Demarien petos nosti opettajat vastarintaan Tanskassa

Tanskan radikaalin punavihreän Enhedslistenin ("Yhtenäisyyslista") tulevaisuus oli vuonna 2007 veitsenterällä. Parlamenttivaaleissa kannatus oli pudonnut 2.2 prosenttiin - vain kahden kymmenyksen päähän parlamentista putoamisesta.

Tänään puolueen kannatus on gallupeissa jopa 13% ja sillä on lähes 10 000 jäsentä.

– Jotain dramaattista on siis tapahtunut. Ja te haluatte tietenkin tietää, mitä, naurahtaa puolueen europarlamentaarikko Søren Søndergaard puoluekokouksen yhteydessä järjestetyssä kansainvälisessä tapaamisessa.

– Tietenkin olemme tehneet paljon töitä sen eteen. Mutta perimmäinen syy on Tanskan poliittisessa tilanteessa.

Maassa oli pitkään hyvin oikeistolainen hallitus, joten vasemmistolla oli selkeä tarve vaihtoehdon luomiselle. Kun viime vaalien jälkeen sosiaalidemokraatit (S), Sosialistinen kansanpuolue (SFP) ja sosiaaliliberaalit (B) ryhtyivät hallitusyhteistyöhön, se olisi voinut merkitä muutosta. Mutta he jatkoivatkin oikeiston linjalla. Hallitus jatkoi leikkauksia EU:n talousoppien mukaisesti.

– Tähän mennessä ei siis ole ollut kyse siitä, että ihmiset olisivat radikalisoituneet valtavien joukkoliikkeiden kautta. Kyse on ollut siitä, että demarijohtoinen hallitusvasemmisto on vieraannuttanut omat kaaderinsa ja menettänyt yhteytensä työväkeen, Søndergaard selittää.

Hallitus työnantajien asialla

Viime huhtikuussa tapahtui kuitenkin jotain, joka synnytti maahan ennennäkemättömän joukkoliikkeen. Keskitetyissä työehtosopimusneuvotteluissa vuorossa olivat valtion ja kunnallisen sektorin työntekijät ja työnantaja - valtio ja kunnat itse.

– Tiesimme alusta alkaen, että tästä on tulossa vaikea neuvottelu. Syksyllä hallitus ilmoitti ajavansa neuvotteluissa läpi koulu-uudistuksensa, kertoo Rasmus Brede, Enhedslistenin ay-sihteeri.

Hallituksella oli kaksi vaatimusta. Se halusi purkaa sekä sopimuksen opettajien työtunneista että sopimuksen lyhyemmistä työpäivistä yli 60-vuotiaille opettajille.

– Erikoiseksi tilanteen teki se, että ennen kuin neuvottelut edes pääsivät alkamaan, kuntatyönantajat ilmoittivat että asiassa on saatu ratkaisu. Tosiasiassa emme keskustelleet mistään, Brede sanoo.

Kun opettajien ammattiliitto DLF ei hyväksynyt tilannetta, Kuntatyönantajien liitto jatkoi kovalla linjallaan ja julisti työsulun kaikille julkisen sektorin opettajille.

– Heitä pyydettiin olemaan tulematta töihin, jos he eivät hyväksy työnantajien ehdotusta. Vaikka ammattiliitoilla oli käytössään säästettyä rahaa, palkkatulojen menetys otti opettajilla koville.

Työsulku kesti lähes neljä viikkoa ennen kuin hallitus puuttui asiaan. Opettajien järkytykseksi demarihallitus vaati asian sovittelun sijaan työnantajien kahden vaatimuksen kirjaamista lakiin.

– Se oli yllättävää siksikin, että tähän saakka hallitus on pelännyt opettajien voimaa. DLF on hyvin vahva liitto, jolla on jäseniä yli 95 000, yli 90% maan opettajista.

Koko työsulun ajan opettajat järjestivät suuria mielenosoituksia kaupungeissa ympäri maan. Parlamentin edessä nähtiin jättimielenosoituksia, jollaisia ei ole ennen nähty sosialidemokraattista hallitusta vastaan.

– Yksityisen alan ammattiliitojen ruohonjuuritasolta, työpaikoilta ja ammattiosastoista tuli paljon tukea opettajille. Näiden liittojen hallitukselle uskollinen demarijohto ei tosin ollut asiasta kovin mielissään, Brede kertoo.

Liike laajenee

Muutaman viikon jälkeen myös oppilaiden vanhempia tuli mukaan liikkeeseen. Kohta protesteilla oli takanaan laaja kansan tuki.

– Vaikka ilmassa oli paljon vihaa, on ollut hienoa nähdä ihmisten luovuus ja kekseliäisyys vaikean tilanteen edessä, kansanedustaja Johanne Schmidt-Nielsen kertoo.

Muutamat opettajat järjestivät tukikonsertin, joka oli yleisömenestys. Mielenosoitusten tueksi järjestettiin myös muun muassa Tanskan historian pisin ihmisketju, ja opettajien oma yhtye Lockout Kings julkaisi YouTubessa tapahtumista oman kappaleensa.

– Enhedslisten oli hyvin aktiivisesti tässä kampanjassa mukana. Puoleessamme toimii 600 opettajan verkosto, jotka ovat organisoivat kamppailua ammattiosastoissaan.

Puolueella oli lisäksi oma Jeg støtter lærerne ("Tuen opettajia!") -kampanjansa, johon kuuluivat rintamerkit, tarrat ja hyvin paljon käyttäjiä saanut Facebook-sivu. Puolueen kansanedustajat jakoivat omenoita opettajille tuen osoituksena.

– Kuten huomaatte, pinsseissä tai Facebookissa ei ole puoluetunnustamme. Se oli tietoinen valinta laajan liikkeen kokoamiseksi. Ei tarvitse olla sosialisti tukeakseen opettajia, riittää että ymmärtää heidän tilanteensa, painottaa Brede.

Juuri nyt keskustellaan hallituksen toimien laillisuudesta.

– Tilanne on sietämätön, jos valtiovalta istuu neuvottelupöydässä työnantajan hattu päässä ja toisaalta säätää siitä lain toinen hattu päässä, Brede linjaa.

Se on kysymys, johon vasta valittu puoluejohto tulee ottamaan kantaa.

Opettava kokemus opettajille

Vaikka opettajat hävisivät sopimustaistelun, on tästä seurannut paljon hyvää.

– Opettajat ja myös muut julkisen alan työntekijät saivat arvokasta kokemusta työtaistelusta ja joukkoliikkeistä. Kuten eräs opettaja sanoi mielenosoituksessa: "Ei tämä koske vain minua, kyllä minä vielä pärjään. Olen huolestunut rakkaasta koulustamme. Ja tiedän, ettei tämä tule jäämään vain kouluihin. Seuraavaksi vuorossa ovat sosiaalityöntekijät, palomiehet. Tämä on taistelua hyvinvointivaltion puolesta."

Seuraava julkisen sektorin työehtojen neuvottelukierros alkaa kahden vuoden kuluttua. Jatko tulee olemaan vaikeaa, sillä nykyinen päätös tulee olemaan pohjana myös seuraavissa neuvotteluissa.

Marraskuussa järjestettävissä kunnallisvaaleissa Brede näkee kuitenkin mahdollisuuden nostaa asia uudelleen keskusteluun. Vaikka nyt lakiin kirjattuja päätöksiä ei voi suoraan kiertää, on kouluissa mahdollista tehdä paikallisia sopimuksia johdon ja opettajien välillä.

– Kööpenhaminassa puhutaan jo uudesta sopimuksesta, ja se tulee olemaan Enhedslistenin vaatimus näissä vaaleissa, Brede lupaa.

– Paluu kouluun maanantaina on opettajille vaikea, mutta me tulemme tukemaan heitä. Ja kiitämme heitä kaikesta, mitä he ovat nyt tehneet, lisää Johanne Schmidt-Nielsen.

Katso myös Tiedonantajan videoraportti Enhedslistenin puoluekokouksesta TA.fin videopalvelussa!