Kun työläisillä ei vielä ollut oikeuksia

20.10.2015 - 18:45
(updated: 17.12.2015 - 16:30)

Teollinen kapitalismi ei tullut maailmaan rauhanomaisen kehityksen seurauksena vaan verisen ja väkivaltaisen synnytyksen kautta. Uhreja ja traagisia vaiheita ei säästelty, kun maa- ja käsityöläisten joukoista alettiin muovata proletariaattia teollistuvan tuotannon käyttövoimaksi.

1800-luvun alkupuolella Iso-Britannia oli teollistumisen kärkimaa. Taustalla oli jo satoja vuosia aiemmin alkanut yhteiskunnallinen murros, jota Karl Marx kuvaa Pääoman I osan 24. luvussa.

Brittiläinen kruunu ja aatelisto ryhtyivät 1500-luvulta alkaen yksityistämään yhteisessä käytössä olleita viljelysmaita, metsiä ja vesistöjä. Maaseutuväestön toimeentulon lähteen yksityistäminen ajoi väkeä sankoin joukoin palkkatyöläisiksi kasvaviin kaupunkeihin teollisuuden palvelukseen.

Tämä yhteismaiden ryöstö, ”pakkoluovutus”, oli Marxin mukaan pääoman niin sanottua alkuperäistä kasautumista. Kapitalismi tarvitsi ”vapaan työläisen”, työläisen joka on irti turpeesta ja vapaa myymään työvoimaansa palkkaa vastaan.

Työväentutkimuksen klassikko

Tämä oli tausta sille yhteiskunnalle, johon preussilainen tekstiiliyrittäjän poika Friedrich Engels muutti vuonna 1842. Vasta 22-vuotias Engels työskenteli Manchesterissa kauppahuoneessa, jossa hänen isänsä oli osakkaana.

Manchester oli brittiläisen kapitalistisen teollisen vallankumouksen ydinaluetta. Engels – joka oli jo lukioiässä kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja lukeutui radikaaleihin Hegelin kannattajiin – vietti aikaansa konttoritöiden lisäksi työläisten parissa. Hän järkyttyi likaisista ja köyhistä oloista, joissa pitkää työpäivää puurtavat tehdastyöläiset joutuivat elämään.

Engels alkoi kirjata havaintojaan ylös. Tämän ohella hän perehtyi työläisten oloja ja hallintaa käsitteleviin asiakirjoihin. 21 kuukautta kestäneiden tutkimusten pohjalta Engels julkaisi 1845 teoksen Työväenluokan asema Englannissa, josta on tullut työväentutkimuksen klassikko.

Jo aiemmin oli toki ilmestynyt kirjoja, joissa kuvailtiin ja voivoteltiin työväenluokan kurjaa asemaa. Engels oli ensimmäinen, joka politisoi kysymyksen ja totesi, että työväenluokka ei ole ainoastaan kärsivä luokka vaan kykenevä itse parantamaan omaa asemaansa. Engels syytti suoraan kapitalismia ja porvaristoa työläisten riistosta ja huomautti, että työläisten on järjestäydyttävä taistelemaan vapautumisensa puolesta ja kumottava alistava kapitalismi.

Vasemmistohegeliläinen toimittaja

Vaikka Engels syntyi varakkaaseen perheeseen, altistui hän nuorena radikaaleille ajatuksille. Hän palveli jonkin aikaa Preussin armeijassa Berliinissä ja käytti vapaa-aikaansa Humboldt-yliopistossa luennoilla.

Engels tutustui oppilaisiin, jotka olivat ajan hengen mukaisesti Hegelin opetuslapsia ja jakaantumassa kahteen leiriin, oikeisto- ja vasemmistohegeliläisiin. Sivutoimisesti Engels kirjoitti artikkeleita muun muassa Rheinische Zeitung -lehteen – jonka toimittajana työskenteli muuan Karl Marx

Engels joutui pitkään elämään kaksoiselämää. Julkisesti hän oli kapitalisti ja yrittäjä, mutta kulissien takana radikaali vallankumouksellinen. Hän lupasi Marxille raportoida yhteiseen lehteen Manchesterin-vaiheistaan. Nopeasti syntyi kuitenkin ajatus kirjoittaa laajempi kirja Englannin työväenluokan oloista.

Into Kustannuksen kirjan on ansiokkaasti suomentanut ja esipuheella varustanut Jorma Mäntylä.

Kirjassa on paljon nykylukijaa kiinnostavaa sisältöä. Engelsin kuvaamat kapitalismin ilmiöt ovat todellisuutta monessa kehittyvässä maassa ja työväenluokan asema uhkaa huonontua myös rikkaammissa maissa.

Teokseen on myös sisällytetty Engelsin myöhemmin vuosien 1887 ja 1892 käännöksiin kirjoittamat esipuheet, joissa hän arvioi kriittisesti vuosikymmeniä aiemmin kirjoittamaansa teosta. Monet nuoren Engelsin esittämät ennusteet ja visiot olivat jääneet toteutumatta. Silti hän kirjoittaa seisovansa edelleen tekstinsä takana, oman aikansa kuvahan se kuitenkin on.

Työväestön oikeuksia uhataan taas

Olennaista Engelsin kirjan kautta on ymmärtää, että se kehitys, jota työväenluokan työ- ja elinolojen sekä työehtojen parantumisessa on viimeisen parinsadan vuoden aikana tapahtunut, ei ole seurausta kapitalistiluokan tai pomojen hyväntahtoisuudesta tai suopeudesta. Myös yläluokan elämää läheltä tarkastellut Engels toteaa, ettei porvaria kiinnosta työläinen kuin voiton tahkoamisen välineenä.

On tarvittu tietoista luokkataistelua, työväestön järjestäytymistä ja kovaa kamppailua, jotta on päästy nykytilanteeseen, missä työläisellä on muutakin menetettävää kuin ne kuuluisat kahleensa. Engelsin kirja kannattaa lukea siinäkin mielessä, että olemme nyt Suomessa tilanteessa, jossa työväestön oikeuksia ollaan toden teolla uhkaamassa – pitkälti samoilla perusteilla, joilla 1800-luvun alun kapitalisti halusi pitää oman aikansa työläisen anturan alla.

Friedrich Engels: Työväenluokan asema Englannissa. Into 2015. Alkuteos Die Lage der arbeitenden Klasse in England. 1845. Englanninkielisestä versiosta suomentanut Jorma Mäntylä. 378 sivua.

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Teoria

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.