Tiedonantaja-klubi järjestää Helsingissä Antikapitalistiset iltamat. Luvassa on kantaa ottavan musiikin ilta lauantaina 9. lokakuuta.
Keywords:
Huonot olot Turkissa ajavat pakolaisia pyrkimään Eurooppaan
Syyrian ja Turkin politiikkaan erikoistunut toimittaja Saana-Maria Jokinen kartoittaa ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiölle kirjoittamassaan Impulsseja-artikkelissa syyrialaispakolaisten tilannetta Turkissa. EU ja Turkki solmivat marraskuussa 2015 sopimuksen, jonka tarkoituksena on ollut hillitä Eurooppaan pyrkivien pakolaisten määrää. Vain harva Turkissa tammikuussa 2016 haastatelluista syyrialaisista kuitenkaan uskoi olojen paranevan Turkissa ja moni suunnitteli pyrkivänsä Eurooppaan. Tänä vuonna jo kymmenet tuhannet ovat löytäneet tiensä Turkista Kreikkaan.
Turkissa on enemmän pakolaisia kuin missään muussa maassa. Tammikuuhun 2016 mennessä Turkkiin oli rekisteröitynyt yli 2,5 miljoonaa syyrialaispakolaista. Pakolaisten pieni vähemmistö asuu Syyrian rajan tuntumaan perustetuissa pakolaisleireissä.
Taloudelliset ongelmat ajavat liikkeelle
Tärkeimmäksi syyksi pyrkiä Eurooppaan lähes kaikki haastatellut syyrialaiset nimesivät taloudelliset ongelmat, ja niistä johtuvan kyvyttömyyden huolehtia omista ja perheidensä perustarpeista. Syyrialaisten elinolot ovat Turkissa pääosin huonot. Pakolaisten suuri enemmistö asuu leirien ulkopuolella, ja he ovat valtaosin kaiken avun ulottumattomissa.
Laiton työskentely altistaa syyrialaiset hyväksikäytölle
Laiton työskentely altistaa syyrialaiset hyväksikäytölle, ja arviolta vain noin neljännes leirien ulkopuolella asuvista syyrialaislapsista käy koulua. Turkkilaisten suhtautumisen syyrialaispakolaisiin on raportoitu muuttuneen kireämmäksi sitä mukaa, kun turvallisuustilanne on Turkissa järkkynyt. Pakolaisiin suhtautumiseen vaikuttaa myös Turkin hidastunut talouskasvu ja suhteellisen korkea työttömyysaste.
Kirjoittajan artikkelit
Helsingin metro- ja raitioliikenne seisoo torstaina ja perjantaina vastalauseena kaupungin johdon aikeille yhtiöittää ja pilkkoa kaupungin liikennelaitos HKL. Työntekijöiden vastustama yhtiöittämisesitys tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi 22. syyskuuta.
Annika Saarikko esitteli tänään 12.8. Valtiovarainministeriön esityksen vuoden 2022 valtionbudjetista. Suurin ilon aihe oli orastava talouden toipuminen, mutta johtaako se liian nopeaan kulukuriin palaamiseen?
- ‹ edellinen
- 3 / 317
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Etelä-Afrikka ja muut liittoutumattomat valtiot voisivat koota voimansa rauhan kiilan iskemiseksi sotaa käyvien blokkien välille ja lopettaa kriisit, joita ne pakottavat meidät kaikki kohtaamaan, kirjoittaa Mark Waller.
Rauhaa vaikka väkisin.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut sodan monella tavalla erityisen lähelle meitä. Se levittää kuolemaa ja tuhoa tavalla, jota ei Euroopassa ole nähty sitten Jugoslavian hajoamissotien. Hyökkääjä on naapurimaamme. Suomessa asuu paljon sekä venäläisiä että ukrainalaisia. Ja media suorastaan vyöryy sotapuhetta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.