"Ei ole hurraa-huutoja kuulunut"

Kun metallin kenttä ja liitto asettivat tavoitteeksi kuuden prosentin korotuksen ja 1,5 vuoden sopimuksen, on yhteensä 4,3 prosentin korotus kaksivuotisen sopimuksen puitteissa selvä pettymys. Neljän päivän lakko toi vain pieniä muutoksia verrattuna Metalliliiton valtuustoon viime viikolla hylkäämään sovintoesitykseen.

– Vaikka neuvotteluissa tullaan aina vastaan puolin ja toisin, niin kyllähän kuuden prosentin tavoitteesta annettiin nyt aika paljon periksi. Pientä liikahdusta tapahtui, mutta edelleen ollaan aiemmin sovitun raamitupon puitteissa. Nyt hyväksytty ratkaisu merkitsee sitä, että työntekijäpuoli jää tappiolle, palkkojen ostovoima heikkenee edelleen, sanoo Metso Mineralsin Tampereen tehtaan pääluottamusmies Marko Svärd.

Sopimukseen sisältyvä työttömäksi jäävien lomarahan jaksotuksen poistaminen on tietenkin hyvä asia, mutta se ei voi korvata ansiotason laskua. Toinen hyvä asia on ollut se, että neuvottelujen alkaessa on kerrottu prosenttitaso, josta neuvotellaan.

– Aiemmin ei ole kerrottu sitäkään, eli kentällä ei ole tiedetty, mistä neuvotellaan. Mutta sopimukseen mahdollisesti sisältyvästä ulkopuolisen työvoiman käytön lisäämisestä ei ole kerrottu mitään. Sama koskee paikallisen sopimisen lisäämistä yleensä sopimuskauden aikana, siitäkään ei ole tietoa.

Lakkovalmiutta jäi vielä varastoon

Marko Svärd kertoo, että Metso Mineralsilla (ent. Lokomo) sopimusesityksen hyväksyminen sai aika kitkerän vastaanoton, hurraa-huutoja ei ole kuulunut. Kuuden prosentin korotustavoite ei ollut hatusta vedetty, vaan perustui työläisten arkitodellisuuteen.

– Porukat ovat sanoneet, että taisteluhenkeä jäi vielä varastoon eli valmiutta uuteenkin lakkoon on olemassa. Tähänkin lakkoon lähdettiin innolla, kahden viikon lakkovahtivuorot täyttyivät helposti, Svärd jatkaa.

Hän muistuttaa, että liittokokouksen linja on ollut tavoitella euromääräistä korotusta, sillä prosenttilinja lisää henkilökohtaisia palkkaeroja. Neuvottelijat luopuivat kolmesta keskeisestä asiasta, eli puolitoistavuotisesta sopimuksesta, euromääräisestä tavoitteesta ja lopulta reaaliansiot takaavasta prosenttikorotuksesta. Eikä 150 euron kertakorvaus kahdelle vuodelle jaettuna paljon lämmitä.

– En myöskään usko, että valtion raamitupon lisukkeeksi lupaama verohelpotus auttaa, sillä valtio ottaa omansa pois, verottaja pitää siitä huolen. Polttoaine- ja muut kulutusverot leikkaavat kaikilta prosenttikorotukseen katsomatta.

Metso Mineralsin pääluottamusmies Marko Svärd pitää hyvänä, että liittovaltuusto otti itsenäisesti kantaa aiempaan sovintoesitykseen ja kaatoi sen äänestyksessä.

– Näen merkittävänä sen, että valtuuston jäsenet saivat itse ottaa kantaa sopimukseen. Olin myönteisesti yllättynyt, että neuvottelijoiden kertaalleen suosittelema sovintoesitys kaatui.

Ja kuten Svärd aiemmin sanoi, Metso Mineralsin tehtaalla Tampereella on lakkovalmiutta varastossa.