Jyri jättänee pysyvän jälkensä Meksikon historiaan

Sami Laaksonen17.05.2010

Vaikka Jyrin kuolema on hirveä tosiasia, sen seuraukset voivat olla kauaskantoisia. Vaikka se saattaa kuulostaa julmalta, niin Jyrin ja Bettyn veri saattaa hyvinkin sinetöidä San Juan Copalan vuonna 2007 julistetun autonomian. Triqui-intiaanien alueella Oaxacassa on käyty matalan intensiteetin sotaa viimeiset 30 vuotta, mutta ehkä kansainvälisen yhteisön painostus tuo vihdoin rauhan alueelle ja pakottaa viranomaiset ja puolisotilaalliset joukot kunnioittamaan intiaanien oikeutta päättää omasta elämästään ja hallinnostaan. Synkimmälläkin hetkellä voimme löytää toivoa tästä ajatuksesta. Tuskin rauhankaravaani edes uneksi konfliktin ratkaisemisesta, mutta traagiset tapahtumat saattavat muuttaa triqui-kansan tulevaisuuden pysyvästi.

Kaksi merkittävää alkuperäistenkansojen yhteiskunnallista liikettä eli Alto Balsasin nahua-kansojen neuvosto (CPNAB) ja Zapatistien kansanvapautusrintama (EZLN) ovat saavuttaneet tavoitteensa ja erävoittonsa Meksikon valtiosta ja monikansallisesta suurpääomasta pitkälti kansainvälisen tuen takia. Myös näkyvyys kansallisissa medioissa pakotti liittovaltion hallituksen reagoimaan ja myöntymään vuosina 1990-1992 ensin Alto Balsasin jättimäisen patohankkeen jäädyttämiseen ja sitten vuosina 1994-1996 zapatistiyhteisöjen itsehallintoon. Vaikka Oaxacan kansojenkokous (APPO) voimaannutti tuhannet ihmiset vaatimaan oikeudenmukaisuutta ja paremmin elämisen ehtoja, murtautui tietoisuus siitä ulkomaiden medioihin vasta amerikkalaisen Indymedian toimittajan Brad Willin kuoleman jälkeen lokakuussa 2006. Nyt Jyrin murha on muistuttanut meitä jälleen Oaxacan raa’an verisestä todellisuudesta. Suomessa kiinnostutaan Meksikon ihmisoikeusloukkauksista tai Oaxacan diktatuurista vasta kun joku aktivistiveljistämme tapetaan.

Näin tänään videopätkän aktivistiveljen verisestä ruumista erään mustan auton lavalla. Jyriä oli osunut päähän. Ilmeisesti viimeisenä tekonaan hän pelasti toisen suomalaisaktivistin hengen. Häntä ei sentään riisuttu alastomaksi ja riepoteltu kameroiden edessä Oaxacan samannimisen pääkaupungin kaduilla kuten Brad Willille tapahtui. Hänen perheensä, useat järjestöt ja Yhdysvallat on vaatinut viimeiset kolme vuotta oikeutta, mutta edelleenkään syyllisiä ei vankita eikä totuutta kerrota. Suomen valtiotason toiminta on ollut ponnetonta, mutta vaikka EU tai YK kuinka vaatisi, tuskin ketään tullaan koskaan tuomitsemaan maantiellä sattuneesta aseellisesta välikohtauksesta. Meksikon oikeusjärjestelmä ei vain toimi niin. Toisaalta Meksikon hallitus voi haluta pestä kasvonsa ja järjestää tutkimukset oikein mallikkaasti. Silti on epätodennäköistä, että puolisotilaallisten joukkojen jäsenien koskemattomuuteen kajottaisiin.

Osallistuin San Juan Copalan edustajiston rinnalla mielenilmaisuun Suomen Meksikon-suurlähetystön edessä keskiviikkona 12.5. Paikalla oli myös useita toimittajia ja kameramiehiä sekä Demokraattisen vallankumouspuolueen (PRD) kongressiedustaja. Kun Suomen suurlähettiläs vihdoin ilmaantui puolenpäivän jälkeen puhumaan medialle, hänen lausunnoistaan puuttui sisältö. Ulla vain yksinkertaisesti korosti, että Suomi luottaa Meksikon liittovaltion viranomaisten kykyyn tutkia tapaus ja tuomita syylliset. Myöhemmin kävi selväksi hänen jonkinlainen kummallisen välinpitämätön ja kyllästynyt asenteensa suomalaisaktivistin murhaan. Toivoisin Suomen vievän Oaxacan suuren mittaluokan ihmisoikeusrikokset ja veljemme murhan Haagin kansainväliseen ihmisoikeustuomioistuimeen. Kyseessä on historiallinen tilaisuus puuttua Meksikon oikeusjärjestelmän ja poliittisen elämän epäkohtiin.

Meksikon kongressissa on perustettu erityinen työryhmä, joka ryhtyy selvittämään Oaxacassa triqui-alueella tapahtunutta kaksi uhria vaatinutta väijytystä. Komitea aikoo myös tarkistaa kolmen avoimesti konfliktissa olevan järjestön vaatimukset ja kutsua ne neuvottelemaan yhteisistä tavoitteista. Lautakunta jatkaa töitänsä aina 31.8.2012 asti ja on velvollinen reportoimaan edistymisestään säännöllisesti täysi-istunnoissa. Työryhmä aikoo myös pitää tiiviisti yhteyttä Suomen suurlähetystöön. Kuitenkin vain kansainvälinen painostus voi säilyttää la Sabanan verisen iltapäivän kansan muistissa, koska Meksikossa raportoidaan lähes joka päivä jostakin uudesta väkivaltaepisodista.

Keskustelin tilaisuudessa San Juan Copalan autonomisen kunnan edustajien kanssa, jotka ovat asettuneet toistaiseksi pääkaupungin valtavalle torille vaatimaan oikeuden toteutumista ja jakamaan tietoa tapahtuneesta. He ovat myös järjestämässä kunnianosoitusta Jyrille ja haluavat välittää osanottonsa hänen perheelleen. Lupauduin auttamaan tiedonkulkua Suomen ja Meksikon välillä. Toisaalta perjantaina 28.5. San Juan Copalaa kohden lähtee useiden kymmenien aktivistien rauhankulkue, joka pyrkii viemään kaupunkiin sanomaa paremmasta huomisesta. Jyri Jaakkolasta on lyhyessä ajassa tullut Suomen Che Guevara, joka kuoli taistellessaan enemmistön hyvinvoinnin puolesta. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Oaxacassa osattaisi arvostaa Jyrin panosta.

Keskustelua

Turha Luulla 3 kuukautta, 3 viikkoa sitten 18.05.2010

Tokkopa jättää mitään pysyvää jälkeä. Niin monet ennen häntä ovat siellä kuolleet ja ovat jo unohdettuja.

Pekka Virtanen 3 kuukautta, 3 viikkoa sitten 18.05.2010

Surullinen tapaus tuo Jyrin kuolema.Myös se on osoitus ,ettei konflikti ole maan sisäinen, vaan että alueella on ulkomaisia toimijoita. Etelä-Amerikassa ja erityisesti Amazonian alueella on satoja intiaaniyhteisöjä, jotka sinnittelevät öljy-yhtiöiden,puutavarafirmojen ja huumeparoonien tunkeutuessa heidän ikimuistoisille metsästys- ja kalastusmailleen. Valitettavasti he joutuvat modernisaatiopaineen alla sopeutumaan uusiin oloihin. Jonkinlaisia sopeutusohjemia on käynnissä. Länsimaisten kansalaisjärjestöjen usein epärealistiset toimet kannattavat alueiden suojaamista ja niiden jättämistä jonkinlaisiksi ulkomuseoiksi.Kyllä intiaanit arvostavat terveydenhoitojärjestelmää ja tietysti oppivat tehokkaita työmenetelmiä elämänsä helpottamiseksi.Valitettavasti ei paluuta menneeseen enään ole.
Verrata Jyriä Che Guevaraan on nyt hiukan kaukaa haettua. Taistelihan Che vuosikausia ensin Sierra Maestralla ja
sitten Angolassa ja Boliviassa.
Heitä molempia yhdistää se , että he kuolivat itselleen vieraalla maaperällä.

sewija.vaaranen@hotmail.com 3 kuukautta, 2 viikkoa sitten 24.05.2010

Aika lapsellista vertailua,

mm.tiedottamisesta ja suomalaisesta mediasta (siis tiedonantamisesta ei propagandasta)olen kirjoittanut Oaxacasta mm. Kansan uutisiin, Kaltioon ja Taide-lehteen sekä tähän Tiedonantajaan lähinnä taiteilija-esittelyjen yhteydessä. Tiedonantajassa juttuni sapoteekkitaiteilija Francisco Toledosta sai tilaa kovin vähän ja yhden kuvan. Puhuin siinä pro-oaxaca liikkeestä, akuperäiskulttuurien säi lyttämisestä ja Toledon työstä mm. Oaxacan-kaupungin kulttuuriperinnön säilyttämiseksi, ympäristön ekologian ym. hyväksi. Sapoteekkien vahvasta kulttuurisesta itsetunnosta.l.mutta koska juttu oli positiivinen sitä ei kai katsottu painavaksi.Kansan Uutisiin kirjoitin "Oaxacan keväässä ei puhuta rauhasta" huhtikuussa 2008..se sai aika mukavasti jo tilaa. Kaltioon ja Taide-lehteen olen Toledon lisäksi kirjoittanut Graciela Iturbiden Juchitán valokuvista. Mutta ilmeisesti koska olen painottanut ko. alkuperäiskansojen kulttuurien säilymistä, peräänantamattomuutta sekä positiivisuutta enkä kuolleita, ei juttuani juurikaan Tiedonantajssa noteerattu. Toisaalta usein näkee turhan yksioikoisia vetoja ja yleistyksiä samassa lehdessä

seija vaaranen 3 kuukautta, 2 viikkoa sitten 24.05.2010

Ai niin, em. alkoi siitä, että Sami vertasi Jyria tai Brad Williä Che Guevaraan...ärsyttää niin tuollainen vertailu ja "mahtipontisuus". Kukin on tärkeä omalla ainutlaatuisella tavallaan. Mutta em. menee överiksi ja laskee uskottavuutta lehdeltä + kirjoittajalta

Sami Laaksonen 3 kuukautta, 1 viikko sitten 29.05.2010

Myönnän, että suomalaisittain Jyrin vertailu Che Guevaraan ärsyttää...Latinalaisessa Amerikassa ja mahtipontisessa Meksikossa kuvaileva, liioitteleva ja raflaava kielenkäyttö kuuluu poliittiseen kirjoitteluun yhtä vahvasti kuin sombrero keskivertosuomalaisen mielikuvituksessa meksikolaisuuteen. Myönnän halunneeni provosoida, vaikka en silti ymmärrä miksi vertailu ärsyttää. Ei sitä tarvitse kuitenkaan ottaa niin vakavasti. Tunsin Jyrin enkä usko, että hän olisi moisesta ärsyyntynyt.

Näissä kolumneissa tai blogeissa tyylilinja on muutenkin jotain runollisen, provosoivan ja asiallisen väliltä, joten uskottavuus ei ole ensisijaisena tavoitteena.

Jyri ja Che taistelivat kummatkin pitkään vallankumouksellisten visioidensa toteuttamisen puolesta. Kummatkin tosiaan kuolivat yhdysvaltalaisen aseen laukaisemaan luotiin vieraalla maaperällä ollessaan toteuttamassa haastavia tehtäviä lähes tuntemattomissa osolosuhteissa.

Toisaalta Che-vertaus toimii retorisena aseena tai jonkinlaisena siltana jutun alun ja lopun kesken. Se punoo yhteen Jyrin ja Bradin kuolemat sekä alleviivaa kansainvälisen huomion merkitystä Latinalaisen Amerikan konfliktien ratkaisussa.

Otan täyden vastuun rohkeasta valinnastani, Tiedoantajalla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kiitosta vain siitä, ettei minua sensuroida!

Pekka Virtanen 3 kuukautta, 1 viikko sitten 02.06.2010

Namebasen tietorekisterit ovat hyvä työkalu kansainvälisen politiikan tutkimiseen.

1Google:"Guevara Ernesto Che namebase org"
2 click Namebasen artikkeli Chestä
3 click social network diagram

tai Chetä jahdanneen Waghelsteinin
kuvio.

1 Google:"John Waghelstein namebase org"
2 click:Namebasen artikkeli Johnista
3 click:social network diagram

jälkimmäinen US-Marinen eversti osallistui Chen etsintään Boliviassa.
Chen sissiryhmä ei saanut minkäänlaista tukea oudoissa oloissa ja ajoi näin itsensä umpikujaan.
USA aloitti mahtavat vasemmiston vastaiset operaatiot koko maanosassa,jotka jatkuivat vielä 1990-luvulle eri maissa. Alkuperäiskansojen
pelastaminen kapitalismin kauhuilta on
varsin hankalaa puuhaa. Varsinkin jos
heidän asuinalueiltaan löytyy luonnonrikkauksia. Mitään yhdenmukaista toimintatapaa ei ole heidän puolustajilleen.
Google:

"Kilcullen ecosystem png"

kertoo havainnollisesti sisällisotien mekanismin.


seija vaaranen 3 kuukautta, 1 viikko sitten 03.06.2010

(Mahtipontinen)... retoriika on/oli joskus mahdollisesti hyvä renki mutta huono isäntä. Provosoiva ja "runollinen" (runous = monitasoista, läpikuultavaa ja assosiaatioita herättävää...ei virsiä, ei marsseja)eivät kuulu samaan kategoriaan.

Provosoiva kirjoittaminen/retoriikkaa herättää (useinmiten) vastustusreaktioita jopa samoin ajattelevissa. Se ei edistä asiaa, ei aatetta eikä herätä mielenkiintoa mm. em. tärkeitä kysymyksiä kohtaan.

Siksi harmistus...oikeilla sanoja käyttämällä saa ihmiset tajuamaan...(?) : noinhan minäkin oikeastaan ajattelen.

(Hieno) runous ja provokaatio eivät kulje käsi kädessä...
runoudesta voi väitellä tietysti loputtomiin kuten monesta muustakin. Raflaavuus alentaa rimaa

Pieni kommenttiohje

  1. Kommentit mieluiten omalla nimellä.
  2. Maksimipituus on 2000 merkkiä.
  3. Kommentti tulee näkyviin heti kun toimitus sen vahvistaa.
  4. Toimitus pitää roskapostit poissa keskustelusta.

Bloggaaja esittelyssä

Sami Laaksonen

Sami Laaksonen

on Meksikossa asuva runoilija ja kulttuurintutkija, joka harjoittaa aika ajoin käännös- ja toimitustyötä.

Uusimmat tekijältä

Vihreät Meksikossa

04.08.2010

Miksi europarlamentaarikot matkustivat Meksikoon juuri ennen vaaleja?

Perheet: hyvinvointivaltion kivijalka

04.06.2010

Tanskalaisen sosiologin Gøsta Esping-Andersenin pohdinnoissa on potentiaalia laajentaa ymmärrystämme hyvinvointivaltion toimimisesta.

Jyri jättänee pysyvän jälkensä Meksikon historiaan

17.05.2010

Jyri Jaakkolasta on lyhyessä ajassa tullut Suomen Che Guevara, joka kuoli taistellessaan enemmistön hyvinvoinnin puolesta.

Tavallisten ihmisten kapinaa suomalaisten olohuoneisiin

16.04.2010

Vallankumouksellisia visioita maasta, jossa kaikki on mahdollista.

Katsaus uusliberaaliin koulutuspolitiikkaan a la CIESAS

22.03.2010

Koulumme käytävillä vallitsee tyly asenne suhteessa oppimiseen tai tietotyöhön: tulos tai ulos.

Taistelu tuulimyllyjä vastaan meksikolaisittain, osa III

05.03.2010

Onpahan tullut todistettua, ettei Meksikossa ole olemassakaan oikeusvaltiota.