Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Keskustelu jäi Göteborgissa jalkoihin

    Arkiston arkiston artikkeli
    1.1.2000 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Hanna Nikkanen


    Tuhannet protestoijat matkustivat viime viikonloppuna Göteborgiin
    vastustamaan linnake-Eurooppaa, joka sulkee ihmisiä Schengenin muurin
    ulkopuolelle. Työ- ja siirtolaispolitiikan nimissä ihmisiä
    jätetään asumaan kaduille, vangitaan, pahoinpidellään
    ja leimataan rikollisiksi. Laittomilla ihmisillä ei ole oikeuksia.


    Samanlaisia ei-toivottuja eurooppalaisia olivat Göteborgin mielenosoittajat.
    Kaupunkiin pystytettiin muureja, jotka sulkivat meidät ulkopuolelleen.
    Meidät ajettiin nukkumaan kaduille, suljettiin vankiloihin, alistettiin
    väkivallalle ja leimattiin rikollisiksi riippumatta teoistamme. ”Teillä
    ei ole oikeuksia”, sanottiin pidätetyille.


    Mielenosoitukset tukahdutettiin väkivallalla

    Göteborgin EU-huippukokoukseen saapuneita lähes viittäkymmentätuhatta
    mielenosoittajaa tervehdittiin avosylin. Kaupunki osallistui vastafoorumien
    järjestämiseen ja tarjosi aktivisteille yösijan keskustan
    kouluissa. Kansankodin suhtautuminen tuhansiin protestoijiin näytti
    todellakin voitt_van monien muiden kokouskaupunkien reaktiot.

    Mielenosoittajien kerääminen Hvitfeldtskan lukiolle osoittautui
    pian ansaksi. Jo toukokuussa poliisi oli harjoitellut pihamaalla piiritystä
    ja rynnäkköä, jotka torstaina 14. 6. toteutettiin. Hyvissä
    ajoin koulua ympäröivät kadut oli tyhjennetty pysäköidyistä
    autoista ilmoittamalla katutöistä, jotka alkaisivat 13.6. Katutöiden
    sijaan kadulle odotettiin satoja massiivisia satamakontteja, jotka muodostivat
    ylipääsemättömän muurin.

    Hvitfeldskan massapidätys ja perusteeton väkivaltainen rynnäkkö
    käynnistivät tapahtumaketjun, joka ulospäin nähtiin
    lentävinä kivinä ja rikottuina ikkunoina. Useimpien paikalla
    olleiden näkemät kuvat väkivallasta olivat toisenlaisia.
    Suurin osa mielenosoittajista koki sekasorron epätietoisuutena, pelkona
    ja mielenosoitusoikeuden rajuna rikkomisena. Sadat joutuivat syyttä
    pidätetyksi tai pahoinpidellyksi. Mahdollisuudet rauhanomaiseen mielenosoittamiseen
    tuhottiin, kun mellakkapoliisit kantoivat Hvitfeldtskan koulusta kylttejä,
    soittimia, vaahtomuovisuojia ja lehtiä.

    Vasta perjantaina parinsadan mielenosoittajan joukko provosoitui ja sinkosi
    kiviä hyökkäävää poliisia päin. Poliisi
    ajoi yhteenoton ainoalle lailliselle mielenosoituspaikalle ja jätti
    rauhalliset protestoijat hevosten ja kivenheittäjien jalkoihin. Illalla
    pakenevaa 19-vuotiasta ammuttiin.

    Torstaina ja lauantaina kaikesta väkivallasta ja laittomuuksista
    olivat vastuussa poliisit.

    Kun mustahuppuiset mielenosoittajat osallistuivat poliisin ja järjestäjien
    eristämisyrityksistä huolimatta lauantain valtavalle marssille,
    kaikki sujui rauhallisesti. Poliisi pysyi etäällä kolmenkymmenentuhannen
    ihmisen marssista, jolle parisataa mustahuppua mahtui vallan mainiosti.
    Kukaan ei provosoinut tai provosoitunut, ja maltillisimmatkin marssijat
    olivat tyytyväisiä.

    Poliisin väkivalta oli huolestuttavaa. Se tuntui palvelevan vielä
    uhkaavampaa mahdollisuutta: Ruotsi pyrki järjestelmällisesti tekemään
    suunnitellun, mielekkään ja rauhanomaisen mielenosoittamisen mahdottomaksi.
    Göteborgin keskusta uhrattiin, jotta Svenska Mässaniin kerääntyneet
    kokousvieraan säästyisivät kuulemasta kritiikkiä.


    Päättäjät vaikenivat

    Ennen Göteborgin EU-huippukokousta Suomessa puhuttiin politiikasta.
    Itälaajentumisen vakuutettiin koskettavan kansalaisia enemmän
    kuin unionin muiden tähänastisten päätösten. Pelkkä
    elintarvikeviraston sijainti jaksoi nousta puheenaiheeksi viikosta toiseen.

    Kimmo Sasi ja Paavo Lipponen puhuivat tulevasta kokouksesta tarttuvalla
    innolla. Ruotsi kokousisäntänä koristeli katujaan EU-lipuin
    ja kutsui koululaiset seuraamaan kokousta etäpäätteiltä.
    Tavoitteet saatiin kuulostamaan jännittäviltä. Ympäristö.
    Työ. Laajentuminen.

    Kun kokous alkoi ja kiviä lensi, kukaan ei kuullut päätöksistä
    mitään. Ruotsin lehdet uutisoivat George W. Bushin vierailun muutaman
    palstan uutisilla ja kuvilla, joissa hymyilevä Göran Persson kättelee
    Yhdysvaltain presidenttiä. Kukaan ei kuullut, mitä Bush itse asiassa
    sanoi. Itse kokous näkyi viestimissä perinteisinä ryhmäkuvina
    ja poskisuudelmina.

    Kokouspäivien aikana Svenska Mässanin sisällä tehtiin
    varmasti paljon päätöksiä ja kohdattiin ristiriitoja.
    Ulospäin nähtiin vain hymyilevä europerhe, jossa leikkisät
    ministerit ja presidentit kisailivat hymysuin yhteisten asioiden ympärillä.

    Tarja Halonen kiitti Bushia karismaattiseksi. Paavo Lipponen kertoi,
    kuinka tämä oli kuvannut häntä käytännön
    mieheksi. Edes kysymys elintarvikeviraston sijainnista ei tuntunut hermostuttavan
    pääministeriä. Lehdissä George W. Bush hymyili isällisesti
    ja lehdistö lakkasi vinoilemasta presidentin kömmähdyksille
    ja politiikalle.

    Edes itälaajentuminen ei jaksanut kylliksi kiinnostaa toimittajia:
    kun päätöslauselma ilmaisi uusien jäsenmaiden liittymisvuoden
    epäselvästi, tiedotusvälineet levittivät tyytyväisinä
    ristiriitaisia tulkintoja eikä juuri kukaan huomannut virhettä.

    Ulkona riehunutta sotaa kommentoitiin napakasti. ”Olen järkyttynyt
    loukkaantuneiden poliisien puolesta”, Tony Blair ilmoitti vielä
    perjantain ampumavälikohtauksen jälkeenkin. Kun Joschka Fischer
    nimitti ruotsalaisia poliiseja fasisteiksi, media vaikeni.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Kansainvälinen kampanja maamiinojen kieltämiseksi, ICBL, rikkoi nyt vuonna 1997 saamansa Nobelin rauhanpalkintonsa. Kuva Kaisu Kinnunen
    Politiikka
    3.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Nobel‑palanen‑kampanja varoittaa humanitaaristen normien murentumisesta

    Kansainvälinen miinakieltokampanja (ICBL) ja Handicap International käynnistivät (2.4.

    Suomen kirjastolaitos elää murrosta, jossa palvelut ovat yhä useammin käytettävissä ilman henkilökuntaa. Kuva Marty B CCO 2.0
    Kulttuuri
    2.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Omatoimikirjastot kattavat jo lähes koko maan – mutta mitä tapahtuu kirjastoalan työlle?

    Ukrainan toistuvat drooni iskut Venäjän kohteisiin Suomenlahden eteläpuolella kärjistävät tilannetta myös Suomessa. Kuva Bengt Nyman CC0 4.0
    Uutiset
    1.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Suomi tutkii Ukrainan droonien harhautumista – ilmatilaloukkaus paljastaa suurvaltojen varjokamppailun

    Ilves on Suomen metsissä yhä yleisempi näky kuva John Loehr
    Tutkimus
    31.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehometsätalous uhkaa ilvestä

    Miltonin myötätuntokuiluteoria osoittaa ongelma ei ole autistissa, vaan normissa. Kuva Chretien Legouais CCO 0.0.
    Uutiset
    30.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Autistit kommunikoivat keskenään sujuvasti – haasteet syntyvät vasta neurotyypillisten kanssa

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!