Kenelle ihmisoikeudet kuuluvat?

Hyvä kirjoitus, herätti ajattelemaan aihetta ja vähän sen vierestäkin.

Yleinen argumentti varsinkin nk. humanitääristä maahanmuuttoa vastaan on se, että on olemassa tietty määrä varoja, joita yhteisöllä on käytössä. Suomalaiset tahtovat, käsittääkseni, melko yleisesti maahanmuuttajia, jotka kartuttavat yhteisön pottia eivätkä kuluta sitä.

Potin hupeneminen saattaa uhan alle itsensä toteuttamisen idean. Kuitenkin tämän päivän ihminen toimii lähinnä ydinyhteisössään, jonka etua hän itsekkäästi ajaa.

Edesmennyt filosofi Von Wright kirjoitti aikoinaan, että länsimaiden tulisi laskea elintasoaan, jotta kaikille maailmassa olisi tarjolla riittävät elämän edellytykset (ei tarkka lainaus!)

Hanna kirjoittaa asiaa. Juuri tällaisia kaikille avoimia toimintapaikkoja tarvitaan, että tutustutaan ja huomataan, että kaikki olemme ennen kaikkea ihmisiä.
Ja hommafoorumilaisten saapumista ennakoiden: monikulttuurisuuden kannattajat EIVÄT hyväksy ympärileikkauksia eikä muuta väkivaltaa, naisten sortamista, uskonnon pakkosyöttöä jne. Suomessa noudatetaan Suomen lakeja - joista yksi kieltää kansaryhmän vastaisen kiihotuksen, toinen taas takaa lapsilisät lapsille, kolmas toimeentulotukea, jollei elantoa muuten järjesty työttömyyden tms takia, harkinnanvaraista tukea vaatteiden, huonekalujen, lääkkeiden, ulkoiluvälineiden tms hankintaan. Kaikille.

Kiitos kommenteista!

Tuomas, ymmärrän, että vähemmän politiikkaa seuraavan on liian helppo langeta ajatukseen siitä, että maahanmuuttajat syövät yhteistä leipää, jota ei tahdo omillekaan riittää. Valtiossa kyse on kuitenkin aina varojen kohdentamisesta. Jos meillä on varaa kiihtyvään asevarusteluun ja tähtitieteellisiin yritystukiin, ei Suomeen tulevien pakolaisten määrä keikauta venettämme suuntaan taikka toiseen. Ei vaikka määrä tältä istumalta kymmenkertaistettaisiin.

Toinen, mitä on hyvä pohtia, on elintason ja elämän laadun suhde. Olemme ajautuneet kuoppaan, jossa elämän laatu mitataan vahvasti kulutuskyvyn mukaan - jos oma ostovoima hiipuu, koetaan, että myös elämän laatu vähenee. Siksi onkin syytä kysyä, mistä kaikesta voimme elintasossamme luopua ja mitä asioita voimme järjestää toisin, elämän laadun kärsimättä. Väittäisin, että paljonkin voidaan tehdä ekologisemmin, jotta kaikille ihmisille taattaisiin maailmassa mahdollisuus elää. Täytyy sanoa, että olen von Wrightin kanssa hyvin samoilla linjoilla tässä.

Kirsti,

tänään lähtee lautakuntaani aloite Glorian toiminnan turvaamiseksi. Katsotaan, mitä mieltä muu lautakunta on tällaisen keskuksen toiminnasta. Vaikea olisi nähdä, että kukaan sitä erityisesti vastustaisikaan. (Sanon sinisilmäisenä ja politiikkaan tottumattomana.)

Hommafoorumilaiset eivät vaan taida rakastaa minua. En saa kommentteja sen paremmin blogiini, kuin tännekään. En tosin ole siitä pelkästään pahoillani.