Jätevesilaki luotiin markkinoita varten ja heidän ehdoillaan?
Hannu Tiainen — 25.11.2010Kiistely uudesta jätevesilaista näyttää koko karmeudessaan sen mihin johtaa kun yhteiskuntaa rakennetaan pelkästään markkinavoimien ehdoilla. Ei kai kukaan täysillä valoilla kulkeva voi muuhun johtopäätökseen tulla, sillä eihän tuolla uudella lailla ole päätä eikä häntää. Sillä ei ole myöskään mitään tekemistä ympäristönsuojelun kanssa vaikka sitä sillä arkitodellisuudesta kaukana elävien päättäjiemme taholta markkinoitiin.
Yleensä kun uusia lakeja sorvataan, laitetaan ne koskemaan uusia tuotteita, menetelmiä tai vaikka rakennuksia. Kun jätevesilakia suunniteltiin, niin ilmeisesti huomattiin maaseudulla rakentamisen olevan melko vähäistä ja siksi päätettiin lain koskevan myös vanhoja asumuksia. Näin saatiin luotua bisneksille pääsy mellastamaan entistä laajemman väestön kukkarolle.
Tätä se on kun on antauduttu ehdoitta pääomien vietäviksi, rahavallan ahneus on loputon ja siksi täytyy jatkuvasti keksiä uusia metkuja joilla ihmisiltä kiskotaan viimeisetkin siemenperunat. Kun sokeasti uskotaan markkinavoimien autuaaksi tekevään voimaan ja silmät kiiluen toteutetaan pilkulleen heidän pienimmätkin toiveet, niin tulokset ovat sen mukaisia. Uudet lait ja asetukset ovat tämän tästä susia jo syntyessään ja kansalaisia kurjistavia, mutta väliäkös sillä kun vain saadaan pääomapiirit tyytyväisiksi ja hykertelemään käsiään.
Minä ymmärrän ympäristönsuojelun merkityksen, kuten ovat ymmärtäneet iät ja ajat maaseudun pienviljelijät sekä mökkien ja talojen asukkaat. Uusi jätevesi laki eroaa luonnonsuojelusta kuin yö päivästä. Ihmiset ovat eläneet sopusoinnussa luonnon kanssa kompostoimalla jätteensä ja huolehtimalla elinympäristöstään jo kauan ennen kuin Helsingin salongeissa olivat kuulleetkaan ympäristönsuojelusta. Näille kabineteissa istuville päättäjille ympäristönsuojelu on vain keppihevonen jonka varjolla on keksitty uusi keino rahastaa ihmisiä.
Jos ei olisi kyseessä maaseudun asukkaille suurta murhetta ja tuskaa aiheuttavasta laista kysymys, niin täällä naureskeltaisiin Helsingin herrojen ja rouvien päättömyyksille. Onhan se naurettavaa ajatella, että meidän pienten ihmisten sontimisesta muka tulee ympäristöongelma kun samaan aikaan ajetaan pelloille säiliökaupalla lietteitä ja lannoitetaan erilaisilla myrkyillä peltoja ja metsiä. Mutta eihän näihin suurtilallisiin kajota tikullakaan, sen sijaan ollaan mökkien mummojen ja pappojen niskavilloissa kiinni, pelotellaan ja uhkaillaan, että jollette ole nöyriä, maksa ja tee mitä määrätään, niin viedään tuhkatkin pesästä.
Voi tätä kaikkinaisen hulluuden ja markkinahumun aikaa kun mikään ei riitä. Mitä vielä? Onko nyt alkanut viimeisen iskun aika jolloin maaseutu aiotaan lopullisesti tyhjentää? Luulen, että sen aika ei ole vielä, koska nämä bisnesmaailman hyeenat ja heidän juoksupoikansa Arkadianmäellä tajuavat, ettei pajatso ole vielä tyhjä – lehmää ei ole vielä lypsetty kuiviin. Kaikkia kyläkouluja ei ole vielä lopetettu ja myyty pilkkahintaan yrityksille, kuntien palveluja siirretty yksityiselle sektorille jne. Kuntaliitoksilla voidaan vielä tehdä tilaa markkinavoimille ja päästää ne rohmuamaan isoja tilejä ihmisten hädällä ja sairauksilla tai muilla arkielämään kuuluvilla asioilla.
Eihän tämmöinen meno ole mistään kotoisin. Nyt alkaa olla mitta täysi. On otettava lusikka kauniiseen käteen ja laitettava piste pääomapiirien hyysäämiselle ihmisten kustannuksella. Jätevesilaki on vain yksi hyvä esimerkki siitä miten syvä kuilu vallitsee vallassa olijoiden ja kansan välillä. Tuo kuilu voidaan murtaa vaihtamalla kansamme edustajat sellaisiksi joiden tavoitteena on rahavallan sijasta kamppailla ihan oikeasti ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin puolesta. Siihen taas on oiva tilaisuus ensi keväänä – käytetään sitä tilaisuutta hyväksi ja sanotaan hyvästit maaseudun alas ajajille ja maalla asuvien olojen kurjistajille.
Nykyään vallanpitäjät ja heitä myötäilevä media sanovat, että "hajautettu asumisrakenne on epäekologinen", mikä viittaa siihen, että niin ikään ympäristökysymyksiä tekosyynä käyttäen maaseutua autetaan aika avoimesti tyhjentymään.
Oikeastihan ympäristöstä ei ole kysymys, vaan rahasta. Esimerkiksi syrjäseutujen joukkoliikenteen ylläpitämistä pidetään jo nykyisellään tuottamattomana, vaikka matkustajia onkin vielä jonkin verran. Kun asukkaat ja samalla matkustajat vähenevät entisestään, linja-autoyhtiöt lakkauttavat vuoroja sinetöiden haja-asutuksen ja kylien kuoleman. Yhteiskunnan toivoisi tukevan joukkoliikenteen säilyttämistä. Sitä se ei kuitenkaan tee, vaan kannustaa joukkoliikenteen tarpeen lakkauttamiseen. Tämä linjaus voi yhdeltä kantilta näyttää ekologiselta, joskin äärettömän epähumaanilta; mutta jos vallanpitäjät oikeasti välittäisivät ympäristöstä, he tekisivät jotain rajoittaakseen yksityisautoilua etenkin kaupunkiseuduilla. Ja sitä he, jälleen kerran, eivät tee.
Kysymys on varmasti myös vallankäytöstä, sillä syrjäseudut symboloivat jotain rahan lakien saavuttamatonta, vallan ulottumattomissa olevaa.
En ole tutustunut kunnolla jätevesilakiin, mutta tähänastinen kuvani siitä on melko fasistinen. Kiitos, Hannu Tiainen, joka tapauksessa näkökulmastasi asiaan. Pätevä puheenvuoro.