Kosmonauttivalokuvat loivat todellisuutta kylmän sodan aikana
Avaruus ja sen valloittajat nousivat toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitossa modernin elämän ja tulevaisuuden symboleiksi. Elettiin aikakautta, jolloin mikä tahansa tuntui mahdolliselta. Millaisena lehdissä, kirjoissa ja muussa populaarissa mediassa julkaistut valokuvat ja piirrokset esittivät avaruuden ja sen valloittajat?
Valokuvatutkija Iina Kohonen osoittaa väitöksessään valokuvien olleen tärkeä keino avaruuden valloituksesta kerrottaessa. Erityisesti tutkimuksessa nousevat esille kansakunnan uudet sankarit, kosmonautit.
– Televisio ei vielä ollut syrjäyttänyt lehtiä keskeisenä visuaalisena mediana ja suosituissa kuvalehdissä julkaistuilla valokuvilla oli tärkeä asema avaruusaikakauden tallentajina, kuvittajana ja tuottajana, selventää Iina Kohonen.
5 000 valokuvaa ja lähes 400 piirrosta tai maalausta kattavan aineiston tarkastelussa keskitytään erityisesti valokuvan kykyyn tehdä todelliseksi ja kuvan kykyyn kertoa tarinaa. Merkittäviä ovat ihmisen, teknologian ja avaruuden suhde sekä kosmonautteihin liitetyn sankaruuden moniulotteisuus.
Kohonen väittelee Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 14. syyskuuta.
Kuvat osana propagandakoneistoa
Kuvat avaruudesta syntyivät osana Neuvostoliiton kylmän sodan propagandakoneistoa, ja avaruuskilpa kytkeytyi tiiviisti ase- ja ohjusteknologiaan. Lähes vainoharhainen salailu verhosi koko avaruusohjelmaa.
– Samanaikaisesti avaruuskilpaa käyvällä Neuvostoliitolla oli suuri tarve hyödyntää ohjelmaa niin laajalti julkisuudessa kuin mahdollista. Salailun ja julkisuuden välinen jännite teki valokuvista mielenkiintoisen tutkimuskohteen. Kuvat ylikompensoituivat ja jokaiselle detaljille tuli kohtuuttoman suuri merkitys, kertoo Iina Kohonen.
Salailu aiheutti myös kosmonauttien julkiselle roolille haasteita. Kosmonauteissa yhdistyi kaksi piirrettä: he olivat samanaikaisesti sekä avaruusohjelman vaikutusvaltaisimpia että heikoimpia edustajia. Kosmonautit olivat avaruusohjelman eliittiä, joilla ei ollut mitään valtaa suhteessa julkisuuskuvaansa.
Kuvien avulla kerrottiin millainen oli ideaali neuvostokansalainen 1960-luvulla. Ne esittivät ihanteellista yhteiskuntaa, yhteiskuntaa avaruuden valloituksen kynnyksellä.
– Kosmonautit näyttäytyvät kuvissa korostetun arkisina. Perhe, koti ja sankareiden arkinen elämä maan pinnalla nousivat avaruutta tärkeämmiksi kuvauskohteiksi, Kohonen sanoo.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Ihmisoikeusrikos. Näin määrittelee muusikko Sepi Kumpulainen suomalaisen vanhustenhoidon tilan Susanna Helken ohjaamassa tuoreessa Armotonta menoa elokuvassa. Elokuvassa nähtävä hämeenlinnalainen lähihoitaja Tiina Mollberg oli ensimmäisiä työntekijöitä, joka toi esiin ongelmia ympärivuorokautisessa hoivassa. Kritiikki johti siihen, että Mollberg joutui mustalle listalle.
Kiasman tukisäätiön jäsen Chaim “Poju” Zabludowicz on perustanut jo vuonna 2002 viestintätoimiston, joka pyrkii kiistämään väitteet, joiden mukaan Israelin toimet olisivat yhteneväisiä apartheid-hallintojen kanssa.
Evitaa on monesti kutsuttu köyhien kuningattareksi, vaikka yhden köyhän sosiaalinen nousu kapitalismin sisällä ei tarkoita samoja mahdollisuuksia kaikille köyhille. Eero Suorsa analysoi Eva Perónia ja Che Guevaraa klassikkomusikaalin näkökulmasta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.