Jan Guillou: kerran kapinallinen, aina kapinallinen
Jan Guillou (s. 1944, Södertälje) on eräs Ruotsin menestyksekkäimmistä kirjailijoista kautta aikojen. Hän on kirjoittanut reilut 30 kirjaa, joista yksitoista on suomennettu. Guilloun esikoisteos Om kriget kommer ilmestyi jo vuonna 1971.
Guilloun tuotanto etsii monipuolisuudessaan vertaansa. Kymmenosainen vuosina 1986–95 ilmestynyt kirjasarja agentti Carl Hamiltonista möi peräti neljä miljoonaa kappaletta pelkästään Ruotsissa.
Ristiritareista kertova trilogia Tie Jerusalemiin, Temppeliherra ja Pohjoinen valtakunta sekä niiden itsenäinen jatko-osa Arnin perintö ovat puolestaan osoitus miehen osaamisesta historiallisen romaanin alueella.
Hamilton-kirjat ovat menestyneet hyvin valkokankaalla, samoin Pahuus, joka on dramaattinen kertomus yläluokan lapsille tarkoitetussa sisäoppilaitoksessa harjoitetusta pennalismista.
Tänä syksynä Guillou on taas ajankohtainen, sillä häneltä on syksyn suomalaisille kirjamarkkinoille ilmestynyt kaksikin teosta; mediamaailmaan sijoittuva Suuri paljastus ja Noitien asianajaja, joka peilaa keskiajan noitavainoja meidän aikaamme.
Kirjoittamiensa useiden reportaasikirjojen joukosta Guillou nostaa mielellään parhaimpana esiin rasismista kertovan teoksensa Svenskarna, invandrarna och svartskallarna, 1996.
IB-jutulla maailmanmaineeseen
Vanhemmille lukijoille Guillou lienee kuitenkin tutumpi toimittajana kuin kirjailijana, paljastihan hän kollegansa Peter Brattin kanssa vuonna 1973 ns. IB-vakoiluskandaalin.
Folket i Bild-Kulturfront -lehdessä julkaistu artikkeli sisälsi tietoja muun muassa laajasta maan omiin kansalaisiin, kommunisteihin ja vasemmistoaktiiveihin kohdistuneesta vakoilutoiminnasta.
Aktivisteista oli hankittu tietoja muun muassa salakuuntelemalla ihmisten puheluita ja murtautumalla vasemmistolaisten järjestöjen kokoustiloihin. Laajan mielipiderekisteröinnin seurauksena monien mahdollisuudet kunnon työpaikan hankkimiseen vaikeutuivat. Ja nolointa oli, että vakoilun tulokset eivät pitäneet paikkansa.
Guilloulle ja Brattille SÄPOn, sotilastiedustelun ja sosialidemokraattien juonien paljastaminen tiesi linnatuomiota. Palmen hallitukselle kiusallisiksi käyneet toimittajat yritettiin vaientaa, vaan toisin kävi.
Vuosina 1973-74 kiven sisässä istuneista Guillousta ja Brattista tuli kansan sankareita, marttyyreita, mistä asemasta ainakin Guillou on myöhemmin tunnustanut nauttineensa täysin siemauksin.
Vankilasta päästyään Guillou julkaisi lehtiartikkelin CIAn tiedustelutoiminnasta Ruotsissa, mikä tiesi äkkilähtöä maasta kahdelle USA:n diplomaatille.
Varkaiden markkinoilla
1980-luku teki Guillousta suositun tv-kasvon. Nykyään hän on osakkaana Pirat Förlaget -nimisessä kustantamossa yhdessä Liza Marklundin kanssa. Suomalaisista kirjailijoista Reidar Palmgren kuuluu Piratin talliin.
Vanha kapinallinen Jan Guillou tuntuu olevan edelleen voimissaan. Ruotsissa on vastikään ilmestynyt hänen uusin teoksensa Tjuvarnas marknad (Varkaiden markkinat, ei suom.). Siinä Guillou iskee kipeästi ruotsalaiseen liikemieseliittiin, johon hän on päässyt tutustumaan harrastaessaan metsästystä. Muistikikirjaan on jahtireissuilla piirtynyt kiinnostavia muistumia.
– Ajatelkaa millaisista varkaiden markkinoista on kyse, kun mies joka on varastanut 10 000 kruunua saa ehdottoman linnatuomion, ja vakuutusyhtiöiden ja pankkien johtajat varastaessaan sata miljoonaa muuttavat 1600-luvulta olevaan loistolinnaan jatkaen elämäänsä arvostettuina liikemiehinä, sanoo Guillou vastatessaan Turun kirjamessuilla uteluihin uusimmasta kirjastaan.
Guillou ei vaikuta vähäänkään pettyneeltä, vaikka yksikään jahtiporukan herroista ei ole luvannut lukea kirjaa. Diplomaattiperheen poika, Jan Oscar Sverre Lucien Henri Guillou on elämänsä vedossa kampittaessaan hyväosaisia rahapiirejä. Kerran kapinallinen, aina kapinallinen.