Eduskunnassa tarvitaan duunareita

01.04.2011 - 13:46
(updated: 16.10.2015 - 10:39)
Reijo Sutinen (kesk.) SASK:in solidaarisuuspäivillä tammikuussa Hämeenlinnassa. Kuvassa myös Matti Uutela (vas.) sekä Tommi Rönö. / N.N. |

Duunareita on saatava enemmän pylvästaloon päättämään työelämää koskettavista asioista, tuumivat Suomen kommunistisen puolueen Hämeen vaalipiirin kansanedustajaehdokkaat Reijo Sutinen ja Juha Haukka. Heidän mukaansa eduskuntavaaleissa on nostettava esille niin pätkätyöt kuin muutkin epätyypilliset työt.

– Seuraavalla eduskuntakaudella on säädettävä minimipalkkalaki, joka takaa vähintään 1 500 euron kuukausipalkan normaalista työajasta ja nostaa vastaavasti myös tuntipalkkoja. Tämä laki parantaisi ostovoimaa ja samalla vähentäisi kuntien perusturvakustannuksia, kasvattaisi verotuloja sekä tietenkin ratkaisi monia vaikeita sosiaalisia ongelmia ja köyhyyttä, sanoo Riihimäellä asuva Reijo Sutinen.

Työaika lyhyemmäksi

Keskustelu työurien pidentämisestä ei näytä laantuvan. Lahtelaisen Juha Haukan mukaan eläkeiän nostosta on tehty ratkaisu kaikkeen. Hän muistuttaa, että eläkkeelle voi jo nykyään siirtyä joustavasti. Toisaalta eläkkeen tasoa leikkaava elinaikakerroin lykkää monen eläköitymistä.

– Ja onko työtä ja terveyttä, nämä kaksi ovatkin ne tärkeimmät tekijät työntekijän kannalta. Esimerkiksi teollisuustyössä olevalla työntekijällä alkavat tukielinsairaudet vaivaamaan jo viimeistään 60 vuoden iässä. Se säästö mikä kuvitellaan saavan sillä, että työntekijät ovat pidempään töissä, joudutaankin ottamaan takaisin kohonneina terveydenhoitokuluina. Eläkkeelle siirrytään sairaampina, epäilee Haukka.

Mitä hallitus sitten haluaa? Haukan mukaan hallitus haluaa heikentää ikääntyneiden työttömyysturvaa ja polkea palkkoja, kun yli kuusikymppisten on pakko roikkua työelämässä.

– Hyvä vaihtoehto työn keventämiseen osa-aikaeläke, mutta tästä eivät kaikki työnantajat tunnu pitävän. Toimihenkilöpuolella tätä käytetään hyvinkin paljon, sanoo Haukka.

Reijo Sutinen ehdottaa työllisyyden ja työssä jaksamisen parantamiseksi työajan lyhentämistä.

– Työviikko 30 tuntiin ansiotasoa alentamalla, ja samalla lasketaan eläkeikää esimerkiksi rakennustyöntekijöiden osalta 58 vuoteen. Näin rakentajat pääsevät ansaitulle eläkkeelle terveempinä kuin nykyään, sanoo Sutinen, joka on Uusi suunta Rakennusliitolle -ryhmän puheenjohtaja.

Työelämään uudet normit

Molemmat toteavat yhteen ääneen, että Suomessa tarvitaan ehdottomasti parempaa irtisanomissuojaa.

– Työelämään tarvitaan uudet normit, joilla lisätään työntekijöiden oikeutta vaikuttaa työhön, työehtoihin, työllisyyteen ja myös yritysten voitonjakoon ja investointeihin. Lakko-oikeutta on laajennettava. Tämä toteuttamiseksi koko nykyinen yt-laki on pantava uusiin puihin, huomauttaa Sutinen.

Juha Haukka on huolissaan nuorten korkeasta työttömyydestä.

– Nuorten työhön ja koulutukseen pitää panostaa nykyistä enemmän. Nuorten töihin pääsy pitäisi olla turvallista ja joustavaa heti opiskelun päätyttyä. Nuorten syrjäyttäminen työmarkkinoilta tulee vielä yhteiskunnalle kalliiksi. Osa nuorista ei ehkä pääse työelämään kiinni ja joutuu työttömyydestä johtuen sosiaalisiin ongelmiin. Tulevaisuus tulee näyttämään, millaisia ongelmia nuorisotyöttömyys tulee vielä aiheuttamaan, pelkää Haukka.

Eduskuntavaalit ovat myös kuntavaalit

Vaalien alla kuulee usein puhuttavan siitä kuinka äänestetään henkilöä ja ettei puolueella ole merkitystä. Heinolalainen Tero Pitkä toteaa, että toisaalta on puolueita, joissa jäsenen mielipide on toissijainen suhteessa puolueen johtoon. Esimerkiksi suurin osa eduskuntapuolueista on ajanut kuntaliitoksia, mutta puolueiden sisällä mielipiteet ovat vaihdelleet.

– Kokoomus on puolueena ajanut kuntaliitosta hyvinkin tarmokkaasti. Mutta Päijät-Hämeen kuntaliitosyrityksessä esimerkiksi Heinolasta löytyi kokoomuksesta kuntaliitos vastustajia. Tuolloin kokoomuslainen valtuuston puheenjohtaja Timo Ihamäki ja kokoomuslainen valtuuston jäsen Risto Kalermo vastustivat näkyvästi kuntaliitosta, kertoo Pitkä.

Hän miettii, onko tämä niskurointi puolueen linjaa vastaan johtanut siihen, ettei Heinolasta ole kokoomukselta ketään ehdolla kevään eduskuntavaaleissa.

Paikallista demokratiaa kehitettävä

Tero Pitkä ounastelee, että kokoomus tulee jatkamaan kuntaliitoksia, vaikka ne ovatkin joutuneet vastatuuleen esimerkiksi Vantaalla. Eräänä keinona niskoittelevien kuntien ruotuun saattamiseksi on väläytelty valtiovallan määräämiä pakkoliitoksia. Näitä on esittänyt muun muassa kokoomuksen helsinkiläinen asuntoministeri Jan Vapaavuori.

– Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että puolueella on merkitystä, vaaleissa ei ole kyse vain henkilöstä. Varminta on tarkkailla ensin puolueiden päälinjauksia, ja sitten vasta ehdokkaan mielipidettä, vinkkaa Pitkä.

SKP vastustaa johdonmukaisesti kuntaliitoksia.

– Tutkitun tiedon perusteella tiedetään että, kuntaliitoksista ei ole taloudellista hyötyä. Liitosten tarkoituksena on kaventaa demokratiaa, jolloin palvelut on helpompi yksityistää. Itse olen vastustanut kuntaliitoksia koko ajan. Minusta paikallista demokratiaa tulisi kehittää niin että kylä- ja asukasyhdistyksille voitaisiin antaa enemmän vaikutusmahdollisuuksia kuin nyt, sanoo Pitkä.

Rikos köyhiä vastaan

Lahtelaisen Pauli Pietilän mukaan tarvitaan riittävä ja kattava sosiaaliturva, joka ei riipu kuntaviranomaisten mielivallasta.

– Lahdessa vaihtui taannoin kaupungin lakimies. Sen jälkeen sosiaaliavustuksia on hylätty urakalla. Täsmällisen valituksen tekeminen ilman asiantuntijaa ei onnistu. Kouvolan hallinto-oikeus on yleensä kuntien puolella köyhää vastaan. Korkein hallinto-oikeus ei anna valituslupaa, ellei kyse ole ennakkotapauksesta. Suomi ei ole oikeusvaltio, sanoo Pietilä.

Ellei normaalipalkkaista työtä löydy on Pietilän mukaan toimeentuloon saatava vähintään 900 euroa kuukaudessa.

– Yhdeksänkymmentäluvulla niin sanottu sateenkaarihallitus, vasureista kokoomukseen, romutti sosiaaliturvan. Vasemmistoliitto myi parista ministerin paikasta aatteen, puolueen ja ihmisten toivon. Lupasivat sen olevan väliaikaista. Nyt on kulunut 17 vuotta, eikä mitään ole korjattu. Sanovat sen olevan vastuunkantoa. Siis rikkaat pelastettiin köyhien kustannuksella. Se oli kaukana vastuunkannosta. Se oli rikos köyhiä vastaan, sanoo Pietilä.

Hänen mukaansa vastuuttomien kansanedustajien puheita ei ole uskominen: on seurattava tekoja. Pietilä antaakin äänestäjille hyvän neuvon.

– Äänestä sitä sosiaaliluokkaa mitä olet itse, älä sitä mikä haluaisit olla. 

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Kotimaa

Kommentit (21 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.