Kansainvälinen solidaarisuus ay-liikkeen peruskivi
Aasian ja Euroopan maiden Asem-huippukokouksen alla järjestetään Helsinki 2006 -verkoston lauantaisen kansalaistori- ja mielenosoitustapahtuman lisäksi sunnuntaina SKP:n organisoima kansainvälinen seminaari toiminnasta uusliberalismia ja sotaa vastaan.
Virallinen Asem-prosessi ei anna kansainväliselle ay-liikkeelle arvoa. Eräs SKP:n seminaarin pääteemoista onkin kansainvälisen ay-liikkeen yhteistyö uusliberalistisen maailmankehityksen muuttamiseksi.
Maailman ammattiyhdistysten liiton sihteerinä ja Intian ammatillisen keskusjärjestön (AITUC) apulaispääsihteerinä Hariharan Mahadevan on paneutunut koko Aasian ay-liikkeen kysymyksiin, ollut mukana järjestämässä Intiassa laajoja lakkoja ja osallistunut myös Maailman sosiaalifoorumeihin. Hän on seurannut aitiopaikalta globalisaation kehitystä erityisesti ay-liikkeen näkökulmasta.
– Todellisuudessa globalisaatiossa on kyse kapitalistisen järjestyksen pakottamisesta koko maailmaan turvaamalla pääomien sekä tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus. Tämän helpottamiseksi valtioiden täytyy liberalisoida rakenteensa, jotta poistettaisiin niiden asettamat, kansallisten etujen suojaamiseen tarkoitetut esteet, sanoo Mahadevan, joka puhuu SKP:n seminaarissa sunnuntaina.
Kansainvälinen työväenliikkeen kamppailu
Mahadevan painottaa, ettei uusliberalistinen globalisaatio jää vaille vastarintaa.
– Työläiset vastustavat pääoman valtaa aina tavalla tai toisella, ja viimeiset vuodet ja vuosikymmenet eivät ole olleet poikkeus, muistuttaa Mahadevan.
Hän listaa joukon esimerkkejä: Ranskan julkisen sektorin työntekijöiden protestit hallituksen leikkauksille; WTO:n vastaiset suurtapahtumat niin Seattlessa kuin Cancunissa; Brasilian, Venezuelan ja Argentiinan linjanmuutos vasemmalle.
Myös Intian ay-liike on kokenut menestystä usealla rintamalla. Mahadevan kertoo esimerkiksi Intian kansallistetun pankkialan työläisten ja virkamiesten jatkuvasta taistelusta yksityistämistä vastaan. Työläiset ovat uhanneet lakolla jos ja kun hallitus ilmoittaa toimialan yksityistämisohjelmasta.
Hän mainitsee myös 2005 syyskuussa Shanghaissa annetun yhteiskutsun, jolla käynnistettiin "Talouden globalisaation ja ammattiyhdistysliikkeen kansainvälinen foorumi".
– Se antaa uutta toivoa yhtenäisestä, koordinoidusta liikkeestä Etelän ammattiliittojen välillä, Mahadevan kertoo.
AITUC järjestää marraskuussa Delhissä "Valtavan marssin parlamenttiin", jolla tuetaan järjestäytymättömän, epävirallisen sektorin työläisten esittämiä vaatimuksia. Tämän lisäksi Kansalliset ammattiliittokeskukset julistivat kesäkuisessa kokouksessaan joulukuun 14. päivän Intian yleislakkopäiväksi.
Uudenlaista solidaarisuutta
Solidaarisuus on ay-liikkeen peruskiviä. Mahadevanin mukaan sillä on kaksi merkitystä: liittojen jäsenten tuki toinen toistensa taistelulle, mutta myös vahvemman tuki heikommalle yhteiskunnassa.
– Työn ja työmarkkinoiden moninaisuus nykymaailmassa tarkoittaa, että perinteiset, vakiintuneet ay-agendat eivät voi olla tehokkaita käytännössä tai houkuttelevia ideologisesti. Tehtävänä on siirtyä vanhanmallisesta mekaanisesta solidaarisuudesta uudenlaiseen elimelliseen solidaarisuuteen, sanoo Mahadevan.
Hän määrittelee kansainvälisen ay-liikkeen yhteisiksi vaatimuksiksi muun muassa täystyöllisyyden ja riittävän palkkatason takaamisen, köyhyyden poistamisen, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja julkisten palvelujen puolustamisen. Myös taistelu rauhan puolesta sotaa ja asevarustelua vastaan on Mahadevanin mielestä elintärkeää.
– Meidän on taisteltava kaikin voimin "ennaltaehkäisevän sodan" rikollista oppia vastaan, sillä sillä kiristetään ja uhkaillaan koko maailmaa, toteaa Mahadevan. (TA)