Jyväskylän kaupunginjohto hakoteillä
Jyväskylä (TA) Jyväskylän kaupunki kohtelee työntekijöitään hävyttömän eriarvoisesti. Ulkoistettaessa kaupungin toimintoja työntekijät eivät ole saaneet edes lämmintä kättä huomion osoituksena. Kaupunki on neuvotellut uuden työantajan kanssa korkeintaan työntekijöiden irtisanomissuojan pituudesta.
Kun kaupunginjohtaja Pekka Kettunen (sd) päätti vuonna 2004 ulkoistaa itsensä ja erota tehtävistään, hän sai hulppean 200 000 euron erorahan. Kettusen ja kaupungin väliseen sopimuksen kirjattiin sen olevan sitova vasta kun tarvittava päätös on saanut lain voiman. Rahat Kettuselle maksettiin kuitenkin ennen kuin niin ehti koskaan tapahtua. Kettusen tilalle uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin ökypalkkaa nauttiva Markku Andersson (kok).
Erorahat tuomittu laajasti
Alun perin Kettuselle oltiin antamassa vieläkin suurempi summa, 260 000 euroa, mutta tuhansien kaupunkilaisten vastalauseiden ja poliittisen paineen vuoksi kaupunginhallitus oli pakotettu pienentämään lahjoitusta. Kettusen saama eroraha vastaa keskivertokaupungin työntekijän kahdeksan vuoden palkkaa.
Kettusen erorahan kannalla ovat alusta alkaen olleet kaikki Jyväskylän valtapuolueet vasemmistoliitosta kokoomukseen. Valtuustossa puolueiden rivit ovat matkan varrella jonkin verran rakoilleet, mutta yksimielisyys on kabineteissa aina lopulta saavutettu. Vain SKP:n valtuustoryhmä on yksimielisesti vastustanut erorahoja.
Kettuselle myönnetty eroraha on valitusten jälkeen todettu oikeusistuimissa laittomaksi. Päättäessään erorahasta Jyväskylän kaupunginhallitus ylitti Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan toimivaltansa. Kaupunginvaltuuston enemmistö on kuitenkin vapauttanut kaupunginhallituksen jäsenet vastuusta. Lisäksi kaupunginvaltuusto on äänestyksen jälkeen päättänyt, ettei myöskään Kettuselta ryhdytä rahoja takaisin perimään.
Tämän valtuustopäätöksen Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kesäkuussa kumonnut. Kaupunginhallitus on kuitenkin yksimielisesti päättänyt valittaa päätöksestä KHO:een.
Kaupunginvaltuutettu Riitta Tynjän (skp) ansiosta Kettusen kultaisesta kädenpuristuksesta on kehkeytynyt pitkällinen poliittinen kamppailu. Tynjän tekemät valitukset ja niitä seuranneet oikeuden päätökset vastaavat laajasti kansalaisten oikeustajua. Kaupungin johdossa joudutaan nyt miettimään kuumeisesti, miten tehdyt virheet saataisiin peiteltyä.
– Kaupunginhallituksen olisi pitänyt tyytyä hallinto-oikeuden kesäkuussa tekemään ratkaisuun ja ryhtyä valmistelemaan erorahojen takaisinperintää Kettuselta. Sillä kannalla oli julkisuudessa ensi alkuun myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veijo Koskinen (sd), mutta takkia on jälleen käännetty, toteaa Tynjä.
Tynjän näkemyksen mukaan kaupungin johdossa ei haluta myöntää alun perin tehtyjä virheitä eikä hyväksyä KHO:n päätöstä. Perustellusti voidaankin kysyä, mikä merkitys laillisuudella on Jyväskylän kunnalliselämässä, jos edes Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä ei olla valmiita noudattamaan.
Vaalikysymys
Poliittisten vastustajien toimesta Riitta Tynjän tekemien valitusten on väitetty tulleen kaupungille kalliiksi. Paikallinen valtalehti on jo ehtinyt tuomita kaikki maailman kommunistit. Jyväskylän kommunisteja on syytetty myös populismista. Tynjä torjuu syytökset.
– Suomalaiseen demokratiaan kuuluu kansalaisen oikeus valittaa väärinä pitämistään päätöksistä. Kettusen erorahapäätös ei valitettavasti ole ainoa asia, josta kuntalaiset ovat viime vuosina Jyväskylässä valittaneet oikeutta hakiessaan, huomauttaa Tynjä ja viittaa useisiin kymmeniin valituksiin ja kanteluihin, joita kuntalaiset ovat joutuneet tekemään sosiaali- ja terveyspalvelujen puutteista.
Hän tähdentää, että kettusjutun valituksista ei ole koitunut kaupungille merkittäviä ylimääräisiä kustannuksia. Sen sijaan kaupungin johdon toimet ovat tulleet maksamaan maltaita.
– Kettusjuttu ei ole ollut kaupungille hyvää mainosta, mutta vastuun niin 200 000 euron häviämisestä kaupungin kassasta kuin myös imagotappioista kantaa laittoman erorahapäätöksen tehnyt ylin luottamus-virkamiesjohto, muistuttaa Tynjä.
Kettusjuttu on osoittanut, että Jyväskylässä laki ei ole suinkaan kaikille sama. Päättäjät ovat valmiita jakamaan toisilleen kohtuuttomia etuja jopa laista välittämättä. Virheellistä ja epäoikeudenmukaista linjaa ei olla valmiita arvioimaan uudelleen. Kaupunkia johdetaan yritysmaailmasta apinoiduilla opeilla.
Erorahajupakka on myös varmuudella merkittävä asiakysymys Jyväskylässä syksyn kunnallisvaaleissa aivan kuten neljä vuotta sitten, jolloin kommunistit saivat kaupungissa merkittävän vaalivoiton.
Samanaikaisesti kun huippupalkkaisille kaupunginjohtajille annetaan yhä suurempia lisäetuja, köyhiä ja päätöksenteosta syrjäytettyjä kaupunkilaisia ja kaupungin työntekijöitä kyykytetään rahapulaan vedoten.
Jyväskylässä tehdään päätöksiä, joiden seurauksena kunnallisia palveluja ulkoistetaan, palvelumaksuja korotetaan ja lähipalveluja karsitaan. Pienelle piirille luodaan näin uusia mahdollisuuksia rahastukseen. Kaupungille ja kaupunkilaisille on varattu jälleen kerran maksajan rooli.
VESA LANKINEN