Ammattiyhdistysliike identiteettikriisissä

20.01.2013 - 15:50
(updated: 16.10.2015 - 10:39)
Ammattiliitto Pron Jarmo Lehtinen, JHL:n Päivi Niemi-Laine ja Metalliliiton Ari Airas pohtivat, onko ay-liikkeen toiminnassa kyse edunvalvonnasta vai aatteesta. / Toivo Koivisto |

– Onko ammattiyhdistysliike edunvalvontaa vai aatetta? Ennen ei olisi edes ollut mahdollista pitää paneelia, joka esittää tällaisen kysymyksen, avasi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n aluepäällikkö Hannu Repo Lappeenrannassa 12.-13. tammikuuta järjestettyjen Ay-väen rauhanpäivien pääseminaarin. 

Kun yhä useammalla taholla saa kannatusta ajatus epäpoliittisesta, vain edunvalvontaan keskittyvästä ay-liikkeestä, on kysymystä kuitenkin syytä vakavasti miettiä. Onko ay-liikkeellä enää aatetta, ja jos on, mitä tuo moderni työväenaate oikein pitää sisällään?

Kadonnutta aatetta paneelissa oli etsimässä joukko arvovaltaisia ay-toimijoita, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine, toimihenkilöiden Ammattiliitto Pron edustajiston jäsen Jarmo Lahtinen sekä Metalliliiton valtuuston jäsen Ari Airas

Ay-liike ilman vasemmistoa?

Maan suurimman ammattiliiton JHL:n Päivi Niemi-Laine painottaa ay-liikkeellä olevan entistä tärkeämpi rooli poliittisena linjan vetäjänä tilanteessa, jossa hallitus ei pysty selkeästi tunnustamaan väriä ja työnantajat eivät tahdo noudattaa sovittuja sopimuksia. Silloin ei pärjätä pelkällä edunvalvonnalla vaan tarvitaan vahvaa yhteiskunnallista näkemystä.

Toimialajohtaja innostuu jopa visioimaan työn uusjakoa, jossa työn teettämistä yhdenvertaistettaisiin työaikoja lyhentämällä. Suurimpana ongelmana Niemi-Laine pitää, ettei ammattiyhdistysliike tuo näitä ajatuksia esiin ymmärrettävällä tavalla. 

– Erityisesti nuorison keskuudessa ay-liikkeestä on mielikuva mieltään osoittavina punalippujen heiluttajina, mutta kukaan ei avaa mitä nuo punaliput symboloivat. Ne kertovat siitä, että ammattiyhdistysliike on tekemässä yhteiskuntapolitiikkaa.

Niemi-Laine lainaa aikoinaan Ylioppilaslehdessä ilmestynyttä juttua, jossa akavalaiset opiskelijat olivat pyytäneet mainostoimiston laatimaan uutta trendikästä ilmettä ay-liikkeelle, ilman ikävän vasemmistolaisia sävyjä. Ajatusleikkinä tehty juttu alkaa Niemi-Laineen mukaan muistuttaa tänä päivänä todellisuutta. 

– Ammattiliittoja vertaillaan lähinnä jäsenetujen perusteella. Kun haluamme markkinoida ay-liikettä, me ostamme amerikkalaistyyliin kampanjapaketin, jolla mainostetaan jäsenetuja.

Kilpailuyhteiskunta ruokkii eripuraa

Metalliliiton Ari Airas näkee ay-liikkeen ongelmien taustalla olevan laajempia yhteiskunnallisia muutoksia. Imatran terästehtaalla 40 vuotta töitä tehnyt Airas muistaa työelämän olleen aikoinaan hyvin toisenlaista.

– Ay-liike on sama asia kuin työntekijä työpaikalla. 70-luvulla oli vallalla hyvin yhteisöllinen porukalla yhdessä tekemisen meininki. Asioita ajateltiin yhteisönä ja työporukkana.

Airaksen mukaan tilanne lähti muuttumaan 90-luvun laman myötä. 2000-luvun lopulla on noussut esiin yksilöllisyys ja oman edun tavoittelu. Samaan aikaan on kehittynyt hyvin suvaitsematon ilmapiiri, jossa erilaisuutta ei haluta hyväksyä. 

– Tämä on rikkonut ay-liikkeen perusajatusta ja vaikeuttanut luottamushenkilöiden toimintaa. Ei ole ollut taustavoimaa, selkärankaa jolla voidaan viedä asioita eteenpäin.  

Kaksikymmentä vuotta luottamusmiehenä toiminut Airas kertoo myös työnantajien havainneen asian ja käyttävän sitä häikäilemättä hyväkseen. Mikään ei lopeta aktiivisuutta työpaikkojen kahvituvissa yhtä tehokkaasti kuin työntekijöiden keskinäinen vastakkainasettelu. 

Metallimiehen mukaan ammattiliitot voisivat näyttää esimerkkiä luopumalla keskinäisestä kilpailustaan. 

– Yhtenäisyys eri liittojen välillä on avainasemassa. Kun työnantajapuolella keskitetään voimia ja ohjaillaan toimintaa systemaattisesti, kylmä tosiasia on että ay-liike on hajanainen. 

Laajempi visio hukassa

Vaikka panelistit vakuuttivat aatteen olevan edelleen tärkeää ammattiyhdistysliikkeelle, kovin selvää kuvaa nykypäivän työväenaatteen konkreettisista perusteista ei paneelin aikana muodostunut. Euroopassa käynnissä oleva historiallinen murros ei toimitsijoiden etupäässä suomalaisen kabinettipolitiikan lobbauskeinojen arviointiin jäävissä alustuksissa juuri kuulunut. 

Yleisön vastuulle jäivät kiperien kysymysten esittäminen kuntapalvelujen alasajosta, hallituksen leikkauspolitiikasta, kansainvälisestä yhteistyöstä, radikalisoitumisen tarpeesta sekä talouskasvun ongelmista.

Euroopan ay-liikkeen oman kattojärjestön EAY:n aloitteet yhteisistä toimintapäivistä eivät tuntuneet olevan toimitsijoille tuttuja. Kuvaavinta oli, että Pron Jarmo Lahtinen väitti radikalisoitumisen Etelä-Euroopassa tulleen oikeistolaisesta aloitteesta.

– Sanaa radikalisoituminen ei enää uskalleta kauheasti käyttää. Sopimusyhteiskunta on niin herkkä ettei sitä haluta häiritä. Ehkä sitten mennään mukaan eurooppalaiseen rintamaan kun palkansaajien oikeuksia todella poljetaan, Niemi-Laine arvuutteli.

Nokialainen TEAMin jäsen Hannu Olkinuora luonnehti ay-liikkeen ja sen keskusjärjestöjen toimintaa riittämättömäksi. Kumityöntekijöiden ammattiosaston aktiivi vakuutti, että yhteiskuntapolitiikkaa pystytään tekemään muuallakin kuin kabineteissa. Joukkovoimaakin löytyy, jos sitä vain halutaan käyttää. 

– Kyllä meilläkin voidaan siirtyä kovempiin toimenpiteisiin ja lähteä kaduille eurooppalaiseen tapaan. Ei tämä ole mikään kehitysmaa jossa ay-aktiiveja ammutaan kaduille. Mutta sen sijaan suomalaiset tyytyvät pistämään käden nyrkkiin ja nyrkin taskuun.

Olkinuoran mukaan on turha valittaa, ettei ay-liike saa ääntään tarpeeksi kuuluviin politiikassa jos ei olla valmiita käyttämään työväenliikkeen perinteisiä työkaluja.

– Jos SAK on valmis poistamaan lakkoaseesta varmistimen, takuulla kaikki kuuntelevat. Oikeiston hyökkäykselle ei saa enää kääntää toista poskea.

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Kotimaa

Kommentit (4 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.