Etelä-Afrikka: Kommunistien maareformivaatimus saa laajaa kansalaistukea

Alkuperäinen kirjoittaja: MARK WALLER

Etelä-Afrikan hallitseva puolue Afrikan kansalliskongressi ANC sekä noin 50 kansalaisjärjestöstä koostuva laaja rintama ovat antaneet tukensa Etelä-Afrikan kommunistisen puolueen EAKP:n kampanjalle jolla halutaan nopeuttaa käynnissä olevaa maareformia.

Kampanja käynnistettiin kansallisen toimintapäivän yhteydessä marraskuun alussa yhdeksässä kaupungissa ympäri maata. Kymmenet tuhannet ihmiset osallistuivat mielenosoituksiin ja marsseihin, jotka kohdistuivat maataloustuottajien keskusjärjestön Agri-SA:n aluetoimistoihin ja muihin viljelijäjärjestöihin sekä myös pääosin valkoisten omistamaan kaupalliseen viljelysektoriin.

Kampanja perustuu laajaan vaatimusten kirjoon, joka sisältyi mielenosoittajien Agri-SA:n ja muiden viljelijäjärjestöjen johtajille luovuttamaan muistioon.

– Maanomistuksen ja maatalouden kehityksen pääasiallisin kompastuskivi on valkoisten omistama kaupallinen maataloustuotanto. Tosiasia, että yli 80 prosenttia tuottavasta maasta on pienen valkoisen vähemmistön käsissä, on skandaali, sanoi EAKP:n pääsihteeri Blade Nzimande.

– Hallitus on kyllä siirtänyt maata uuteen omistukseen, mutta suoraan sanoen tämä on ollut hidasta. Tosiasia, että demokratiamme ensimmäisenä kymmenenä vuotena vain alle kolme prosenttia tuottavasta maasta on siirretty kansan enemmistölle, on skandaalimaista. Koemme, ettei tätä asiaa nyt enää voi jättää pelkästään hallituksen itsensä hoidettavaksi, Nzimande ilmoitti.

Nopeutettua maareformia vaativassa muistiossa todetaan, että "hallitus on käynnistänyt laajan maareformiohjelman varmistamaan, että maattomat pääsevät käsiksi maahan".

Ohjelmaan sisältyy maan uudelleenjako ja maan palauttaminen viljelykelpoiseksi, maataloustyöntekijöiden oikeuksien suoja maanomistuslainsäädäntöä kehittämällä, maatyöläisten minimipalkan säätäminen 600-800 randiin kuukaudessa (76-102 euroa), pääsy luototusjärjestelmien piiriin sekä mustien taloudellisten oikeuksien takaaminen maataloudessa.

Silti EAKP ja monet kansalaisjärjestöt katsovat, että päämääränä oleva maan 30 prosentin uusjako vuoteen 2015 mennessä ei ole mahdollista saavuttaa ilman että maareformin vauhtia nyt ratkaisevasti nopeutetaan.

Valkoisen vähemmistövallan aikana mustat ajettiin pois tuottavalta maatalousmaalta, jota he olivat viljelleet vuosisatoja.

Vuoden 1913 maalaki ja myöhemmät apartheidin aikaiset lait jättivät vain 11 prosenttia maasta mustan enemmistön omistukseen. Tämä maa sijaitsi lisäksi usein Etelä-Afrikan kaikkein hedelmättömimmillä alueilla. Kyse oli sinne tänne sirotelluista "kotimaista", jotka apartheidhallinto perusti muka itsenäisiksi valtioiksi pitääkseen mustan enemmistön poissa valkoisten Etelä-Afrikasta.

Valkoinen vähemmistö hyötyi mittaamattomasti tästä järjestelystä. Se loi korkeasti tuottoisan kaupallisen viljelysektorin, joka tuli eurooppalaisille kuuluisaksi etenkin läntisen Kapmaan suurenmoisista viinitarhoista sekä Mpumalangan ja Limpopon maakuntien hedelmäplantaaseista.

Tämä sektori oli silti täysin riippuvainen mustasta työvoimasta, jota se riisti häikäilemättömästi – kuten tekee yhä tänäkin päivänä. Suurmaanomistajat eivät herkästi suostu maksamaan lakisääteistä minimipalkkaa, lapsityövoiman käyttö on yleistä ja maatyöläisiä häädetään jatkuvasti laittomasti asuinsijoiltaan.

Maanomistajat palkkaavat myös enenevässä määrin laittomia vierastyöläisiä naapurimaista. Nämä muodostavat ihanteellisen työvoimavaran, jolla ei ole oikeuksia eikä lain suojaa.

Mustiin maatyöläisiin kohdistuva väkivalta ja rasismi on laajalle levinnyttä. Monien viljelyalueiden oikeusjärjestelmä katsoo tällaisia tapauksia läpi sormien ja suosittaa sovittelua maanomistajien hyväksi. Valkoisten ylivaltaa pönkittävä vihattu "baasskap" -järjestelmä rehottaa yhä tämän vanhan apartheidalueen tosiasiallisena oikeusjärjestyksenä.

EAKP ja kansalaisjärjestöt vaativat nyt huomion kiinnittämistä sen varmistamiseen, että luodaan asianmukaiset tukijärjestelmät, joilla voidaan taata maan palautuksen täydellinen toteutuminen alkuperäisyhteisöille.

Järjestöt esittävät myös, että nykyinen markkinaehtoinen maan uudelleenjakojärjestelmä korvataan pelkästään valtion määräämillä korvauksilla. Tällä hetkellä valtio maksaa maanomistajille nopeasti kohoavia markkinahintoja maasta, joka lain mukaan tulisi palauttaa alkuperäisille omistajilleen.

Toinen keskeinen vaatimus on, että naiset ja miehet ovat tasapuolisesti edustettuina kaikissa niissä elimissä joissa päätetään maareformin käytännön sovellutuksista. Tällä pyritään puuttumaan maatalouden hallinnon johtoportaan miesvaltaisuuteen. Suurin osa konkreettisesta maataloustyöstä on kuitenkin naisten suorittamaa.

EAKP:n kampanja rakentuu kansalaisjärjestöjen laajaan osanottoon. Puolue on pyytänyt maatalousalan etujärjestöiltä vastausta esitettyihin vaatimuksiin joulukuun puoliväliin mennessä.

Kampanja pyrkii myös siihen, että järjestettäisiin kansallinen maareformia käsittelevä "huippukokous" keskustelemaan ja päättämään reformin toteuttamisen nopeuttamisesta.

Kirjoittaja on brittiläinen Suomessa asuva vapaa toimittaja joka vieraili äskettäin Etelä-Afrikassa