Tässä arkistossa on listattu Tiedonantaja.fi:n artikkelit ennen uusitun sivuston avaamista 28.1.2010.
SAK:n hallitus teki viime viikolla päätöksen, jonka mukaan maan suurin, yli miljoonajäseninen palkansaajakeskusjärjestö tukee viidennen ydinvoimalayksikön rakentamista Suomeen. Päätös ei kuitenkaan perustu jäsenistöltä saatuun valtuutukseen, sillä SAK:n edellinen edustajakokous vuonna 1996 ei nimenomaisesti hyväksynyt uuden ydinvoimalayksikön rakentamista. Näyttääkin siltä, että SAK:n johdolle tuli nyt kiire, sillä keskusjärjestön seuraava edustajakokous pidetään jo ensi kesäkuun alussa.
SAK:n viime viikolla tekemässä päätöksessä oli kyse lausunnon antamisesta kauppa- ja teollisuusministeriölle (KTM) sen johdosta, että teollisuus on jättänyt hakemuksen viidennen ydinvoimalayksikön rakentamiseksi Suomeen.
Hakemuksen johdosta kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt eri järjestöiltä ja muilta yhteiskuntatahoilta lausuntoja viidennen ydinvoimalan rakentamisesta. Lausunnonantajien joukossa on mm. juuri SAK sekä muut palkansaajakeskusjärjestöt.
SAK:ssa myönteisen lausunnon on nyt kuitenkin hyväksynyt järjestön runsaat 20 jäsentä käsittävä hallitus, eikä suinkaan keskusliiton korkein päättävä elin edustajakokous. SAK:n hallituksessakin lausunnosta joudittiin äänestämään. Hallituksen jäsenistä 20 kannatti ja kaksi vastusti myönteisen kannan ottamista viidennen ydinvoimalayksikön rakentamiseen Suomeen.
SAK:n hallitus koostuu pääosin keskusliiton alakohtaisten ammattiliittojen puheenjohtajista.
Ei valtuutusta jäsenistöltä
Kansalaisten keskuudessa vallitsee yleisestikin ottaen varsin kaksijakoinen suhtautuminen ydinvoiman lisärakentamiseen. Yli puolet kansasta on mielipidetiedusteluissa ilmaissut vastustavansa sitä, ja peräti 70 prosenttia haluaisi asiassa vähintäänkin kansanäänestyksen. SAK:nkaan jäsenistön kanta tuskin poikkeaa oleellisesti näistä yleisistä mielipideluvuista.
Kun ydinvoima muutenkin on varsin altis herättämään ihmisten intohimoja, ja kun aihe eduskunnassakin kansanedustajien osalta kuuluu perinteisesti ns. omantunnonkysymyksiin, joissa ei edellytetä ryhmäkuria, tuntuu erikoiselta lähteä lyömään lukkoon keskusjärjestön kanta vain runsaan 20 henkilön päätöksellä.
Kun katsoo SAK:n omankin korkeimman päättävän elimen, 3.-5.6.1996 pidetyn viime edustajakokouksen päätöksiä, sieltä ei löydy viidennen ydinvoimalayksikön rakentamista selvästi tukevaa päätöstä.
Sellaista kyllä SAK:n huippujohto jo silloin yritti runnoa läpi, mutta se kilpistyi kokousedustajien enemmistön vastustukseen, ja päätökseksi jäi vain yleisluontoinen toteamus, jonka mukaan "talouskasvun edellyttämästä energian lisärakentamisesta on päätettävä". Tämän lisäenergian päälähteestä ei päätöksessä sen sijaan mainittu mitään.
Seuraava edustajakokous jo kesäkuun alussa
Ydinvoimakannan läpisaamisen nihkeyden jo edellisessä edustajakokouksessa luulisi viimeistään viestittäneen SAK:n hallitukselle, kuinka arka kysymys se on myös keskusjärjestön jäsenistölle ja sen edustajakokousedustajille.
Kovin kauan ei kaiken lisäksi olisi tarvinnut odottaa, jotta olisi saatu tuorekin kanta SAK:n korkeimmalta päättävältä elimeltä; seuraava edustajakokous kun pidetään jo ensi kesäkuun alussa -- siis vain vajaan kolmen kuukauden päästä.
Mutta ehkä juuri tästä olikin kysymys: SAK:n johdon olikin pakko kiirehtiä myönteisen ydinvoimalakantansa kanssa, ennen kuin koko asia olisi taas saattanut mutkistua kesäkuun edustajakokouksessa.
Selitykseksi ei kelpaa KTM:n aikataulu ydinvoimalausuntojen suhteen. Niin KTM kuin teollisuus olisi kyllä ehtinyt odottaa vajaat kolme kuukautta, jotta maan suurin, yli miljoonajäseninen ammattiliitto voi korkeimman päättävän elimensä kautta ottaa kantaa niinkin kauaskantoiseen päätökseen kuin viidennen ydinreaktorin rakentamiseen.