Helsingin herrojen rosvoretki Sipooseen
Sipoolaisten ylivoimainen enemmistö torjui viime sunnuntaina neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä Helsingin kaupungin johdon ajaman Lounais-Sipoon pakkoliitoksen. Yli 93 prosenttia äänesti pakkoliitosta vastaan. Äänestysaktiivisuus oli 65,5 prosenttia.
Myös SKP:n sipoolainen eduskuntavaaliehdokas Seppo Saarinen torjuu Helsingin herrojen rosvoretken ja vaatii, että myös valtiovalta noudattaa sipoolaisten kansanäänestyksessä ilmaisemaa mielipidettä.
Pakkoliitoksen saamasta murskatuomiosta huolimatta Helsingin kaupunginvaltuuston enemmistö asettui keskiviikkona äänin 76-7 tukemaan sisäministeriön asettaman selvitysmies Pekka Myllyniemen esitystä. Vastaan olivat vain SKP:n ja asukaslistan sekä RKP:n ryhmät.
Pakkoliitokselle ei perusteita
SKP:n ja asukaslistan valtuutettu Yrjö Hakanen totesi, että Helsingillä on jo nykyisellä alueellaan kaavoitettua tonttimaata 80 000:lle asukkaalle ja lisää ollaan kaavoittamassa.
– Jos tonttimaan lisääminen riittäisi alentamaan asuntojen hintoja, se olisi jo tapahtunut. Tosiasiassa pääkaupunkiseudulla näkyy selvästi, että grynderit kyllä haalivat itselleen rakennusmaata, mutta pitävät huolen siitä, että asuntojen hinnat pysyvät korkealla.
Hakanen asetti kyseenalaiseksi myös pakkoliitokselle esitetyt perustelut kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Hänen mielestään kaupunkirakennetta ei tiivistetä rakentamalla Sipoon metsiin ja rannoille, vaan Helsingin sisälle ja pääkaupunkiseudun olemassa olevien tai jo rakennettavaksi päätettyjen raideyhteyksien suuntaan.
– On vähintäänkin kyseenalaista, onko valtakunnallisesti perusteltua kasvattaa pääkaupunkiseudun asukasmäärää niin paljon kuin nyt kaavaillaan, neljännesmiljoonalla parissakymmenessä vuodessa.
– Helsinkiläisten kannalta tähän liittyy ilman muuta ongelmia. Miten turvataan jatkossa kaikkien asukkaiden kunnolliset palvelut, kun nykyistenkään helsinkiläisten palvelut eivät ole kunnossa?
Grynderit hyötyvät
Hakanen kysyi kenen asialla pakkoliitoksen ajajat ovat, kun myöskään helsinkiläisten enemmistö ei mielipidekyselyjen perusteella tue pakkoliitosta.
– Onko niin, että suuret rakennusliikkeet, jotka hallitsevat rakentamista muualla pääkaupunkiseudulla, eivät ole saaneet Sipoosta itselleen yhtä hyvää kumppania kuin Helsingin johdosta?
Samalla hän ihmetteli SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Kai Kaliman esitystä, jonka mukaan erityisen painavaksi perusteeksi pakkoliitokselle riittää se, että Helsinki omistaa osia kyseisen alueen maista eikä Sipoo ole suostunut kaavoittamaan niitä Helsingin haluamalla tavalla. Hän kiinnitti huomiota siihen, että enää ei puhuta tiiviistä kaupunkimaisesta asutuksesta vaan erittäin pienillä 0,1 tehokkuusluvuilla rakennettavista pientalotonteista eli köyhillä ei sinne olisi asiaa.
Hakanen muistutti, että kyse on myös suhtautumisesta asukkaiden itsehallintoon. Jos sitä ei kunnioiteta Sipoon kohdalla, tulee siitä ennakkotapaus kuntapuitelain soveltamiseen muuallakin. Esimerkiksi Keski-Uudellamaalla on jo viritelty vastaavia hankkeita. (TA)