Kohti kansainvälistä toimintapäivää ja kuntavaaleja

20.04.2012 - 13:11
(updated: 16.10.2015 - 10:39)
– Miten organisoimme toimintaa ympäri maata, politisoimme ja radikalisoimme sitä, haastoi Sippo Kähmi kommunisteja ottamaan roolia vastarinnan voimistamisessa. / Toivo Koivisto |

Toiminta EU:n kurisopimusta vastaan, peruskoulun tulevaisuus, kuntavaalin ehdokasasettelun vauhdittaminen ja SKP:n toiminnan uudistaminen keskusteluttivat viime sunnuntaina Helsingissä kokoontunutta SKP:n keskuskomiteaa. Vilkkaaseen keskusteluun virittivät ay- ja toriliikkeen aktiivi Sippo Kähmi, erityispedagogiikan opiskelija Anna-Mili Tölkkö, Lapin piirisihteeri Tapio Siirilä, jyväskyläläinen Satu Simonen ja opintojohtaja Leo Partanen.

Terveisiä vaihtoehtoisesta huippukokouksesta

Sippo Kähmi toi terveisiä muutama viikko sitten Brysselissä pidetystä Vaihtoehtoisesti huippukokouksesta. Laajapohjaisessa kokouksessa oli vallalla yhteisen toiminnan ja vastarinnan voimistamisen henki.

– Hallitusten tekemä talouskurisopimus, Mercozy-sopimus, on romuttamassa sosiaaliset ja demokraattiset oikeudet EU-maissa, ellei sitä vastaan nousta nyt laajasti. Kreikassa, Espanjassa, Italiassa ja jokaisessa EU-maassa työväenliikkeen voitot ja tappiot ovat yhteisiä voittoja tai tappioita, Sippo Kähmi korosti.

Vapusta alkaa tärkeiden kansainvälisen toimintapäivien sarja. Toukokuun 12.päivä on Espanjan tyytymättömien 15M –liikkeen ja Yhdysvaltojen Occupy-liikkeen aloitteesta järjestettävä toimintapäivä. Sen jälkeen on ay-liikkeen lakkoja ja Frankfurtissa mielenosoitus 16.toukokuuta.

– Miten organisoimme toimintaa ympäri maata, politisoimme ja radikalisoimme sitä, haastoi Sippo Kähmi kommunisteja ottamaan roolia vastarinnan voimistamisessa.

Puheenjohtaja Yrjö Hakanen kertoi, että Suomessa hallitus ei ole vieläkään selvittänyt miten EU:n talouskurisopimus tuodaan eduskunnan käsittelyyn. Hän varoitti valtiovarainministeriön pyrkimyksistä sitoa eduskunta sopimukseen ilman avointa kansalaiskeskustelua ja perustuslain muutosjärjestyksessä tapahtuvaa, määräenemmistöä edellyttävää eduskuntakäsittelyä, vaikka sopimuksella siirretään osa eduskunnan budjetti- ja talouspoliittisesta vallasta EU-komissiolle.

Peruskoulun tulevaisuus?

Uusliberalistinen kehitys näkyy Suomessakin koulujen eriytymisenä ja eriarvoistumisena, vaikka olemme tottuneet pitämään koululaitostamme tasa-arvoisena.

– Peruskoulun tulevaisuudessa on kyse myös koko yhteiskunnan tulevaisuudesta, totesi Helsingin yliopistossa erityispedagogiikkaa opiskeleva Anna-Mili Tölkkö.

Koulujen eriytymiseen vaikuttavat monet seikat. Kielivalinnat ja muut painotukset opetussuunnitelmissa ohjaavat eri tavoin. Oppilaiden vanhempien koulutus, työttömyysaste ja alueen asuntokanta vaikuttavat ja näkyvät koulujen kehityksessä.

– Miksi Suomessa otetaan nykyisin mallia koulutukseen maista, joiden koulujärjestelmät ovat eriarvoisemmat, kysyi Tölkkö.

Hän kertoi hälyttäviä esimerkkejä eriarvoistumisesta. Erityisopetukseen sijoitettujen oppilaiden määrä on kaksinkertaistunut 90-luvun puolivälin jälkeen. Suomessa on yli 50 000 peruskoulun käynyttä nuorta, joilla ei ole jatko-opiskelupaikkaa tai työpaikkaa. Heistä neljännes on maahanmuuttajia.

Muu yhteiskunta ei voi olla vaikuttamatta kouluun, mutta koulun pitäisi olla linnakkeita kilpailua ja markkinoita vastaan. Lähikoulut ovat yhteisöjä ja yhteisö itsessään. Peruskoululla on tärkeä kasvatuksellinen tehtävä. Siksi on tärkeä, että opettajilla on eri aineiden ohella vahva pedagoginen koulutus. Kyse on myös rahasta, muun muassa pätevien opettajien ja koulupsykologien palvelujen turvaamiseksi kaikissa kouluissa.

SKP:n osastot, mediat ja opiskelu

Viime syksynä aloitettu SKP:n toiminnan ja järjestöllisen tilanteen kehittämisprosessi jatkui tällä kertaa keskuskomiteassa Tapio Siirilän puheenvuorolla siitä, miten jokainen jäsen voi saada oman paikan puolueosastojen ja alueellisten toimintaryhmien toiminnassa.

Satu Simonen kertoi siitä, miten Jyväskylässä on hyödynnetty SKP:n valtakunnallisia lausumia ja muita aineistoja alueen medioissa, linkittämällä niitä sosiaalisessa mediassa ja paikallisiin tilanteisiin muokaten eri tovereiden juttuina lehdille.

SKP:n järjestöjen mahdollisuuksista käynnistää opintokerhoja ja järjestää muuta koulutusta Demokraattisen sivistysliiton opintokeskuksen tuella kertoi Leo Partanen. Hän esitteli myös valmistautumista SKP:n yhdessä DSL:n kanssa järjestämään kesäyliopistoon, joka tarjoaa piirijärjestöille mahdollisuuden aktiivien kouluttamiseen. SKP kokoaa myös ryhmää Euroopan vasemmiston kesäyliopistoon, joka pidetään heinäkuussa Kreikassa.

Vauhtia kuntavaalin ehdokasasetteluun

Metallin vaaleissa uusi lista Metallin jäsenten ääni sai läpi Tampereelta kaksi edustajaa. Tulos oli parempi kuin Perussuomalaisilla. Mutta olisi ollut vielä parempi, jos ehdokasasetteluun olisi ryhdytty laajemmin koko maassa, arvioi Pauli Schadrin.

Nyt kuntavaalien valmistelussa on kaikkialla lisää mahdollisuuksia, kun hallituksen politiikka on herättänyt ”kuntakapinaa” ja hajottaa eduskuntapuolueiden rivejä. Pääsihteeri JP Väisänen innosti seuraamaan Ranskan vasemmistorintaman esimerkkiä siitä, miten satojen pienten paikallisten tapaamista ja keskustelutilaisuuksien kautta on synnytetty laaja kansanliike. Katugalluppien tekeminen ”Mitä haluat muuttaa kunnassa” tarjoaa tähän aineistoa. SKP:n piireistä saa myös esitettä, jolla voi pyytää uusia ihmisiä mukaan vaalityöhön ja ehdokkaaksi.

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Kotimaa

Kommentit (1 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.