Oulun turvapaikanhakijat terrori-iskun kohteena
11. maaliskuuta turvapaikkahakemuksien hylkäämiseen pettyneet irakilaiset järjestivät mielenosoituksen Oulun Rotuaarilla suomalaisten tukemana. Hyvin onnistunut ja paikallisten lämpimästi tukema mielenosoitus päätti sitten jatkaa eteenpäin aina päivän kerrallaan. Mielenosoituksen paikaksi vaihtui yhdelle mielenosoitukselle sopivan väljä aukio Valkean edustalla.
Aluksi imagostaan kiinnostunut kaupunki suhtautui mielenosoitukseen hyvin myönteisesti.
Vaihe 1.
Kulissien takana suhtautuminen alkoi kuitenkin muuttua kielteiseen suuntaan ja kaupungin johdon, poliisijohdon ja Odinien tekemiset alkoivat synkronoitua hämmästyttävällä tavalla.
Aluksi poliisi hyväksyi Odinien vastamielenosoituksen samalle aukiolle alkavaksi lauantaina 1. huhtikuuta. Tiedossa ei ole millaisen turvallisuusarvion poliisi oli laatinut itse rakentamalleen tilanteelle, vai oliko laatinut lainkaan.
Poliisi osoitti turvapaikanhakijoiden tukimielenosoitukselle paikan autiolta, tuuliselta ja hämärältä torilta.
Perjantaina 31. maaliskuuta iltapäivällä, lähellä kaupungin virastojen sulkeutumista, poliisi ilmoitti, että läsnä olevan laillisen mielenosoituksen käytössä oleva teltta on poistettava klo 16 mennessä, huolimatta siitä että teltan pitämiselle oli maanomistajan eli kaupungin lupa. Asiaa tarkemmin poliisin kanssa selvitettäessä häätöoperaation päällikkö ilmoitti, että vaatimus teltan poistamiselle on tullut kaupungilta. Mahdollisesti poliisilla oli laillinen oikeus häätää teltta, mutta ei rauhalliseen ja lailliseen mielenosoitukseen osallistuvia ja moitteettomasti käyttäytyviä ihmisiä. Tähän poliisi totesi ykskantaan, että kyllä siitä on lähdettävä kun poliisi käskee. Poliisi osoitti turvapaikanhakijoiden tukimielenosoitukselle paikan autiolta, tuuliselta ja hämärältä torilta.
Sittemmin kaupungin johdon taholta on väitetty, että aloite ja toimeliaisuus laillisen mielenosoituksen laittomaan häätämiseen ovat tulleet poliisilta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on kuitenkin myöntänyt "olleensa informoitu" häätöoperaatiosta.
Lauantaina 1. huhtikuuta Odinin soturit sitten ottivat haltuunsa tilan, jonka poliisijohto ja kaupungin johto olivat heille raivanneet häätämällä laittomasti turvapaikanhakijoita tukevan laillisen mielenosoituksen. Kasvojaan kohottaakseen kaupunginjohto sopi poliisin kanssa näytösluontoisesta Odinien teltan häätämisestä Valkean vaalipaneelin aikaan. Ajoitus kuitenkin petti, ja vaalipaneelin juontaja joutui noloon tilanteeseen kerrottuaan häädöstä jo tapahtuneena tosiasiana, vaikka yleisö saattoi ikkunoista nähdä, että teltta oli edelleenkin paikoillaan.
Sittemmin Odinien teltta joutuikin lähtemään, mutta heidän kohdallaan itse mielenosoitusta ei häädettykään vaan tila jäi heidän "haltuunsa".
Vaihe 2
Kaupunki ja poliisi osoittivat Odineille leiripaikan turvapaikanhakijoiden teltan lähettyville. Tukiporukassa paloturvallisuutta alettiin arvioida entistä vakavammin.
Perjantaina 7. huhtikuuta klo 4.40 teltan vartijat joutuivat murhapolttoyrityksen kohteeksi. Vartiovuorossa olivat Al Shamaeel Yasir, Kari Viholainen ja Jafar Adel.
Poliisi on tutkinut tapahtunutta muun muassa vahingontekona ja laittomana uhkauksena, harkinnassa on myös vaaran aiheuttaminen, mutta ei murhan yritys.
Kolmesta polttopullosta ensimmäisestä ei varmuudella tiedetä, onko sitä yritetty sytyttää vai ei, mutta vartijoiden valppauden vuoksi pakosalle lähtenyt hyökkääjä heitti loput kaksi polttopulloa sytyttämättä kohti teltan vartijoita ja juoksi odottavaan autoon. Tapahtumahetkellä teltan sisällä ei ollut ketään.
Hyökkäyksen jälkeen sekä Yasirilla että Viholaisella oli toinen jalka kastunut polvea myöten nesteeseen, joka tunnistettiin hajun perusteella bensiiniksi.
Noin 20 minuuttia myöhemmin poliisit saapuivat paikalle.
Poliisi ei ole tavoittanut tekijöitä, mikä onkin luonnollista, koska teltta oli poliisin toimesta osoitettu sellaiseen paikkaan, jossa valvontakameroista ei ole juurikaan apua.
Poliisi on tutkinut tapahtunutta muun muassa vahingontekona ja laittomana uhkauksena, harkinnassa on myös vaaran aiheuttaminen, mutta ei murhan yritys.
Oulun alueella toimivien poliittisten puolueiden yhteinen kannanotto
Me Oulun alueella toimivat poliittiset järjestöt olemme arvioineet turvapaikanhakijoiden mielenosoitusta vastaan tehtyä polttopullohyökkäystä.
Tuomitsemme jyrkästi kaikenlaisen vihapolitiikan ja väkivallan poliittisten päämäärien ajamisessa - niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Me emme saa antaa periksi pelolle emmekä voittoa terrorismille, vaan vaadimme poliisilaitosta ja kotikaupunkiamme turvaamaan paremmin kaikkien ihmisten turvallisuuden, ihmisoikeudet ja perustuslaissa säädetyt oikeudet. Mielestämme se toteutuu paremmin vain valitsemalla yhdessä mielenosoittajien kanssa mielenosoitukselle nykyistä turvallisempi paikka.
Rohkaisemme myös kaikkia kotikaupunkimme asukkaita osoittamaan tukensa oikeudelle rauhanomaisen ja laillisen mielenosoituksen järjestämiseen.
Ulla Kokkonen pj.
RKP Oulu
Veli-Pekka Kultanen siht.
SKP Oulu
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.