"Asunnottomien yö" -tapahtuma ympäri maata ensi keskiviikkona

01.01.2000 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)

Alkuperäinen kirjoittaja:


Paheneva asunnottomuustilanne on ensi viikolla jo kolmannen kerran Suomessa
järjestettävän

"Asunnottomien yö"

-tapahtuman
pontimena. Aiemmin järjestetyt tapahtumat ovat keränneet suuren
huomion niin kansalaisten kuin tiedotusvälineiden taholta. Tänä
vuonna tapahtuma järjestetään 17.10.-18.10. eli ensi viikon
keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Keskiviikkona
kello 19 eteenpäin vietetään YK:n julistamaa köyhyyden
ja syrjäytymisen vastaista päivää.



Viime vuonna Asunnottomien yö -tapahtuma oli ensimmäistä
kertaa valtakunnallinen. Se toteutettiin Suomessa 11 paikkakunnalla sekä
ulkomailla ainakin Ruotsin Tukholmassa ja Tshekin Prahassa. Tänä
vuonna tapahtuma on entistäkin laajempi. Pääjärjestäjänä
on

Vailla vakinaista asuntoa ry

, mutta mukana on näkyvästi
kymmeniä muitakin yhteistyötahoja.



Tapahtuman tarkoituksena on muistuttaa siitä, että Suomessa
on yhä noin 10 000 asunnotonta. Tänä vuonna otetaan kantaa
mm. asunnottomuuden vähentämisohjelmaan, joka on valtiovallan
virallinen ehdotus asunnottomuuden ehkäisemiseksi. Ohjelma on julkistettu
viime maaliskuussa asuntoasioista vastaavan ympäristöministeriön
toimesta.



Asunnottomien yön järjestelijätahot haluavat nostaa keskusteltavaksi
seuraavat neljä teemaa:



 




"Asunnottomuus koskettaa koko Suomea; koti on jokaisen oikeus"



Ovatko kengät kulkurin ainut koti? Ihminen ei lakkaa olemasta vaikka
hänellä ei olisikaan paikkaa missä olla. Tunnetun firman
vuorivilla tai ison energiantuottajan kaukolämpö eivät nekään
vielä tee seinistä kotia. Jokaisella on oikeus kuulua johonkin,
jonka voi kokea kodiksi. Siihen tarvitaan muunkinlaista lämpöä.



Asunnottomuus on jokaisen paikkakunnan ongelma, sillä joka puolella
vähintään laitoksissa "asuu" oman kunnan ihmisiä
asunnottomuuttaan.



Miten on mahdollista, että vaikka yhteiskunta monin eri korkotukijärjestelmin
ja aravavaihtoehdoin tukee asuntorakentamista ja vaikka kunnilla on käytännössä
kaavoitusmonopoli, tästä huolimatta kaikille ei järjesty
itsenäistä asumista? Sadat asunnottomat ovat edelleen kadulla.



Miten on mahdollista, että toisella puolella Suomea voi kerrostalo
maksaa markan ja toiselta puolelta ei saa edes miljoonalla markalla tonttia?



Miten on mahdollista, että ihminen ei voi muuttaa kirjojaan omistamaansa
vapaa-ajan asuntoon ja taas toinen ei voi muuttaa edellä mainittuun
markan kerrostaloon, jos ei muuta kirjojaan kyseiselle. paikkakunnalle.



Asunnottomuus voi siis eri tavoin koskettaa meitä jokaista; jos
ei vielä tänään, niin ehkä jo huomenna.



 




"Asunnottomuutta ei saa hyväksyä - se on kallista ja
moraalitonta asunto- ja sosiaalipolitiikkaa"



Tilapäismajoitus on pahimmillaan maksettu patja yöksi. Sekin
voi maksaa kotikunnalle vähintään 3 000 mk/kk, tavallisimmin
jopa 5 000-10 000 mk/kk. Asuntoloiden taso vaihtelee joukkomajoituksesta
halpaan hotelliin. Näihin menee esimerkiksi Espoon kokoisessa kaupungissa
vuositasolla lähes 10 miljoonaa markkaa. Tällainen asuttaminen
ei mahdollista vailla vakinaista asuntoa oleville säännöllistä
työssäkäyntiä ja tekee heidän perheittensä
lasten koulunkäynnin miltei mahdottomaksi tai ainakin mahdollisimman
hankalaksi.



Katuasunnottomuus aiheuttaa moninkertaiset terveyden- tai sairaanhoitokulut.
Näitä kuluja moninkertaistavat pysyvät, elinikäiset
vakavat sairaudet ja oireet. Pysyvä työkyvyttömyys onkin
katuasumisen ainoa palkka.



Aikuistuvat kotona asuvat nuoret eivät pääse itsenäistymään
ja opiskelijoiden valmistuminen viivästyy tai estyy. Seurauksena on
usein perhetilanteiden kriisiytymistä, perheväkivaltaa sekä
mielenterveys- ja päihdeongelmia.



Sairaaloissa ja muissa laitoksissa joudutaan pitämään
ihmisiä pidempään juuri asunnottomuuden takia. Laitosasumisen
vuorokausihinta vaihtelee 300 markasta (hoitokoti) 1 500 markkaan (psykiatrinen
osasto), ja kuukaudessa tämä tekee 9 000-45 000 markkaa.



Tuettu asuminen itsenäisesti yksiössä maksaa esimerkiksi
Espoossa normaalivuokran lisäksi noin 900 mk/kk/asukas. Tällainen
asuminen on jo ihmisarvoista ja inhimillistä, sosiaalityöntekijän
tukemaa, kuntouttavaa ja tuloksellista.



Vapailla asuntomarkkinoilla omistajat voivat rikastua yhteiskunnan maksamalla
toimeentulo- ym. sosiaalituella. Esimerkki: 30 neliön yksiö jonka
vuokra on 3 000 mk/kk ja asukas pienituloinen tai tuloton. Asumistukiosuudeksi
hyväksytään noin 2 000 mk/kk. Tätä maksetaan tulojen
mukaan. Kattamatta jää vähintään runsaat 1 000
mk, pahimmillaan koko 3 000 mk. Tämä maksetaan toimeentulotukena
asumiseen, viime kädessä kuitenkin käytännössä
asunnon omistajalle!



 




"Häätö ei paranna kaikkea, ihmistä ei voi
häätää elämästä"



Häädöt ovat liian usein vain keino poistaa häiriötä
aiheuttava ihminen jonnekin muualle. Minne? Ehkä hänet yritetään
sysätä naapurikuntaan.



Häiriökäyttäytyminen asunnossa on kuitenkin yleensä
oire jostakin, joka ei pitemmän päälle parane sillä,
että ovia suljetaan. On oletettavaa, että ellei ihminen saa apua
ongelmiinsa, sama tilanne tulee toistumaan jatkossakin. Häätö
siis usein vain pahentaa ihmisten elämäntilannetta.



Toiset tarvitsevat enemmän tukea asumiseen, pelkät seinät
eivät riitä. Asunnottomiksi joutuneille ei ole riittävästi
vaihtoehtoisia asumismuotoja tarjolla. Kaikki eivät sopeudu kerrostaloyksiöön,
mutta heillekin täytyy löytyä inhimillinen asunto. Häätöjä
suoritetaan harkitsemattomasti. Usein tuntuu, että tämä tehdään
vain sillä verukkeella, että jonossa on satoja tai jopa tuhansia
asunnon tarpeessa olevia.



Yhtenä työkaluna perusteettomien häätöjen estämiseksi
on asukasneuvojatoiminta, jota eri nimillä on jo kokeiltukin. Häätöjä
käsittelevien on erityistä syytä muistaa, ettei ihmistä
voi häätää elämästä.



 




"Asunnottomuuden vähentämisohjelmasta asunnottomuuden
todelliseen poistamisohjelmaan"



Ympäristöministeriön helmikuussa 2001 tuottama

Asunnottomuuden
vähentämisohjelma


v. 2001-2003

toteaa oikein, että
asunnottomuuden vähentämiseen vaikutetaan tehokkaimmin yleisellä
asuntopolitiikalla. Se merkitsee vuokra-asuntotuotannon merkittävää
lisäämistä, jolloin kasvukeskusalueittain on kuntien tontinluovutuksessaan
otettava huomioon asunnottomien ja erityisryhmien asunnontarpeet.



Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien ns. yhteistoiminta-asiakirja
vuodelta 2000 ja edellä mainittu valtakunnallinen Asunnottomuuden vähentämisohjelma
sisältävät oikean kehityssuunnan. Asunnottomuuden vähentäminen
ja yleensä asunto-olojen kehittäminen on oltava yhteiskuntaa velvoittava
osa Suomen kansallista toimintasuunnitelmaa köyhyyttä ja sosiaalista
syrjäytymistä vastaan.



Peruslainsäädännössämme oleva kansalaisten oikeus
sosiaaliturvaan antaa julkisen vallan tehtäväksi edistää
jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
Asunnottomien yö -tapahtuman järjestäjien mielestä suomalaisessa
sivistysyhteiskunnassa ei tällä elintasolla pitäisi olla
asunnottomuutta lainkaan.



Tapahtuman symbolina on asunnottomien yön tuli. Se on minimitavoite
eri paikkakuntien osallistumiselle tapahtumaan. Järjestäjät
toivovat, että mahdollisimman monella paikkakunnalla palaisivat yön
läpi asunnottomien tulet. Järjestäjät kutsuvat sekä
vanhat että uudet osallistujatahot ja järjestöt mukaan tekemään
Asunnottomien yö -tapahtumaa.


Tilaa Tiedonantaja!

Arkiston arkiston artikkeli