Budjettiesitys ei lunasta lupauksia

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 27/2006.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd) johdolla valmisteltu esitys vuoden 2007 valtion talousarvioksi julkistettiin 26. heinäkuuta. Esitys tulee hallituksen budjettiriiheen torstaina 23. elokuuta, josta se jatkaa syyskuussa eduskunnan käsittelyyn.

Julkisuudessa Heinäluoma on kehunut esitystä työllisyyttä, kuntien taloutta ja hyvinvointia vahvistavaksi. Mitään muutosta budjetin linjassa ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan lähtökohtana on hallituksen aiemmin päättämissä "menokehityksissä pysymisen varmistaminen".

Lyhyesti sanottuna tämä merkitsee työllisyyden jättämistä ensisijassa markkinoiden varaan, kunnallisten palvelujen resurssipulan jatkumista, pienituloisimpien toimeentuloturvan reaalista heikentymistä, rikkaita suosivia ja tuloeroja kasvattavia veroratkaisuja ja yleisemminkin EU:n uusliberalistisen politiikan toteuttamista.

Joukkoirtisanomiset saavat jatkua. Rikkaan eliitin jättiosinkoihin ja suurfirmojen ennätysvoittoihin ei puututa. Talouden kasvun hedelmät jakautuvat yhä epäoikeudenmukaisemmin ja julkisen talouden osuus kansantuotteesta supistuu.

Kuntien leikkauksia ei peruta

Valtiovarainministerin mukaan budjettiesitys vahvistaa kuntien rahoitusta. Tästä iso osa koostuu kuntien verotulojen kasvusta 200 miljoonalla, mutta sen vastapainona esitetään kuntien kustannusten korvausten leikkaamista samalla summalla vuonna 2008. Verotuksen painopistettä siirretään näin progressiivisesta verotuksesta epäsosiaalisemman kunnallisen verotuksen suuntaan.

Kuntien yhdistämisavustuksiin esitetään 30 miljoonan lisäystä, jonka jälkeen avustukset olisivat yhteensä 54,7 miljoonaa. Summa on mitättömän pieni verrattuna esimerkiksi valtion kunnille lain mukaan kuuluvien osuuksien maksamisen lykkäämiseen 800 miljoonan ns. pakkolainalla tai valtionosuuksien leikkaamiseen 1990-luvun jälkeen yhteensä vuositasolla laskien noin viisi miljardilla. Kaiken lisäksi kuntien yhdistämisavustusten lisäys rahoitetaan leikkaamalla kuntien yleisiä valtionosuuksia yli 10 miljoonalla ja harkinnanvaraisia avustuksia noin 15 miljoonalla.

Perusturva jäissä

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta lisätään esityksen mukaan kuudella prosentilla. Lisäys ei kuitenkaan ole kuin murto-osa valtion kunnilta ottamasta pakkolainasta. Esimerkiksi kansallisen terveyshankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen rahoitukseen esitetty 75 miljoonaa euron lisäys jää kuitenkin alle tarpeiden ja hanketta käynnistettäessä esitettyjen tavoitteiden. Opetusministeriön määrärahoihin on luvassa enintään inflaatiotarkistus.

Sosiaalipoliittisesti erityisen kyseenalaista on se, että budjettiin ei esitetä mitään lisäystä työttömien, eläkeläisten, opiskelijoiden ja muiden pienituloisimpien toimeentuloturvaan. Esimerkiksi työttömyysturvalain mukaiseen perusturvaan aiotaan käyttää jopa tämänvuotista vähemmän rahaa.

Työllisyysrahoja leikataan taas

Työllisyyden osalta budjettiesityksen päätavoitteena on työllisyysasteen nostaminen, joka tarkoittaa käytännössä pätkätöiden lisäämistä ja eläkkeelle siirtymisen myöhäistämistä. Varsinaiseen työttömyyden poistamiseen budjettiesityksessä ei ole lääkkeitä. Päinvastoin työvoimapolitiikan resurssit (mukaan lukien EU:n sosiaalirahasto) supistuvat 255 miljoonasta 245 miljoonaan euroon eli 10 miljoonalla. Työvoimapolitiikan toimeenpanon osalta supistus on 16 miljoonaa.

Budjettiesitys tähtää kasvukeskuksiin suuntautuvan muuttoliikkeen voimistamiseen. Yhtäältä sitä pyritään vauhdittamaan pienillä harkinnanvaraisilla muuttoavustuksilla osana ns. muutosturvaa ja nostamalla työmatkakulujen verovähennysoikeutta. Toisaalta vielä rajummin muuttoliikettä pyritään vauhdittamaan kunta- ja palvelurakenteiden muutoksella, mm. terveyspalvelujen ja niihin liittyvien sosiaalipalvelujen keskittämisellä vähintään 20 000 asukkaan kuntiin tai yksiköihin ja ammatillisen koulutuksen keskittämisellä vähintään 50 000 asukkaan yksiköihin.

Asumisen ja liikenteen ongelmat jatkuvat

Samaan aikaan kun hallitus vauhdittaa työpaikkojen ja palvelujen keskittymistä, se supistaa jo nyt täysin riittämättömiä asumisen edistämisen määrärahoja (-14,5 miljoonaa) ja joukkoliikenteen tukia (-0,5 miljoonaa). Ratojen kunnossapidon ja ratahankkeiden määrärahat supistuvat, vaikka useita uusia hankkeita käynnistetäänkin.

Energiapolitiikassa esitys suosii suurteollisuutta, jonka sähkövero kevenee aiemmin päätetyn mukaisesti 100 miljoonaa euroa. Sen sijaan luvatut lisäpanostukset uusiutuvaan energiaan, esimerkiksi bioenergiaan, on sivuutettu.

Rikkaiden verotus kevenee

Budjettiesityksen verolinja suosii rikkaita. Tuloveroihin tehdään kahden prosentin taulukkojen tarkistukset, joista suurimman hyödyn saavat suurituloisimmat. Jo aiemmin päätetyn omaisuusveron poistamisen jatkoksi kaavaillaan vaalien jälkeen toteutettavaa perintöveron keventämistä.

Arvonlisäverotuksessa Suomi liittyy jälkijunassa ja varovaisesti EU:n kokeiluun alentamalla parturi- ym palveluissa arvonlisäveroa. Samaan aikaan kuntien palvelujen ulkoistaminen ja yksityistäminen kuitenkin laajentaa kuluttajien arvonlisäverotusta.

Rahaa taistelujoukoille

Puolustusministeriön puolella painopisteenä on EU:n taistelujoukkoihin osallistuminen ja niiden suorituskyvyn kehittäminen. Kokonaisuutena ottaen puolustusministeriön hankinnat supistuvat 643 miljoonasta 580 miljoonaan, mutta kokonaisuutena puolustusministeriön menot supistuvat vain 7 miljoonaa. Myös hankintamenot ovat edelleen korkeammalla tasolla kuin vuonna 2005. Lisäksi valmisteilla on uusia hankintoja mm. hävittäjien aseistuksen vahvistamiseksi. Kriisinhallintamenoja lisätään 119 miljoonaan, mutta siviilikriisinhallinnan osuus on vain 14 miljoonaa.

Kehitysyhteistyössä hallitus jatkaa häpeällistä tinkimistä YK:n 0,7 prosentin kansantuoteosuuden tavoitteesta. Heinäluoma esittää kehitysyhteistyön osuudeksi vain 0,43 prosenttia. Kansanedustajille on kuitenkin luvassa parin sadan euron korotus kuukaudessa palkkoihin. (TA)

* * *

Täsmennetyt tiedot osoitteesta www.skp.fi