Ay-liike takaisin juurilleen

Suomi liittyi Euroopan Unionin jäseneksi vuonna 1995. Liittymistä perusteltiin sillä, että matkustaminen helpottuisi, ruuan hinta laskisi eikä tulisi enää 1990-luvun kaltaisia lamoja.

Euron käyttöön Suomi siirtyi yhtenä ensimmäisistä maista vuonna 2002. Suomalaisella ay-liikkeellä oli keskeinen rooli yhteisvaluuttaan liittymisessä. Euroa perusteltiin sillä, että se toisi ulkomaankaupalle kustannussäästöjä ja parantaisi kilpailukykyä.

Tänään Suomi on maailman kilpailukykyisin valtio, parasta A-ryhmää, mutta kuinka ovat kansalaisten asiat?

Suomalaiset menevät parin vuoden välein lamasta taantumaan, taantumasta lamaan, vailla omia keinoja vaikuttaa talouteensa vaikkapa devalvoimalla. Päätökset tehdään Brysselissä Saksan ja Ranskan suulla.

Suomalaiset syövät maailman kalleinta ruokaa. Myös matkustaminen on kallistunut euron kurssin valahdettua pohjalukemiin.

Lisäksi Suomessa tehdään jatkuvasti matalatasoisia palkkaratkaisuja, joilla ostovoima tippuu koko ajan, korotukset eivät kata alati nousevia hintoja. Mennään kohti Amerikan mallia, jossa täytyy ottaa toinen työpaikka, jotta jotenkuten eläisi. Suomen kohdalla on vaan ongelmallista, kun niitä töitä ei ole – ainakaan semmoisia jolla eläisi.

Työttömyyttä ja maltillisia palkankorotuksia

Työttömyys on korkealla vuodesta toiseen, työntekijöitä irtisanotaan ja lomautetaan puolen vuoden välein. Irtisanominen on Suomessa liian helppoa ja halpaa. Vuonna 2012 yt-neuvottelujen piirissä oli yli 100 000 työntekijää, ja vauhti tuntuu vain kasvavan.

Työttömiä oli viime vuoden lokakuun loppuun mennessä lähes 25 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, työttömiä työnhakijoita oli yli 250 000.

Hallituksessa on kaksi itseään työväenpuolueena pitävää puoluetta, joiden pitäisi ajaa heikompiosaisten etuja. Sateenkaarihallitus päätti ensi linjauksissaan, että tällä hallituskaudella pidättäydytään maltillisissa palkankorotuksissa. Korotukset ovat olleet enemmän kuin maltillisia, mutta työpaikkoja ei niiden avulla ole syntynyt. SDP:n varapuheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan tästä työn ja oikeudenmukaisuuden linjasta SDP ei tule jatkossakaan tinkimään.

”Oikeudenmukaisuuden linja” jatkuu varmuudella tänä vuonnakin. Yleinen arvonlisäverokanta nousee 23 prosentista 24 prosenttiin. Myös ne, joilla vielä sattuu olemaan töitä, saavat nauttia siitä, että hallituspuolueiden rivit pitivät kun päätettiin kilometrikorvausten leikkaamisesta. Muistelen jonkun työväenpuolueen laususkelleen jotakin sen suuntaista, ”ettei laman laskua saa maksattaa heillä, jotka kaikista vähiten ovat syyllisiä laman syntyyn”.

EU-kuri ja liittovaltiokehitys

Sateenkaarihallituksen synnyttämisessä isoin kynnys olivat EU-tuet. Esimerkiksi vasemmistoliitolle se oli kynnyskysymys hallitukseen menolle. Nyt on kynnyskysymykset autuaasti unohdettu, kun Suomi mallikelpoisena EU-perheen jäsenenä jakaa rahaa esimerkiksi Kreikalle (tosiasiassa eurooppalaisille pankeille), ja on lainoja vielä Ranskan ja Saksan mieliksi jopa anteeksi antamassa.

Kataisen johtama hallitus esittää eduskunnan hyväksyttäväksi EU:n talouskurisopimusta, sopimusta joka velvoittaa leikkaamaan valtion menoja budjettitasapainon, rakenteellisen tasapainon ja julkisen velan enintään 60 % kansantuoteosuuden toteuttamiseksi. Samalla se antaa komissiolle vallan puuttua jäsenmaiden budjetteihin. EU:ta ollaan kovalla vauhdilla muovaamassa liittovaltioksi.

Alijäämä- ja velkaantumisrajoja rikkovalle maalle sopimuksessa on määritelty rangaistuksia. Tulkintavalta siitä, milloin ja millaisiin toimiin pitää ryhtyä, on komissiolla ja Euroopan tuomioistuimella. Valtiot joutuvat myymään omaisuuttaan EU:n pakottamana. Tasapainottamistoimet merkitsevät verojen kiristyksiä, julkisen sektorin ja palvelujen sekä eläkkeiden ja muun sosiaaliturvan leikkauksia ja kasvavaa työttömyyttä.

Sopimus on perustuslain vastainen ja sitä runnotaan läpi kansalaisilta mitään kysymättä. Sopimuksella ajettavaa leikkauspolitiikkaa on toteutettu muun muassa Kreikassa, Espanjassa, Portugalissa. Se on osoittautunut tuhoisaksi ja tuloksettomaksi.

Pankkien sijaan tulee tukea vaikeuksissa olevia ihmisiä. Valtioiden on luotava työpaikkoja, ja pankkien ja rikkaiden on maksettava kriisin laskut.

Eurooppalainen ay-liike jo taistelee leikkauspolitiikkaa vastaan. Suomen ay-liikkeen on liityttävä mukaan taisteluun.

Työväenpuolueet rintarinnan porvariston kanssa

Työtä ja haasteita riittää suomalaisella ay-liikkeellä myös omissa nurkissa. Työnantajat ovat taas kilvan alkaneet hyökätä lakko-oikeutta vastaan, raamisopimuksessa sovitut koulutusvapaat oltaisiin unohtamassa ja nyt ollaan vaatimassa palkka-alea. Tällaisiin vaateisiin ei saa missään nimissä suostua. Niihin tulee vastata tarvittaessa työtaistelutoimenpitein.

Millainen on valtakunnan, sellainen myös kuntatason politiikka. Kummasti se vaan kansalaisten mielestä kaikkein parhaiten köyhän asioita ajaa Kansallinen Kokoomus. Tosin Tampereellakin 80 000 äänioikeutettua jätti kantansa ilmoittamatta viime kuntavaaleissa. Koko valtakunnan äänestysprosentti oli karvan yli 50 %. Ihmiset on lyöty lyttyyn, he eivät usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.

Kummastusta herättää se, että kuinka ihmeessä nämä itseään työväenpuolueiksi nimittävät pystyvät rintarinnan porvareiden kanssa harjoittamaan riistopolitiikkaa, unohtaen juurensa ja periaatteensa. Ministerin salkku painaa enemmän kuin kannattajien mielipiteet.

Kaiken kaikkiaan Suomessa vallitsee, paikasta ja virastosta riippumatta, kaikkein köyhimpiä ja huonompiosaisia halveeraava käyttäytyminen. Huijaavia, laiskoja ja työtä vieroksuvia tuntuvat olevan esimerkiksi järjestään kaikki TE-toimistojen asiakkaat.

Oy Suomi Ab

Euroopan ytimessä seilaava Oy Suomi Ab imuroi tänä päivänä kaiken mahdollisen EU:n johtajilta tulevan kansalaistensa päänmenoksi.

Tämän kansan herättäjäksi ja suunnan näyttäjäksi kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa voisi toimia suomalainen juurillensa palannut ammattiyhdistysliike yhdessä oikeiden työväenpuolueiden kera.

Kansalaisten tulee alkaa vaatia työväen- ja ay-liikettä palaamaan juurilleen eli tekemään töitä kaikkein köyhimpien ja vähäosaisimpien puolesta.

Kirjoittaja on Metalli Seiskan toimitsija.