Eläkeläisten asema vaakalaudalla
Finanssi-, talous- ja muiden kriisien keskellä eläkeläisten enemmistön asema on muuttumassa yhä vaikeammaksi ja uhanalaisemmaksi. Tästä on syytä jatkuvasti muistuttaa siitäkin huolimatta, että eräät asiat saattavat tuntua jo samojen asioiden toistamiselta. Yhteiskunnan kuuroille päättäjille on toisteltava samoja itsestäänselvyyksiä, ja erityisesti työväenliikkeen tulisi nyt jo korottaa ääntään tuntuvasti.
Täysimääräinen kansaneläke on tällä hetkellä yksinäisellä eläkkeensaajalla 558,46 ja puolisoilla 495,35 euroa kuukaudessa. Mainitut summat nousevat lakisääteisen indeksitarkistuksen myötä vuoden 2009 alusta yksin asuvalla henkilöllä 584 euroon ja naimisissa olevalla 518 euroon kuukaudessa. Tämä on kuitenkin edelleen masentavan vähän kun otetaan huomioon, että EU-maiden keskimääräinen köyhyysraja liikkuu tällä hetkellä noin 900 euron paikkeilla kuukaudessa.
Vanhanen ja Sata yrittävät myydä sosiaaliturvaa lyhyeksi
Pääministeri Matti Vanhanen totesi kunnallisvaalien alla haluavansa kaikille suomalaisille vähintään 650 euron takuueläkkeen kuukaudessa siten, että se toteutettaisiin vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Sosiaaliturvan uudistusta pohtiva Sata-komitea on julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan esittämässä jokseenkin tarkoin Vanhasen näkemyksen mukaista takuueläkettä. Tosiasia kuitenkin on, että nykyinen täysimääräinen kansaneläke tulisi jo pelkkien nyt käytössä olevien indeksitarkistusten tuloksena kohoamaan vuoteen 2011 mennessä mainittuun 650 euroon kuukaudessa ja mahdollisesti sen ylikin.
Vanhasen enempää kuin komiteankaan esitys ei siis merkitsisi käytännössä minkäänlaista parannusta esimerkiksi pieneläkeläisten nykyiseen kestämättömään tilanteeseen.
Mikäli tiedot Sata-komitean suunnitelmista työttömyysturvan amputoimiseksi pitävät paikkansa, kyseinen komitea ansaitsisi nimekseen lähinnä ruotsinkielisvoittoisen Satan-komitean.
Nyt on todella ajankohtainen Suomen kommunistisen puolueen esittämä vaatimus suomalaisen perusturvajärjestelmän uudistamiseksi siten, että se takaa nykyrahassa vähintään 850 euron perusturvan kuukaudessa verottomana kaikille, jotka eivät muuten voi tuontasoista sosiaaliturvaa saada vanhuuden, työttömyyden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Taitetulla indeksillä taitetaan monilta leipä
Työeläkkeen saajia on jo toistakymmentä vuotta piinattu niin sanotulla taitetulla indeksillä, jonka epäoikeudenmukaisuus on siinä, että palkkojen kehitys (ansiotasoindeksi) huomioidaan työ- ja virkaeläkkeitä korotettaessa vain 20 prosentin painoarvolla kun taas kuluttajahintaindeksin muutokset huomioidaan 80 prosentin painolla. Tämän seurauksena työeläkkeet ovat jääneet ja jäävät jatkuvasti jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. On laskettu, että eläke, joka taitetun indeksin käyttöönottovuonna 1995 oli 60 prosenttia henkilön tuolloisesta palkasta, oli vuonna 2007 enää vajaat 49 prosenttia vuoden 2007 vastaavasta palkkatasosta.
SKP vaatii, että eläkkeensaajiin sovellettavasta taitetusta indeksistä luovutaan ja palataan ensimmäisenä toimena niin sanottuun keskiväli-indeksiin (eli palkka- ja hintakehitys eläkkeisiin huomioidaan suhteessa 50/50). Todellisena ja lopullisena tavoitteena voi SKP:n mukaan olla vain se, että eläkkeiden vuosittainen tarkistus sidotaan ansiotasoindeksiin siten kuin vuonna 1962 voimaan tulleen työeläkelain 9. pykälässä alun perin määrättiin.
Tässä yhteydessä merkille pantava piirre on myös työeläkkeiden tason mataluus. Sellaisia henkilöitä, jotka saivat sekä kansaneläkettä että työeläkettä oli maassamme vuoden 2006 lopussa runsaat 650 000. Heidän keskimääräinen eläkkeensä oli vain 801 euroa kuukaudessa. Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkettä saavien henkilöiden keskieläkekään ei kohonnut 1 116 euroa korkeammalle tasolle kuukaudessa.
Ikääntyvien henkilöiden köyhyysriski kasvaa. Kansaneläkelaitoksessa tehdyn arvion mukaan 23 prosenttia yli 65-vuotiaista ja peräti 28 prosenttia yli 75-vuotiaista kansalaisista elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella (toisin sanoen heidän tulonsa ovat alle 60 prosenttia kansalaisten keski- eli mediaanitulosta).
Naisten köyhyysriski on noin kaksinkertainen miehiin nähden. Huonoin tilanne on 75 vuotta täyttäneillä ja yksin asuvilla naisilla. ...
SEPPO RUOTSALAINEN
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva sosiaaliturvan erikoistutkija