EU:n koulutuspolitiikka vaikuttaa naisten oikeuksiin

Naisen asema on teollistuneiden maiden ulkopuolella paikoitellen erittäinkin huono, jopa miesten omaisuutta vastaava. Myös Euroopan sisällä vaihtelua esiintyy.

Koska EU:n sisällä on monenlaisia yhdenmukaistamispyrkimyksiä, naisten asema muissa Euroopan maissa vaikuttaa meihin ja poliittisiin päätöksiin, joita EU:n tasolla tehdään.

Koulutuspolitiikkaa Euroopan vasemmistossa

Euroopan vasemmiston koulutuspoliittinen työryhmä tekee esityksiä ja ehdotuksia siitä, miten koulutukseen tulisi ottaa kantaa ja minkälaista koulutuspolitiikkaa Eurooppa tarvitsee. Se perehtyy EU-maiden koulutusasioihin yhteisen vasemmistolaisen koulutuspolitiikan kehittämiseksi ja puolustamiseksi.

Monilla EU-maiden vasenta laitaa edustavilla osanottajilla on koulutuksen tai ammatin puolesta tuntemusta koulutuspolitiikasta, mutta kukaan ei tunne täysin toisten maiden koulutuspolitiikkaa ja sen historiaa, joten yhteistyö on tärkeää päätösten valmistelussa.

Työryhmässä on käsitelty peruskoulun, keskiasteen koulutuksen, korkeakoulujen ja jopa päivähoidon ja esiopetuksen toteutustapoja.

Koulutus julkisesta yksityiseksi

Bolognan prosessi on joukko EU:n periaatepäätöksiä, joita EU-maiden on pakko soveltaa. Sen ideologia tiivistyy ajatukseen, jonka mukaan koulutusta täytyy siirtää julkisesta hallinnasta yksityisten tahojen vaikutusvallan piiriin, kapitalismin kilpailuideologiaa on sovellettava opetuksessa ja yritysmaailman periaatteet on tuotava kouluihin ja yliopistoihin.

Uusliberalistisessa retoriikassa koulutus pyritään saattamaan "riippumattomaksi". Tämä tarkoittaa, että koulutus päätyy enemmän yksityisestä rahoituksesta riippuvaiseksi ja sitä kautta suurfirmojen vaikutusvallan alaiseksi. Tätä periaateohjelmaa on sovellettu jo muutamia vuosia eri EU-maissa. Esimerkiksi Suomessa yliopistojen valtionrahoitus pienenee, yksityisiä yliopistoja tuetaan ja hallintoon on nimetty julkisuuden henkilöitä ja talouselämän vaikuttajia.

Työryhmä vastustaa voimakkaasti tätä EU:n koulutuspoliittista periaateohjelmaa.

Yksityisen sektorin vaikutus tieteeseen on ei-toivottava muun muassa siksi, että se tekee tieteestä suljetumpaa. Tutkimustuloksia vartioidaan ja tehdään maksullisiksi eikä niitä jaeta enää tieteellisen yhteisön kesken. Tieteen eteneminen hidastuu eikä laatu ole taattua, jos tutkimustuloksia ei voi arvioida ja soveltaa laajalti.

Bolognan prosessin vaikutuksia on kritisoitu lukuisissa EU-maissa. Ne lisäävät tarpeetonta kilpailua, tehokkuuden tarkkailuun laadittua byrokratiaa ja sitä kautta stressiä. Ne tähtäävät suoran julkisen tuen vähentämiseen koulutuksesta. Käytännössä koulutus luovutetaan yritysmaailman haltuun.

Uudistuksia vastaan on mielenosoitettu useassa maassa. Suomessakin sekä yliopistojen opiskelijat että henkilökunta ilmaisivat suurta tyytymättömyyttä Bolognan prosessin pohjalta toteutettua yliopistouudistusta kohtaan.

Sosiaalipolitiikka parantaa naisten asemaa

Työväenliikkeen ja radikaalien naisten meille taistelema sosiaalipolitiikka on mahdollistanut naisten aseman parantamisen. Tähän liittyy myös koulutus ja päivähoito.

Suomen yhteiskunta takaa, että tytöt pääsevät koulutukseen, mikä ei ole maailmalla edelleenkään itsestään selvää. Aikuisena he voivat laittaa omat lapsensa päivähoitoon (ainakin enemmän tai vähemmän). Tällöin useammilla vanhemmilla, varsinkin naisilla, on paremmat edellytykset toteuttaa haluamaansa uraa.

Tässäkin Suomi ja pohjoismaat ovat Euroopan kärkeä, minkä harmikseen joutuu huomaamaan työryhmässä – harmikseen siksi, että täälläkin on tapahtunut viime aikoina huononnuksia.

Kun vertaa muiden maiden tilanteeseen, oman järjestelmän edut korostuvat.

Esimerkiksi päivähoito on Suomessa vasta muuttunut maksulliseksi, kun taas Espanjassa päivähoitomaksut ovat moninkertaiset Suomeen verrattuna. Maksut huonontavat työssäkäyvien vanhempien, erityisesti naisten ja yksinhuoltajien asemaa, oli suuruus mikä tahansa. Lisäksi korkeat maksut yhdessä maassa johtavat korotuspaineisiin toisissa.

Maiden välisistä eroista huolimatta työryhmässä ollaan samalla kannalla: päivähoito ja koulutus on kumpikin saatava maksuttomiksi. Jotkut ajankohtaisista kysymyksistä puolestaan ohjaavat keskustelun syvemmälle periaatteiden tasolle.

On myös keskusteltu siitä, mikä on koulutuksen tavoite. Kasvatetaanko uudesta sukupolvesta yksilöitä, jotka kilpailevat keskenään, vai yksilöitä, jotka toimivat osana yhteisöä?

Kamppailu oikeudenmukaisuudesta jatkuu

Koulutuspoliittinen työryhmä on yksimielinen siinä, että koulutus on pidettävä julkisessa hallinnassa, siitä on tehtävä maksutonta ja Bolognan prosessi on torjuttava. Koulutuksesta on tehtävä riippumatonta yritysmaailman rahoituksesta, avoimempi ja demokraattisempi.

Tämä kaikki parantaa myös naisten asemaa. EU:n päätökset koulutuspolitiikasta näyttävät selkeästi, miten naisten asema ei kapitalismin syvetessä pysy ilman työtä edes tämänhetkisellä tasollaan. Vaatii ihmisten aktiivista toimintaa, jotta hyvin ja huonosti toimeentulevien väliseen kuiluun voidaan puuttua.

Kamppailua oikeudenmukaisuudesta täytyy edelleen jatkaa.

Kirjoittaja on Euroopan vasemmiston koulutuspoliittisen työryhmän jäsen.