keskeistä kunnissa on asukkaiden oma osallistuminen ja erilaiset kansalaisliikkeet. Esimerkiksi kuntaliitosten yhteydessä on aina vaadittava kunnallisia, sitovia kansanäänestyksiä. Kun valtuusto tai kuntayhtymä tekee huonoja päätöksiä, on niistä tehtävä kunnallisvalituksia ja oikaisuvaatimuksia.

Kuntasektorin peruskysymysten tuleekin kuulua: onko kuultu asukkaiden tarpeita ja tuleeko kunnille lisää rahaa. (MK)