Hallitus ei saa jouluterveisiä

23.12.2016 - 11:30
(updated: 29.12.2016 - 08:52)
Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry jakoi ruoka-apua itsenäisyyspäivänä Hakaniemen torilla Helsingissä. Kuva Toivo Koivisto.

Kuten vuoden jokaisena muunakin päivänä, myös jouluna monet näkevät nälkää, kärsivät yksinäisyydestä ja ovat vailla yösijaa.

Heikki Hursti on toiminut vuodesta 2005 Lahja ja Veikko Hurstin laupeudentyö -yhdistyksen johtajana, tehden näin konkreettista työtä köyhien, vähävaraisten, yksinäisten ja syrjäytyneiden ihmisten elinolosuhteiden parantamiseksi. Yhdistys jakaa apua tarvitseville muun muassa ruokaa ja vaatteita.

Avuntarvitsijoiden määrä tulee kasvamaan

Laupeudentyö -yhdistyksen auttamisohjelmassa jaetaan kahdesti viikossa ruokaa ja kerran viikossa vaatteita. Jako tapahtuu osoitteessa Helsinginkatu 19.

”Ruoan ja vaatteiden lisäksi haluamme tarjota ihmisille myös vertaistukea ja mahdollisuuden avata sydäntään.”

– Haluamme omalta osaltamme auttaa vähävaraisia ja yksinäisiä. Tämän lisäksi lähetämme ruokapaketteja eri puolille Suomea. Mukana toiminnassa on paljon vapaaehtoisia, jotka ovat joutuneet aikanaan kokemaan kovia ja olleet itse ahtaalla.

– Ruoan ja vaatteiden lisäksi haluamme tarjota ihmisille myös vertaistukea ja mahdollisuuden avata sydäntään ihmiselle, joka kuuntelee sekä suhtautuu heidän murheisiinsa vakavasti ja ymmärryksellä.

Kuinka monet joutuvat hakemaan ruokaa viikoittain?

– Jokaisena jakokertana hakijoita on noin kolmetuhatta, eli viikossa hakijoita on yhteensä noin kuusituhatta. Vaatteita noutaa viikoittain noin seitsemänsataa ihmistä. Viimeisen kymmenenvuoden aikana avuntarvitsijoiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Kun aloitin tehtävässä vuonna 2005, niin tuolloin ruokaa nouti viikoittain noin kuusisataa ja nyt avuntarvitsijoiden määrä on kymmenkertaistunut kuuteentuhanteen.

– Kasvu on ollut järisyttävää ja samaan aikaan hallitus on toteuttamassa leikkauksia, jotka heikentävät muun muassa eläkeläisten, opiskelijoiden ja pienituloisten asemaa entisestään: ruokajonot ja avuntarvitsijoiden määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan.

Hursti on kohdannut leipäjonoissa hyvin erilaisiin ja erilaiset taustat omaaviin ihmisiin.

– Väki on kirjavaa. Leipäjonoissa on muun muassa opiskelijoita, eläkeläisiä, työttömiä ja akateemisesti koulutettuja. Heitä kaikkia yhdistää se, että rahat eivät riitä elämiseen. Pääkaupunkiseudulla asuvien kohdalla elämä voi olla taloudellisesti äärimmäisen tiukkaa, jopa niin tiukkaa, että halu elää on kadonnut.

– Olen kohdannut monia surun murtamia ja itkeviä ihmisiä, kun he ovat purkaneet tuntojaan. Olemme pyrkineet auttamaan heitä ja saamaan elämän oikeille raiteille, mutta jos omat keinomme ovat loppuneet kesken, niin pyrimme ohjaamaan heidät ammattiauttajille.

– Leipäjonot ovat opettaneet minulle sen, että kenelle tahansa voi tapahtua mitä vain. Ihminen saattaa vastoinkäymisten seurauksena tulla alas korkealta ja kovaa. Siksi toivoisinkin ihmisiltä sitä, että he välittäisivät muista ihmisistä, koska koskaan ei voi tietää sitä, milloin joutuu tilanteeseen, jolloin itse tarvitsee apua ja matto vedetään jalkojen alta.

Leipäjonoihin on nykyään helpompi tulla, eikä siihen enää liity samanlaista häpeäntunnetta kuin aikaisempina vuosina.

– Asia on ollut paljon esillä mediassa ja avuntarvitsijoita on koko Suomessa niin paljon, ettei siihen enää liity häpeää, koska niin monilla menee huonosti. Uusia leipäjonopaikkoja joudutaankin avaamaan jatkuvasti lisää.

Hallituksen epäinhimillisestä politiikasta

Tilanne lähti Suomessa riistäytymään käsistä -90-luvun alun laman aikana.

– Tuolloin rupesi syntymään ruoanjakopaikkoja, eikä tilannetta ole saatu korjattua. Nykyisen hallituksen toimesta vähävaraisten asema heikentyy entisestään. Hallituksen toteuttamassa politiikassa tavallista ihmistä, eläkeläistä, opiskelijaa ja duunaria ei ole olemassa: me joudumme kaikki yhdessä kokemaan hallituksen epäoikeudenmukaisen politiikan nahoissamme.

Hursti ihmettelee hallituksen edesvastuutonta politiikkaa.

”Hallituksen toiminta on häpeällistä ja amatöörimäistä puuhastelua kansan kustannuksella.”

– Ministerit saavat näköjään tehdä mitä tahansa ja kun tulee paha paikka, niin ministeri lähtee häntä koipien välissä pois Suomesta europarlamenttiin talousasioita hoitamaan, vaikkei kyennyt tähän edes Suomessa. Koko touhu on kirjaimellisesti perseestä: hallitus on mokaillut niin pahasti, että vastuuvapautta ei pitäisi missään nimessä myöntää yhdellekään ministerille ennen kuin ovat hoitaneet Suomen tilanteen kuntoon ja ryhtyvät kantamaan aidosti huolta kansalaisistaan! Hallituksen toiminta on yksinkertaisesti ollut häpeällistä ja amatöörimäistä puuhastelua kansan kustannuksella.

– Ministereiden pitäisi tulla useammaksi päiväksi mukaan leipäjonoihin, koska heiltä on kadonnut kosketus arkeen, kansan hätään ja ahdinkoon. On helppo tulla muutamaksi tunniksi ja ladella meille latteuksia siitä, että teemme hyvää ja tärkeää työtä. Mikäli he olisivat aidosti huolissaan, niin toteutettava politiikka olisi täysin erilaista kuin nyt.

Hallitus kurittaa opiskelijoita ja eläkeläisiä

Hursti olettaa, että opiskelijoiden määrä leipäjonoissa tulee hallituksen politiikan seurauksena lisääntymään.

– Opintotukiaikaa lyhennetään ja asumistuesta leikataan. Tällaiset päätökset myös eriarvoistavat nuorten mahdollisuutta opiskella ja opiskelu on mahdollista ainoastaan varakkaiden perheiden lapsille. Hallituksen pitäisi katsoa peiliin ja ottaa rahat jostain muualta kuin pienituloisten opiskelijoiden ja eläkeläisten kukkaroista.

– Esimerkiksi eläkeläiset ovat aina maksaneet veronsa, tehneet monia kymmeniä vuosia töitä ja sitten, kun he ovat jääneet ansaitusti eläkkeelle, niin hallitus rokottaa ja heikentää ostovoimaa sekä alentaa heidän elintasoaan. Monet eläkeläiset pakotetaan leipäjonoihin: tämä on mielestäni täysin perustelematonta ja törkeää politiikkaa, joka on johtanut siihen, että ilmapiiri Suomessa on nykyisin varsin ahdistava.

– Ilmapiiri ei tule kohomaan keinotekoisella hymyilyllä, vaan sillä, että hallitus ryhtyy tekemään konkreettisia tekoja köyhien, pienituloisten ja vähävaraisten aseman parantamiseksi. Konkreettiset teot nostavat mielialaa ja luovat uskoa tulevaisuuteen.

Onko Suomi mielestäsi eriarvoistunut?

– On. Esimerkiksi juuri mahdollisuus koulutukseen on tästä hyvä esimerkki. Kun opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen puheita kuuntelee, niin Suomea ei haluta säilyttää maana, jossa jokaisella on mahdollisuus korkeakoulututkintoon, vaan koulutus on tulevaisuudessa enenevässä määrin varakkaiden lasten yksinoikeus. Tämä on äärimmäisen surullista kehitystä, joka tulee lisäämään eriarvoisuutta maassamme.

– Nyt ei voi muuta kuin toivoa sitä, että seuraavissa eduskuntavaaleissa saataisiin muodostettua sellainen hallitus, joka muuttaisi politiikan suunnan ja loisi sitä kautta toivoa ja uskoa ihmisiin sekä lopettaisi leikkaamisen pienituloisilta kansalaisilta.

”Toivon että suomalaiset nousisivat barrikadeille useiksi päiviksi vastustamaan hallituspolitiikkaa.”

– Euroopassa on ollut tilanteita, joissa kansa on noussut barrikadeille maittensa hallitusten politiikkaa vastaan ja osoittaneet mieltä useiden päivien ajan. Toivon että myös suomalaiset nousisivat barrikadeille useiksi päiviksi vastustamaan hallituspolitiikkaa: jos näin tapahtuu, niin olen itse mukana.

– On vaadittava konkreettista muutosta toteutettavaan politiikkaan, koska hallitus on pettänyt monia lupauksiaan esimerkiksi koulutukseen ja opintotukeen sekä eläkkeisiin liittyen. Toivon että suomalaiset lähtisivät toteuttamaan aseetonta vallankumousta kymmenien tuhansien ihmisten voimin. Väkeä on saatava runsaasti liikkeelle, koska silloin hallituksen on pakko kuunnella kansaa.

Joulujuhlat

Lauantaina 24.12. järjestetään jo perinteeksi muodostunut vähävaraisten joulujuhla: Töölön Kisahalli kävi puitteiltaan liian pieneksi avuntarvitsijoiden määrän kasvaessa, joten juhla järjestetään tällä kertaa Helsingin Messukeskuksessa.

”Monille osallistujille järjestämämme juhla on ainut juhla koko jouluna.”

– Odotamme että paikalle saapuu noin 1600 vierasta. Juhlassa tarjoillaan ilmainen joululounas ja luvassa on ohjelmaa kuten musiikkia ja laulua. Jokaiselle annetaan myös ruokapussit kotiin vietäväksi. Olemme erityisen kiitollisia yrityksille, jotka mahdollistavat toimintamme lahjoituksillaan ja voimme siten laittaa hyvän kiertämään.

Kuinka tärkeää on, että vähävaraisille järjestetään oma joulujuhla?

– Se on äärimmäisen tärkeää, mutta juhla on tarkoitettu vähävaraisten lisäksi myös yksinäisille ja syrjäytyneille. Monille osallistujille järjestämämme juhla on ainut juhla koko jouluna ja joillekin jopa ainut mahdollisuus ruokailuun joulupäivien aikana. Myös se on tärkeää, että ihmiset pääsevät osallistumaan ja saavat mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Minkälaisia jouluterveisiä haluat lähettää maamme poliittisille päättäjille?

– En minkäänlaisia: olen huomannut, että niistä ei ole mitään hyötyä ja ne kaikuvat kuuroille korville, eivätkä terveiset johda konkreettisiin käytännön tekoihin vähävaraisten ja syrjäytyneiden aseman parantamiseksi, Hursti päättää.

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Tilaa Tiedonantaja!

Kotimaa

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.