EU:n perustuslaki: hyvästi itsenäisyys
Lissabonin sopimus eli EU:n uusi perustuslaki tulee voimaan ensi viikolla. Sopivasti vähän ennen kuin Suomessa vietetään kuvitteellista itsenäisyyspäivää.
Sopimus ei suinkaan ole vain tarkoitettu tehostamaan ja virtaviivaistamaan unionin toimintaa, kuten EU-kansalaisten harhauttamiseksi on väitetty. Uusi perustuslaki liittovaltioistaa EU:n. EU:sta tulee oikeushenkilö eli käytännössä liittovaltio.
Eurooppa-neuvostosta tulee virallinen toimielin. EU siirtyy määräenemmistöpäätöksiin, joilla pienten jäsenmaiden ennestäänkin vähäinen vaikutusmahdollisuus poistetaan.. EU:n lainsäädäntö ei tule vain jäsenmaiden, kuten Suomen, nykyisen lainsäädännön yläpuolelle vaan sen tilalle. Perustuslaki vähentää kansallisten parlamenttien valtaa ottamalla jäsenmailta ja niiden parlamenteilta pois veto-oikeuden 51:ssä – federalistien laskutavan mukaan jopa 77:ssä – uudessa asiaryhmässä, vie niiltä täysivaltaisuuden ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ja tekee niistä kumileimasimia oikeusasioissa.
Perustuslain myötä EU:n sosiaalisen hävityksen ja militarisoinnin politiikkaa on määrä kääntää entistä taantumuksellisempaan suuntaan.
Viime viikolla EU:lle nimitettiin presidentti, Belgian pääministeri Herman Van Rompuy, ja ulkoministeri, EU:n kauppakomissaarina toiminut brittiläinen paroonitar Catherine Ashton. Kyse ei ollut demokraattisesta valinnasta vaan suljettujen ovien takana tapahtuneesta nimityksestä, jonka teki pieni piiri Bilderberg-ryhmän napamiehiä Henry Kissingeristä pankkiireihin ja teollisuuspomoihin.
Monien arvioiden mukaan tuntemattomuudesta poimittujen henkilöiden nimittäminen viittaa siihen, että EU:n suurvallat haluavat pitää päätöksenteon tiukasti omassa ohjauksessaan.
Fanaattinen federalisti Van Rompuy on jo tehnyt linjansa selväksi. Hän haluaa yhden maailmanhallituksen perustamista, EU:n laajuiseen verotukseen siirtymistä sekä jäsenmaiden kansallisten lippujen ja hymnien poistamista.
ERKKI SUSI