Bhutton salamurha

04.01.2008 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 1/2008

Pakistanin presidentti Pervez Musharraf määräsi viime lauantaina armeijan ja turvallisuusjoukot tukahduttamaan keinolla millä hyvänsä levottomuudet, jotka levisivät ympäri maata entisen pääministerin ja pääministeriehdokkaan Benazir Bhutton edellisenä torstaina tapahtuneen salamurhan jälkeen. Perjantaina koko maan pysäytti yleislakko. Sunnuntaihin mennessä levottomuudet olivat jo vaatineet ainakin 44 kuolonuhria.


Vaikka Bhutto valmistautui osallistumaan 8. tammikuuta pidettäviksi suunniteltuihin vaaleihin, hän oli toistuvasti syyttänyt Musharrafin hallintoa vaalipetoksen valmistelusta ja esittänyt tästä runsaasti todisteita.


David Frostin tv-haastattelussa 2. marraskuuta Bhutto väitti tietävänsä ne kolme henkilöä Pakistanin hallituksessa, jotka olivat sekaantuneet epäonnistuneeseen murhayritykseen häntä vastaan lokakuussa. Samassa haastattelussa Bhutto muuten mainitsi, että Osama bin Laden on kuollut.


Salamurhapäivänä Bhutton oli määrä luovuttaa kahdelle amerikkalaispoliitikolle luottamuksellinen raportti, jossa väitettiin Pakistanin tiedustelupalvelun käyttävän USA:n myöntämää rahaa vaalituloksen väärentämiseen.


Musharrafin hallitus julisti USA:n myötäilemänä heti murhan tapahduttua, että syyllinen oli "al-Qaida" – metkaa sinänsä, kun muistetaan, että al-Qaidan perustivat aikoinaan CIA ja Pakistanin sotilastiedustelupalvelu ISI. Pian al-Qaidan nimissä annettiin ilmoitus, ettei verkostolla ollut mitään tekemistä murhan kanssa.


Useimmat pakistanilaiset katsovat USA:n tukeman sotilashallituksen olevan vastuussa Bhutton kuolemasta. Yleinen käsitys on, että jos se tai maan sotilastiedustelukoneiston ainekset eivät suoraan järjestäneet salamurhaa, ne antoivat sen tapahtua laiminlyömällä alkeelliset turvatoimet. Erään journalistin silminnäkijätodistuksen mukaan poliisi vetäytyikin valvontapaikoiltaan vähän ennen Bhutton murhaa. Kannattaa muistaa, että murhakaupunki Rawalpindi ei ole mikään tavallinen kaupunki, vaan armeijan ja ISI:n päämajakaupunki, jonka keskusta oli tiukasti sotilaspoliisin ja maan eliittijoukkojen vartioima.


Ymmärrettävästi epäilyjä on lisännyt sekin, että viranomaiset levittivät väärää tietoa Bhutton kuolinsyystä, hävittivät murhapaikalta kaikki mahdolliset todisteet ja estivät lääkäreitä suorittamasta ruumiinavausta.


Monet Pakistan-asiantuntijat ovat toki spekuloineet myös Bushin–Cheneyn hallinnon sekaantumisesta Bhutton salamurhaan tavalla, joka näyttäisi olevan loogisessa ristiriidassa USA:n tavoitteiden kanssa. Juuri USA:han halusi Bhutton palaavan Pakistaniin, ryhtyvän pääministeriehdokkaaksi ja antavan näin Musharrafin sotilashallitukselle demokraattisen pintasilauksen ja lisää elinaikaa.


Näiden asiantuntijoiden mukaan jo kuukausia on tiedetty, että Bushin–Cheneyn hallinto liittolaisineen on manöveroinut vahvistaakseen poliittista kontrolliaan Pakistanista, mahdollisesti jopa suorittaakseen sotilaallisen väliintulon, jos Pakistan "ajautuu kaaokseen", sekä tasoittaakseen tietä "terrorisminvastaisen sodan" laajentamiselle ja syventämiselle koko alueella. Tavoitteena olisi vahvistaa USA-myönteisiä aineksia Pakistanin armeijassa, varmistaa pääkaupunki Islamabad, siirtää ydinaseet turvaan, etteivät ne joudu "vääriin käsiin", sekä alistaa maan ydinteknologia "kansainvälisten" joukkojen vahtimien pakistanilaisten eliittijoukkojen valvontaan.


Bhutton salamurha näyttää näiden asiantuntijoiden mukaan olleen ennalta suunniteltu. USA:n viranomaisten keskuudessa oli jopa "lörpöttelyraportteja" mahdollisesta joko Musharaffin tai Bhutton salamurhasta kauan ennen kuin mitään yrityksiä tehtiin. Ja vain kuukautta ennen murhaa uuskonservatiivit Frederick Kagan ja Michael O"Hanlon vaativat New York Timesissa edellä mainittuja toimia Pakistanin suhteen. Heti Bhutton murhan jälkeen uuskonservatiivit John Bolton ja Michael Savage kehottivat unohtamaan demokratian Pakistanissa ja antamaan sen sijaan täyden tuen kenraali Musharrafille.


Pakistanin vaalit olivat farssi jo alusta alkaen. Niitä "valmisteltiin" kuuden viikon poikkeustilalla, jonka aikana Musharraf poisti kaikki lailliset ja perustuslailliset esteet uudelleenvalinnaltaan., määräsi tuhansia pidätyksiä ja päätti yhä voimassa olevista tiukista sensuurilaeista ja poliittisen toiminnan rajoituksista.


Mutta vielä naurettavampaa on nyt väittää, että vaalit, jotka seuraavat opposition päähahmon salamurhaa, johon hallinnon epäillään laajasti sekaantuneen, ovat "demokratian harjoittamista".


Pakistanin vaaleja on lykätty kuudella viikolla. Uusi vaalipäivä on 18. helmikuuta.



ERKKI SUSI

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Arkiston arkiston artikkeli