Australiassa säädetään ay-vastaisia lakeja
Toiselta puolelta maailmaa kuuluu varoittavia esimerkkejä ay-liikkeen vastaisesta toiminnasta. Australiassa säädetään kovaa vauhtia ay-vastaisia lakeja. Tilanne on hälyttävä myös suomalaisen palkansaajan kannalta kun muistetaan Uuden-Seelannin malli. Uusi-Seelanti oli hyvinvointimaista ensimmäinen, jossa runnottiin läpi uusliberalistinen politiikka 80-luvulla. Trendi levisi niin naapurimaahan Australiaan kuin myös muualle maailmaan.
– Työntekijä saa 22 000 Australian dollarin (n. 13 500 euron) päivittäisen sakon laittomaksi tuomitusta lakosta, kertoo Martin Kingham karua totuutta Australian ay-liikkeen tilanteesta.
– Liitto nettoaa 110 000 Australian dollarin päiväsakon laittomaksi tuomitusta lakosta, Kingham jatkaa.
Oikeistohallitus ay-liikkeen kimpussa
Martin Kingham on Victorian osavaltion Construction, Forestry, Mining & Energy Unionin osaston osavaltiosihteeri.
– 170 työntekijää meni lakkoon, kun heidän luottamusmiehensä oli irtisanottu. Lakko katsottiin laittomaksi, mutta liitto ja työnantaja pääsivät kiistassa yhteisymmärrykseen. Siitä huolimatta viranomaiset puuttuivat asiaan ja nostivat oikeusjutun jokaista työntekijää vastaan. Työntekijät ovat vaarassa joutua maksamaan sakkoa jokaisesta lakkopäivästä, Kingham kertoo esimerkin uuden ay-vastaisen lain noudattamisesta.
– Kuuden kuukauden vankilatuomio uhkaa, jos ei vastaa viranomaisille tietyssä ajassa kuka on äänestänyt lakon puolesta, Kingham jatkaa viranomaisten toimintalinjan selostamista.
Australiassa ammattiyhdistysliikkeellä on vahva rooli yhteiskunnassa, mutta viimeisen kahden vuoden aikana on säädetty paljon ay-vastaisia lakeja.
– Globaalisuuntaus teollisuuden ja kapitalistien puolelta pyrkii heikentämää ay-liikettä kaikkialla maailmassa. Palkankorotuksia annetaan, mutta ay-liikkeen oikeuksia ja toimintaedellytyksiä yritetään karsia, Kingham sanoo.
Pätkätyö on myös eräs iso, kaikkialla maailmassa lisääntynyt ongelma.
– Australiassa ollaan yritetty saada pätkätyöläiset järjestäytymään paremmin varsinkin palvelusektorilla. Tätä varten on aloitettu erilaisia kampanjoita, ja tuloksia on jo alkanut näkyä, Kingham kertoo.
Ammattiyhdistysliike on perinteisesti ollut myös poliittinen liike Australiassa.
– Ay-liikkeelle on tärkeää saada hallitus vaihtoon Australian tulevissa vaaleissa. Toivomme asioiden muuttuvan, mikäli Työväenpuolue (Labour Party) pääsee valtaan.
Australiassa oikeiston valtakaudella on hyökätty ammattiyhdistysliikettä vastaan. Toisaalta suuret työväenpuolueet ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana rajusti kaikkialla maailmassa. Ehkä räikeämpänä esimerkkinä tästä on Ison-Britannian Labour–puolue. Tony Blair lanseerasi 90-luvulla New Labour -ideologian, josta on seurannut muun muassa Irakin sota ja Thatcherin aikakauden uusliberaalin politiikan jatkaminen.
– Työväenpuolue Australiassa seuraa Blairin mallia. Puolueen uusi johtaja on konservatiivisempi ja oikeistolaisempi kuin koskaan aikaisemmin, Kingham muistuttaa.
Kamppailua taantumusta vastaan
Australian ammattiyhdistysliike ei ole unohtanut kansainvälistä solidaarisuutta. Kun Itä-Timorissa oli itsenäistymisen aikana vuonna 1998 väkivaltaisuuksia, niin Australian ay-liike saartoi maahan tulevaa tavaraliikennettä ja pakotti näin hallituksen puuttumaan vahvemmin tilanteeseen. Tuloksena Indonesian armeijan tukemien puolisotilaallisten joukkojen kansanmurha pysäytettiin Itä-Timorissa.
Ay-liike on myös näyttävästi protestoinut Irakin sotaa ja Australian osallistumista vastaan.
– Aluksi omat jäsenet kritisoivat jonkin verran sitä, että vastustimme Irakin miehitystä, koska he halusivat osoittaa tukensa maansa sotilaille. Käytimme aikaa siihen, että selitimme minkä takia vastustamme sotaa ja mistä oli kysymys. Jäsenemme ovat sen jälkeen olleet tukemassa sodan vastaisia tavoitteita, Kingham kuvailee tilannetta.
Australiassa ay-liike on pysynyt poliittisesti sekä työläisten etuja ajaessaan vahvana. Kamppailu ay-vastaisia lakeja vastaan sekä vahva kansainvälinen solidaarisuus ovat esimerkkejä, joita monet ay-liikkeet ympäri maailman seuraavat. Ei välttämättä ole sattumaa, että maanosassa, josta sai alkunsa uusliberalistisen talouspolitiikan puskeminen niin sanottuihin läntisiin hyvinvointiyhteiskuntiin, voimakkaat ay-järjestöt kamppailevat sen puolesta, etteivät työläisten oikeudet taannu takaisin 1800-luvulle.
ARI SARDAR