Eläkeläiset eivät hyväksy oikeistolaista hallituspolitiikkaa

Heikomman puolella -mielenosoitukseen Helsingin Kansalaistorille oli kokoontunut suuri joukko eläkeläisiä vastustamaan hallituksen eläkeläisiin kohdistamaa, kylmääkin kylmempää ja viimeisiä ropoja pienituloisten kukkaroista repivää sortopolitiikkaa. Mylvivästä ja iskulauseita terävästi kylväneestä kansanjoukosta aisti, että mitta hallituksen toimia kohtaan oli tullut täyteen. Tapahtuman järjestäjien (Eläkkeensaajien keskusliitto ja Eläkeläiset ry) varovaisten arvioiden mukaan paikalle oli saapunut yli 3000 mielenosoittajaa ja oli näin ollen suurin eläkeläisten mielenosoitus sitten 1990-luvun.

Eläkeläisjärjestöt tyrmäsivät hallituksen leikkauslistat

Eläkkeensaajien keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten tarttui puheessaan tärkeisiin tekijöihin.
– Elämme poikkeuksellisia aikoja. Näin ainakin tiedotusvälineet toitottavat lähes yhdestä suusta. Erityisesti poikkeusaikoja perustellaan Suomen talouden tilalla. Meidän sanotaan olevan Kreikan tiellä. Meitä myös pelotellaan sillä, että jos emme tässä ja nyt tee parannusta, paha EU tulee ja pakottaa meidät kuriin ja herran nuhteeseen suurin piirtein huomenna. Oikeastaan kaikella muulla on jo uhattu paitsi rutolla ja vedenpaisumuksella, Hellstenin sanat upposivat hurraaviin väkijoukkoihin kuin kuuma veitsi voihin.
Hellsten ei säästänyt kritiikiltään myöskään hampaatonta valtavirtamediaa.
– Ainakin minua hämmentää se, että media syö tässä asiassa maan hallituksen kädestä täysin kritiikittömästi. Sen itsensä paljon mainostama riippumattomuus ja kriittisyys suorastaan loistavat poissaolollaan. Joskus ennen mediasta sanottiin, että se käyttäytyy kuin sopulilauma. Niin näyttää olevan nytkin. Mielenkiintoista on myös se, että kun televisiossa haastatellaan talousasiantuntijoita, ovat he lähes poikkeuksetta suurten pankkien ekonomisteja, uskottavuuden lisäämiseksi usein vielä pääekonomisteja. Poikkeuksen muodostaa silloin tällöin haastateltu työantajapuolta edustavan tutkimuslaitoksen ekonomisti. Heidänkö näkemysten pohjalta Suomen talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa kehitetään!
Hellsten ei puheessaan kieltänyt sitä, etteikö Suomen taloustilanne olisi varsin huonossa jamassa, mutta vaati samalla oikeudenmukaisuutta hallitukselta.
– Erityisen huolestuttavaa on se, että tulevaisuuden talousnäkymät näkymät ovat myös vaisuja. Jotain siis tarvitsee ja on suorastaan pakko tehdä, mutta vähintäänkin kohtuullinen vaatimus on myös, että taakan jako on tasapuolinen. Nyt tiedossa olevien hallituksen esityksen mukaan tasapuolinen taakan jako on vain hurskas toive.
Hellsten nosti puheessaan esille hallituksen eläkeläisille ”tarjoaman” raa’an leikkauslistan.
– Listalla on esimerkiksi: sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen korottaminen, lääkekorvausten pienentäminen, sairaiden taksimatkakorvausten omavastuiden suurentaminen, sähkö-, kiinteistö- ja lämmityspolttoaineiden verojen korottaminen, ruokavaliokorvausten poistaminen ja eläkkeensaajien asumistuen heikentäminen.
Tämäkään ei hallitukselle riitä.
– Nyt tietoon on tullut se, että tehostetun palveluasumisen ja laitosten henkilöstömitoitusta muutetaan 0,5:stä 0,4:ään. Tämä tarkoittaa sitä, että joka viides hoitaja saa lähteä. Miten inhimillistä hoito mahtaa tämän jälkeen olla, Hellsten kysyi ja totesi, että kansanedustajat voisivat kysyä asiasta esimerkiksi hoitajilta.
Hellstenin mukaan eläkkeensaajien asumistuen heikentäminen on toimenpiteistä kaikkein rajuin.
– Se asettaa sen piiriin kuuluvat eläkkeensaajat todella vaikeaan asemaan. Erityisen ongelmallista on se, että nämä heikennykset kohdistuvat usein samoihin henkilöihin kuin KELA-leikkaukset. Kaikkein suurimpana ryhmänä näistä toimenpiteistä kärsivät iäkkäät pienituloiset naiset. Olemme joskus käyttäneet sanontaa, että pitää valita mitä tällä viikolla ostetaan, lääkkeitä vaiko ruokaa. Nyt tämä valintatilanne on karulla tavalla toteutumassa. Sanotaan, että sivistysvaltion tuntee siitä miten se kohtelee vanhuksiaan. Jos tähän sanontaan uskoo, välillä hävettää olla suomalainen.
Hellstenin mukaan eläkeläisköyhyys on Suomessa syvempää kuin missään muussa läntisen Euroopan maassa.
– Suomessa oli Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuoden 2013 lopussa eläkeläisköhiä vajaat 700 000. Se on valtava määrä ihmisiä. He joutuvat jatkuvasti kituuttamaan toimeentulon rajamailla. Hallituksen ensi vuotta koskevien päätösten perusteella arvioidaan, että eläkeläisköyhien määrä lisääntyy ensi vuonna yli 20 000 ihmisellä.
Hellsten muistuttikin hallitusta siitä, että Suomi on sitoutunut EU-tasolla Eurooppa 2020 -strategiaan.
– Sen mukaan Suomi on sitoutunut siihen, että köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla olevien ihmisten määrää vähennetään vuoteen 2020 mennessä 150 000:lla ihmisellä. Nyt tehtyjen päätösten johdosta mennään täysin päinvastaiseen suuntaan.
Hellstenin mukaan pääministeri Sipilä on todennut, ettei Suomi suinkaan olisi joutumassa EU:n holhoukseen.
– Suomi sai kuitenkin Euroopan tasolta huomautuksen tämän vuoden helmikuussa. Sen antoi Euroopan Neuvostossa toimiva Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea. Huomautuksen syynä oli Suomen sosiaaliturvaetuuksien taso, joita komitea piti riittämättöminä, koska ne eivät täytä Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia. Ei taida hallitus olla tästä asiasta lainkaan huolissaan. Jos on huolissaan niin se onnistunut kätkemään huolensa varsin hyvin.
Puheenvuoronsa lopuksi Hellsten painotti tärkeää asiaa.
– Meitä eläkkeensaajia on runsaat puolitoista miljoonaa. Viime eduskuntavaaleissa äänioikeutensa käyttäneistä noin puolet oli eläkkeensaajia. Meillä on siis voimaa kunhan osaamme sitä käyttää. Tämä tilaisuus on osa sitä voiman käyttöä. Meidän tulee saattaa viestimme riittävän selkeästi päättäjien tietoon. Emme ole vain nöyriä hallintoalamaisia, jotka kerran neljässä vuodessa käyvät vaaliuurnilla. Me olemme täysivaltaisia kansalaisia. Monessa maassa sanotaan jopa kunniakansalaisiksi – ei kuitenkaan Suomessa.
Seuraavaksi äänihuuliaan lavalle saapui käyttämään Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen. Korhosen mukaan eläkeläiset eivät suostu Sipilän äänettömiksi yhtiömiehiksi.
– Sipilän kolmen ässän hallitus leikkaa, supistaa ja heikentää. Monet näistä leikkauksista iskevät myös eläkeläisen kukkaroon. Omissa puheissaan hallitus on yrittänyt saada nämä leikkaukset kuulostamaan siltä, kuin ne olisivat osa kaikille tasapuolista talkoovelvollisuutta. Mutta sitä ne eivät todellakaan ole, Korhonen totesi. Äänekkäät suosionosoitukset ja raikuvat aplodit olivat osoitus siitä, että torille kerääntyneet olivat hänen kassaan yksimielisiä hallituksen kuristavasta otteesta.
– Me haluamme oman äänemme kuuluviin.  Me vaadimme oikeuksiamme. Siksi me olemme koolla täällä tänään. Me olemme heikoimman puolella. Emme kiistä sitä, että maassamme on tällä hetkellä monia vaikeuksia. Olemme omalta osaltamme myös valmiita kantamaan vastuuta, osallistumaan vaikeuksien voittamiseen.
Korhosen mukaan hallituksen linjauksissa oikeudenmukaisuus ei toteudu.
– Emme voi hyväksyä sitä, että maksimaalisen rasitteen joutuu kantamaan pienituloisten eläkeläisten joukko. Mutta juuri niin uhkaa Sipilän hallituksen leikkausten vuoksi käydä. Epäoikeudenmukaisuutta me emme hyväksy. Siksi olemme koolla täällä tänään. Päävaatimuksemme on: EI eläkkeensaajan asumistuen leikkaukselle!
Puheenvuoronsa lopuksi Korhonen totesi eläkeläisten suulla: – Me vaadimme: näpit irti eläkeläisen kukkarosta. Mitään erikoisetuuksia emme suinkaan ole vaatimassa. Me vaadimme oikeudenmukaisuutta ja tasapuolista kohtelua. Meidän osaltamme oikeudenmukaisuuden linja on selvä ja kirkas: olemme heikoimman puolella.

Oppositiopuolueilla ja hallituspuolueilla eriäviä näkemyksiä

Myös eduskuntaryhmien edustajat olivat kansalaistorilla vastaamassa eläkeläisiin kohdistuvista ihmisarvoa alentavista hävyttömistä leikkauksista. Hallituspuolueiden edustajista perussuomalaisten Ritva Elomaa, kokoomuksen Sanna Lauslahti ja keskustan Annika Saarikko saivat ansaitusti suurimman buuaus- ja leikkaukset tyrmäävät suivaantuneet karjahdukset niskaansa: eläkeläiset eivät ottaneet hallituspuolueiden edustajien kauniita puheita ja pappismaisia liturgioita kuuleviin korviinsa, vaan lauloivat hallituksen kurjistamispolitiikan tyrmäävällä huutomyrskyllä kirjaimellisesti suohon. Paikalle oli kutsuttu myös perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä, mutta hän ei jostain kumman syystä päässyt tulemaan paikanpäälle.
Oppositiopuolueiden edustajista mielenosoituksessa puhuivat Antti Rinne (sdp), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.), Sari Essayah (kd.) ja Anna-Maja Henriksson (rkp.).
Opposition edustajista vihreät, vasemmistoliitto, sdp ja kristillisdemokraatit ilmoittivat laativansa välikysymyksen liittyen hallituksen päätösten vaikutuksista eläkeläisiin. Yllättäen oikeistovetoinen rkp ei mitä ilmeisimmin ole mukana välikysymyksessä.

Eläkeläisiltä rajua kritiikkiä

SKP:n voimanainen ja eläkeläisten oikeuksien puolesta taisteleva Kaija Kiessling oli luonnollisesti mukana mielenosoituksen tyrskyissä, keskellä ihmismerta, banderolleja ja iskevin sanankääntein riimiteltyjä kylttejä
– Ilahduttavaa nähdä, että väkeä on saapunut paikalle näin paljon. Eniten minua on kuitenkin järjestelyjen osalta hämmentänyt se, että esimerkiksi SKP on ulkoparlamentaarisena vaikuttajana syrjäytetty tyystin, eikä meille annettu mahdollisuutta kertoa lavalta eläkeläisille mielipiteitämme ja tuomaan heille puolueen terveisiä, vaikka kaikille on selvää, että puolueena SKP on vahvasti ajanut eläkeläisten asiaa.
Kiesslingin mukaan erikoista on myös se, ettei eläkeläisten asumistukiadressia ole huomioitu tilaisuudessa lainkaan.
– Pitkin kesää kampanjoitiin voimakkaasti eläkeläisten asumistukiasiassa. Adressin allekirjoitti 15 000, mutta asiaa ajaneelle verkostolle ei annettu tilaisuutta puhua mielenosoituksessa. Kun olimme yhteydessä järjestäjiin, meille ilmoitettiin, että ohjelma on tällainen, eikä pienikään tervehdys mahdu enää mukaan.
Kiesslingin mukaan nurkkakuntaisuuden sijaan tulisikin keskittyä mahdollisimman laajapohjaisen rintaman rakentamiseen ja kuunnella avoimesti kaikkia hallituspolitiikkaan muutoksia haluavia tahoja.
– Näin mielenosoituksesta olisi ollut mahdollista saada mittavampi, näyttävämpi ja tuntuvampi. Se olisi lisännyt mielenosoituksen voimaa, Kiessling toteaa. Hän saapuu Tiedonantaja-festivaalille puhumaan eläkeläisasioista.
Mirja Arajärvi ja Ritva Sairanen olivat myös paikalla.
– Olemme täällä eläkeläisten ja syrjäytyneiden puolesta.
Naisten mukaan hallituksen mahdolliset toimenpiteet hankaloittavat jo entisestään pienituloisten eläkeläisten asemaa.
– Me emme voi hyväksyä sitä. Mikäli hallituksen kaavailut toteutuvat, tulee monien elämä hankaloitumaan roimasti. Miten he kuvittelevat, että ihminen kykenee tällöin enää selviytymään, naiset kysyvät yhteen ääneen. Lopuksi naiset lähettävät terveisiä porvarihallitukselle: – Miettikää todella tarkkaan mitä olette tekemässä. Pienistä ihmisistä pitää huolehtia ja rikkaat saada kantamaan vastuuta.
Paikalla oli monelle Tiedonantajan lukijalle tuttu nimi Arto Viitaniemi.
– Väkeä on paljon ja se kertoo siitä, että eläkeläiset ovat valveutuneita. Olen täällä, koska vastustan leikkauksia ja erityisesti eläkeläisten elämää koskevia leikkauksia. Toki me myös vaadimme parempaa. Pitäisi keskustella eläkkeiden korottamisesta: se olisi toisenlaista politiikkaa verrattuna nykyiseen paskanjauhamiseen.
Lopuksi Viitaniemen terveiset hallitukselle: – Suksikaa kuuseen!
Tuula Nieminen Laukaan eläkeläisistä oli huolissaan nykymenosta.
– Joukkovoimalla on merkitystä ja nyt olemme taistelemassa eläkeläisten oikeuksien puolesta. Tulee muistaa se, että nyt taistellaan myös tulevien sukupolvien hyväksi.
Niemisen mukaan hallituksen toimenpiteet ovat epäinhimillisiä.
– Hallitus pyrkii toimenpiteillään turvaamaan porvareitten edut ajamalla sumeilematta heidän asiaa. Näin ollen heikommassa asemassa olevien tilanne tulee entisestään heikkenemään. En myöskään hyväksy hallituksen sanelu- ja pakkopolitiikkaa. Mikäli hallitus haluaa, että yhteiskuntarauha tulee säilymään, on heikoimmassa asemassa olevista huolehdittava huomattavasti nykyistä paremmin.
Lahtelainen Björn Blomqvist oli suivaantunut hallituspolitiikasta.
– Nykyinen politiikka on todella härskiä ja samalla ideologisinta kuin koskaan. Tämän seurauksena rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy. Nyt otetaan pienituloisilta ja vähäosaisilta kaikki. Samalla hyysätään veroparatiiseja ja suorastaan edesautetaan veronkiertoa.
Blomqvistin viesti hallitukselle on selkeä.
– Ei kai tässä muuta voi sanoa kuin että erotkaa nyt helvetissä. Meillä pitää olla hallitus joka lähtee liikkeelle joukkoliikkeistä ja heidän vaatimuksistaan. Tästä syystä esimerkiksi SKP olisi hyvä hallituspuolue tulevaisuudessa. Blomqvist ei ollut ainoa paikallaolijoista, vaan myös monet muut toivoivat SKP:lle menestystä tulevaisuudessa.

Lopuksi

Se että eläkeläiset ja heitä solidaarisesti tukevat lähtevät joukkovoimana liikkeelle vaatimaan oikeudenmukaista kohtelua ja inhimillistä elämää, kertoo karua kieltä siitä, että Suomessa asiat eivät ole hyvällä tolalla. Monet banderollit teksteineen osuivatkin terävästi asioiden ytimeen, kuten esimerkiksi ”Leikkaus on loukkaus”, ”Sipilä – kiristys on rikos”, ”Eläkkeellä pitää elää!” tai ”Ei asumistuen leikkaukselle” vain muutamia mainitakseni. Seuraava banderolliteksti sopisi erinomaisesti hallituksen ohjenuoraksi ”Aina heikomman puolella!”, mutta valitettavasti vaatimus ei sovi porvarihallituksen oikeistolaiseen ideologiaan.
Kansalaisten konkreettiset, käytännön elämästä kumpuavat mielipiteet torilla kertovat raadollisuudessaan siitä, miten ja keiden hyväksi maata parhaillaan johdetaan: porvarihallitus ajaa hyvin toimeentulevien, rikkaiden ja pääoman etua köyhien, heikommassa asemassa olevien ja pienituloisten kustannuksella. Jotta suunta saadaan muuttumaan, siihen tarvitaan kaikkia muutosta haluavia ja muutokseen tarvitaan joukkovoimaa!
MARKO NIEMI