Kansalaisten epäluulo EU:ta kohtaan kasvaa
Suomi aloittaa heinäkuun alussa urakan Euroopan unionin puheenjohtajamaana. Pesti tuo puolen vuoden aikana Suomeen EU:n silmäätekeviä, ministereitä ja muita vieraita.
Myös unionikriittiset kansalaisjärjestöt valmistautuvat puheenjohtajuuskauteen omalla rinnakkaisohjelmallaan. Ympäri Suomea järjestettävät tärkeimpien EU:n ministerikokousten yhteyteen kaavaillut tapahtumat pitävät myös Vaihtoehto EU:lle -järjestön pääsihteerin Juhani Liljan kiireisenä.
Mihin perustuslakia tarvitaan
Eduskunnassa yritetään vieläkin elvyttää unionin perustuslakia. VEU luovutti eduskunnalle hiljattain kymmeniä tuhansia nimiä sisältäneen adressin, jolla vaadittiin kansanäänestyksen järjestämistä perustuslaista. Keräys ei Liljan mukaan herättänyt suuria väristyksiä eduskunnassa.
Nyt järjestö kerää uutta adressia, jossa yksinkertaisesti vedotaan eduskuntaan perustuslain hylkäämisen puolesta.
Perustuslakikeskustelussa väistellään edelleen kaikkein tärkeintä kysymystä.
– Miksi ylipäätään halutaan perustuslakia? Jos EU:sta ei haluta tehdä liittovaltiota, mihin se tarvitsee perustuslakia? kysyy Lilja.
Suomella on omituinen halu päteä Euroopan unionissa. Koko perustuslain ratifiointihanke on tarpeeton. Hallitus pitää silti ratifiointia tärkeänä, koska sillä annettaisiin "myönteinen signaali" muulle Euroopalle. Eduskunnan ei lakia säätävänä elimenä kuitenkaan pitäisi esittää tämän kaltaisia mielenilmauksia.
Liljan mukaan EU:lla on epätoivoinen haku positiivisille signaaleille, joilla pyritään saavuttamaan kansalaisten luottamus. Kyselyjen mukaan kansalaisten epäluulo EU:ta kohtaan kasvaa, eikä merkkejä unionin muuttumisesta ihmisten kannalta parempaan suuntaan ole.
Unionissa demokratiavaje
Euroopan unionin luonteenpiirteenä on, että ihmiset suhtautuvat siihen välinpitämättömästi. Unioni koetaan etäiseksi, eikä syyttä.
Liljan mielestä EU:n suurin ongelma on demokratiavaje.
– Kansalaiset eivät voi millään keinoilla todella vaikuttaa unionin päätöksentekoon.
Demokraattinen vaikuttaminen on hänen mukaansa myös periaatteellinen ongelma. Liian vähän keskustellaan siitä, miten paljon ihmiset yleensä voivat vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.
Valtioiden välisessä yhteistyössä ei sinänsä ole mitään uutta. Ongelmia tulee, jos yhteenliittymiin aletaan tuomaan valtion piirteitä.
– Euroopalta puuttuu yhteinen idea, joka yleensä löytyy kansallisvaltioiden taustalta, toteaa Lilja.
Hän korostaa, että demokratia voi toimia vain rajatulla alueella. Ihmisten on koettava, että heidän mielipiteillään todella on vaikutusta.
Vastatapahtumien sarja
VEU:n syksyn päätapahtuma sattuu syyskuun alkuun, jolloin valtionvarainministerit kokoontuvat Helsingissä. Samana viikonloppuna on myös kansalaisjärjestöjen vastatapahtumia sekä Helsinki 2006 -verkoston organisoima mielenosoitus.
VEU:n panos viikonlopulle on 10. Euroopan tulevaisuuskonferenssi. Esityslistalla on eurooppalaisten sisarjärjestöjen edustajien sekä unionikriittisten EU-parlamenttiedustajien puheenvuoroja.
– Harvinaisuutena mukana on myös virolainen EU-kriittinen meppi, Lilja mainitsee. Myös Norjassa on aktiivinen EU-vastainen liike, vaikka maassa ei toistaiseksi poliittisia paineita liittoutumiseen olekaan.
Puheenjohtajuuskauden aikana VEU järjestää lukuisia tilaisuuksia ympäri Suomea, muun muassa Lahdessa, Tampereella ja Turussa. Myöskään pohjoista ulottuvuutta ei ole unohdettu: Oulussa ja Kittilässä on tarkoitus järjestää toimintaa, kun maatalous- ja puolustusministerit kokoontuvat paikkakunnilla.
MARKO KORVELA