Hallituksen elvytyspaketti tukee pääoman etuja
Työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) antoi joulun alla ministeri Antti Tanskaselle tehtäväksi selvittää loppiaiseen mennessä ensimmäisiä lamantorjuntakeinoja. Varsinainen lisäbudjetti on tulossa helmikuussa.
Tanskasen esitys päätyi lähes sellaisenaan ministeriön omaan toimenpidesuunnitelmaan, joka keskittyy lähinnä turvaamaan yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Ehdotettuihin toimenpiteisiin liittyy suuria riskejä, eivätkä ne vaikuta tavallisen ihmisen arkeen ostovoimaa parantavasti.
On omituista, miten yhden selvitysmiehen tekemällä muutaman sivun raportilla voidaan liikutella jopa miljardien eurojen summia. Sen sijaan vaatimattomatkin satsaukset sosiaaliturvaan tai julkisiin palveluihin torpataan hyvin äkkiä, vaikka taustalla olisi lukuisten työryhmien vuosien selvitystyö.
Totuus on, että kun kyse on pääoman eduista, eivät summat ole miljardeista kiinni.
Pankkituessa menty liian pitkälle
Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Pekka Sauramon mukaan hallitus on toistaiseksi tyytynyt tukitoimenpiteillään takaamaan yritysten toimintaedellytyksiä ja siirtämään yrittäjäriskiä valtiolle eli veronmaksajien kontolle. Hänen mielestään pankeille ja luottolaitoksille annetuissa tukilupauksissa on menty jo liian pitkälle. Alhaisen korkotason vallitessa pankkien tukeminen on kuin narulla työntämistä.
Sauramo huomauttaa, ettei pankkien tukeminen sinänsä edesauta taloudellisen toiminnan elpymistä, mikäli kysyntää ei ole.
Sen sijaan hallituksen toistaiseksi sopimat kotimarkkinoiden kysyntää elvyttävät toimet ovat riittämättömiä. Pekka Sauramon mukaan Suomessa on jo pitkään harjoitettu hallituksesta riippumatta myötäsyklistä talouspolitiikkaa, jossa nousukaudella investoidaan ja taantuman tullen vedetään hanoja kiinni. Nykyisellä hallituksella onkin suuri kynnys aloittaa keynesiläinen elvyttäminen.
– Edessä on suhteellisen pitkä taloudellisen taantuman kausi, ja hallituksen talouspolitiikka joutuu todelliseen koetukseen vasta seuraavien vuosien budjetteja tehtäessä, huomauttaa Sauramo.
Tässä vaiheessa ei vielä ole myöskään tietoa siitä, mitä elvytystoimia hallituksen lisäbudjetti tuo tullessaan.
Ponnettomat elvytysyritykset
Pekka Sauramon kanssa yhteistyötä tehnyt Ritva Pitkänen on viime vuosina tutkinut muun muassa suomalaisten yritysten kannattavuutta, kilpailukykyä sekä ulkomaisia sijoituksia. Ennen lamaa yritysten liikevoitto oli alle 2 miljardia euroa vuodessa, vuonna 2000 se oli noussut yli 10 miljardiin. Voittojen kasvu hidastui 2000-luvulla, mutta jättimäisten osinkojen jako on jatkunut viime vuosiin saakka.
Tätä huimaa suomalaisyritysten kokonaisvoittojen pottia Pitkänen on tutkimuksissaan kutsunut "kultamunaksi".
Nyt Ritva Pitkänen pohtii, miten vaikeaa julkisen keskustelun taustalta on hahmottaa kansantalouden todellista nykytilannetta. Hän pitää hyvin yllättävänä sitä että suomalaisyritysten suurin ongelma yhtäkkiä on kansainvälisen finanssikriisin vaikeuttama luotonsaanti. Nyt taantumaa torjutaan lähinnä pankkeja ja yrityksiä tukemalla sekä infrastruktuuriin investoimalla. Työ- ja elinkeinoministeriön ehdottamat elvytysyritykset jäävät ponnettomiksi.
– Pankkien pääomittaminen pitäisi sitoa valtion omistusosuuden kasvuun, ja yritysten lainoittamiseen voitaisiin liittää työllistävyyteen liittyviä ehtoja, sanoo Pitkänen.
Kunnat paniikissa säästökuurille?
Ritva Pitkänen kaipaisi julkisten infrastruktuuri-investointien lisäksi valtion panostuksia kuntasektorille.
– Kunnat lähtevät helposti paniikissa säästökuurille. Edellisen laman tuloksena tehtyjä julkisten menojen leikkauksia ei pitäisi nyt toistaa. Hyvinvointitutkijat puhuvat siitä, että muun muassa päiväkotiryhmien ja luokkakokojen suurentamiset ja perheiden kokemat taloudelliset ongelmat näkyvät nyt nuorten ja lasten pahoinvointina. Saksassa suunnitellaan nyt tukia lapsiperheille. Suomessa voitaisiin ja pitäisi parantaa vähätuloisimpien asemaa.
Pitkänen perään kuuluttaa perinteistä keynesiläistä talouspolitiikkaa, jossa julkinen sektori kasvattaa menojaan vaikka velkavetoisesti.
– Tähänhän voitaisiin käyttää myös valtion ja työeläkelaitosten rahoitusta. Tämän torstaiaamun uutisten mukaan valtion obligaatiot tuottavat nyt työeläkelaitoksille parhaiten, sanoo Pitkänen.
MARKO KORVELA