Tässä arkistossa on listattu Tiedonantaja.fi:n artikkelit ennen uusitun sivuston avaamista 28.1.2010.

Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat: Hyökkäys olisi laiton ja rikollinen

Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ja lakimiehet ovat toistuvasti varoittaneet Yhdysvaltoja ja Britanniaa siitä, että niiden hyökkäys Irakiin olisi kansainvälisen lain mukaan laiton ja rikollinen teko, jos se tapahtuu ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta. YK:n turvallisuusneuvosto puolestaan voi antaa valtuutuksen voimankäyttöön vain YK:n peruskirjassa määrätyin edellytyksin, jotka eivät Irakin tapaukseen sovi. Jos turvallisuusneuvosto poikkeaa valtuutusta antaessaan peruskirjan määräämistä edellytyksistä, se itse syyllistyy peruskirjan rikkomiseen.

Viimeisen viikon aikanakin tällaisia lausuntoja on annettu useita.

Kaksi lontoolaista lakimiestä, Rabinder Singh ja Charlotte Kilroy , korostavat lausunnossaan, että hyökkäys Irakiin YK:n turvallisuusneuvoston olemassa olevien päätöslauselmien pohjalla olisi kansainvälisen lain mukaan laiton. He sanovat, että uusi päätöslauselma, jota nyt on ajettu turvaneuvostossa läpi, ei muuttaisi tätä ja että sota voisi johtaa Britannian ja USA:n johtajat syytettyjen penkille juuri Haagiin perustetussa kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.

Public Interest Lawyers -järjestöä edustava Phil Shiner puolestaan sanoo, että viime marraskuussa hyväksytty päätöslauselma 1441 ei itsessään valtuuta sotilaallista interventiota.

Jos turvallisuusneuvosto tarkoittaa valtuuttaa voimankäytön, se tulee tehdä käyttäen selviä sanoja, vähintäänkin fraasia "kaikin tarpeellisin keinoin", Shiner sanoo. Britannia ja USA harkitsivat tämän fraasin sisällyttämistä päätöslauselmaan 1441 ja nyt jälleen uuteen luonnokseen, mutta perääntyivät molemmissa tapauksissa, koska ne tietävät, etteivät ne saisi turvallisuusneuvostoa hyväksymään valtuutusta.

Shiner huomauttaa, että kun päätöslauselma 1441 esiteltiin turvallisuusneuvostolle, sekä USA että Britannia väittivät, ettei tekstissä ollut mitään salaisia sodan laukaisijoita. Uuden, USA:n ja Britannian ajaman päätöslauselmaluonnoksen muotoilu ei merkitse mitään muutosta tähän. "Koska tämä päätöslauselma ei tee muuta kuin toistaa 1441:n ja taustan ja mainitsee, että Irakilla on ollut viimeinen tilaisuutensa, on Britannian ja USA:n taholta törkeää yrittää taivutella meitä kaikkia uskomaan, että ne ovat jotenkin saaneet valtuutuksen voimankäyttöön, kun ne eivät ole saaneet."

Sotaa puoltava leiri on tulkinnut päätöslauselmassa 1441 esiintyvän fraasin "vakavat seuraukset" oikeuttavan hyökkäyksen, mutta Shinerin mukaan se on vain viittaus siihen, mitä turvaneuvosto saattaisi tehdä Irakin taipumattomuuden valossa.

Kuusitoista Lontoon, Oxfordin, Cambridgen ja Pariisin korkeakoulujen kansainvälisen oikeuden professoria ja tohtoria puolestaan julkaisi 7. maaliskuuta The Guardian -lehdessä kirjeen, jossa todetaan, että "julkisesti saatavissa olevan tiedon perusteella ei ole kansainvälisen lain mukaan olemassa mitään oikeutusta sotilaallisen voiman käytölle Irakia vastaan".

"YK:n peruskirja kieltää voimankäytön vain kahdella poikkeuksella: yksilöllinen tai kollektiivinen itsepuolustus vastauksena aseelliseen hyökkäykseen ja turvallisuusneuvoston valtuuttama toiminta kollektiivisena vastauksena rauhaan kohdistuvalle uhalle, rauhan rikkomiselle tai hyökkäysteolle. Tällä hetkellä ei ole mitään perusteita väitteelle sellaisen voiman käytöstä itsepuolustukseksi."

Kirjeessä puututaan myös George W. Bushin hallinnon kehittämään oppiin "ennaltaehkäisevästä" sodasta: "Opilla ennaltaehkäisevästä itsepuolustuksesta sellaista hyökkäystä vastaan, joka saattaisi ilmetä jonain kuviteltavissa olevana tulevana aikana, ei ole mitään pohjaa kansainvälisessä laissa."

Kirjeessä kommentoidaan myös pääministeri Tony Blairin veto-oikeutta koskevaa tulkintaa:

Torontolaisen Yorkin yliopiston oikeustieteen professori Michael Mandel tuo 10.3. Toronto Star -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan oman tärkeän lisänsä keskusteluun.

Mandel yhtyy tunnetun rauhanaktivistin Tariq Alin lausuntoon, jonka mukaan YK:n tukema sota olisi yhtä moraaliton ja epäoikeutettu kuin Pentagonin omin päin aloittama sotakin, koska kyse olisi samasta sodasta. "Ali on oikeassa. Moraaliton ja epäoikeutettu sota ei ole vähemmän sellainen sen vuoksi, että turvallisuusneuvosto taipuu USA:n painostukseen ja valtuuttaa sen."

Mandelin mukaan tämä ei kuitenkaan merkitse, että turvallisuusneuvoston valtuutus on yhdentekevä. Moraaliton ja epäoikeutettu sota, jota käydään turvallisuusneuvoston valtuutuksella, täyttäisi edelleen Nürnbergin oikeudenkäynnissä määritellyn "suurimman kansainvälisen rikoksen" tunnusmerkit, mutta se olisi siinä tapauksessa kiedottu väärän laillisuuden kaapuun, mikä siltä muuten puuttuisi. Turvallisuusneuvoston valtuutus antaisi ihmisille väärän vaikutelman, että maailma on sodan takana ja jopa että se on laillinen.

Juuri siksi kaikki mielipidetiedustelut antavat Mandelin mukaan niin radikaalisti erilaisia tuloksia riippuen siitä, olisiko "samalla sodalla" YK:n hyväksyntä vai ei. Ja siksi on välttämätöntä vaatia, että tämä sota ei saa YK:n hyväksyntää.

Mandel muistuttaa, että päätöslauselma 1441 esittää paljon vaatimuksia Irakille, monet niistä täysin kohtuuttomia, mutta se ei sano tai edes vihjaa, että jokin valtio tai valtioryhmä voi hyökätä maahan, joka ei ole pystynyt täyttämään noita vaatimuksia. Se sanoo, että turvallisuusneuvoston vastuu on päättää, onko ja missä määrin ollut vaatimusten noudattamista ja mitä tehdä sen johdosta. Ja turvallisuusneuvosto voi toimia laillisesti vain, kun yhdeksän sen 15 jäsenestä äänestää puolesta eikä kukaan viidestä pysyvästä jäsenestä käytä veto-oikeuttaan.

Jos halutaan tietää, miltä turvallisuusneuvoston antama erityinen valtuutus sotaan näyttää, kannattaa Mandelin mukaan katsoa Persianlahden sodan laukaissutta päätöslauselmaa 678, jossa tarkkaan sanottiin, että se "valtuuttaa jäsenvaltiot käyttämään kaikkia tarpeellisia keinoja" neuvoston Kuwaitia koskevien päätöslauselmien voimaan saattamiseksi.

Mandelin mukaan tämä sisältö päätöslauselma 1441:ltä ja uusimmalta päätöslauselmaluonnokselta puuttuu. Uusimman luonnoksen taka-ajatus on selvä: saada sen taakse mahdollisimman monta ääntä tekemällä jäsenille helpommaksi äänestää sen puolesta ja vaikeammaksi äänestää sitä vastaan. Sen jälkeen hyökkäystä suunnittelevat aikovat tulkita näin läpi ajetun päätöslauselman sodan oikeuttavaksi.

USA:lla ei ole mitään laillista tai moraalista oikeutta aloittaa sotaa, Mandel sanoo. Hän muistuttaa kuitenkin, että jos turvallisuusneuvosto antaisi siihen valtuutuksen, sellainen valtuutus merkitsisi YK:n peruskirjan niin pahaa rikkomista, että se olisi turvallisuusneuvoston loppu arvovaltaisena elimenä.