VIISI KYSYMYSTÄ PRESIDENTTIEHDOKKAILLE
Tasavallan presidentin vaalissa on kyse ennen muuta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta. Presidentillä on myös tärkeä rooli poliittisena ja mielipidevaikuttajana.
SKP ei ole asettanut presidentinvaaliin omaa ehdokasta. Nykyisen vaalilain mukaan presidentinvaaliin voivat puolueena asettaa ehdokkaan vain eduskuntapuolueet. SKP ei ole myöskään sitoutunut puolueena kenenkään ehdokkaan tukijaksi. Pidämme kuitenkin tärkeänä osallistumista presidentinvaaleja edeltävään keskusteluun ja äänestämistä vaaleissa.
Haluamme tarjota äänestäjille mahdollisuuden arvioida ehdokkaiden linjanvetoja SKP:n tärkeänä pitämien kysymysten valossa. Siksi pyydämme seuraaviin kysymyksiin kaikilta presidenttiehdokkailta vastaukset, jotka aiomme myös julkistaa.
1. Suomen liittoutumattomuus
Sotilaallinen liittoutumattomuus on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen perusta. Se on antanut mahdollisuuden toimia sekä oman maamme että kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden hyväksi. Myös tämän päivän maailmassa tarvitaan liittoutumattomien maiden aktiivista roolia kansainvälisten konfliktien ehkäisemisessä, sovittelemisessa ja ratkomisessa. Pysymällä sotilasliittojen ulkopuolella Suomi voi välttää joutumasta mukaan sotiin ja kasvavia asevarustelumenoja. Liittoutumattomuus on myös kannanotto YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden puolesta tilanteessa, jossa muun muassa USA, Nato ja EU ovat ottaneet itselleen oikeuden käyttää sotilaallista voimaa ilman YK:n valtuutusta.
* Oletteko Te valmis toimimaan seuraavalla presidenttikaudella siten, että Suomi jatkaa sotilaallisesti liittoutumattomana maana, joka ei liity Natoon, ei osallistu EU:n taistelujoukkoihin eikä sotilaallisiin operaatioihin ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta?
2. Euroopan unioni
Euroopan unioni on tienhaarassa. EU:lle esitetyn perustuslaillisen sopimuksen kaatuminen Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä kertoo uusliberalistisen politiikan laajasta vastustuksesta. Ihmiset ovat laajasti huolissaan siitä, että markkinoiden vapaus ja taloudellinen voitontavoittelu ovat EU:ssa tärkeämpiä kuin työllisyys, työntekijöiden oikeudet, julkiset palvelut, ympäristönsuojelu ja demokratia. Suurin osa kansalaisista toivoo sosiaalisempaa, oikeudenmukaisempaa, demokraattisempaa ja solidaarisempaa Eurooppaa.
* Oletteko Te valmis kunnioittamaan kansanäänestysten tuloksia ja toimimaan niin, että ehdotus EU:n perustuslailliseksi sopimukseksi haudataan? Entä miten voidaan estää se, että vapaata kilpailua sekä pääomien, työvoiman ja palvelujen vapaata liikkumista koskevat EU:n säädökset syrjäyttävät suomalaisen hyvinvointimallin keskeiset periaatteet työehtosopimusten sitovuudesta ja julkisista palveluista jokaiselle kuuluvina perusoikeuksina?
3. Venäjä
Venäjän kehityksellä ja yhteistyöllä Venäjän kanssa on tärkeä merkitys Suomelle ja myös laajemmin Euroopan ja kansainvälisen kehityksen kannalta. Meille suomalaisille on tärkeää, että suhteet Venäjään kehittyvät myönteisesti, riippumatta suurvaltapolitiikan suhdanteista. Suomella on suhteissa Venäjään monia etuja, joita ei pidä jättää vain EU:n puitteissa ratkaistavaksi. Venäjällä on myös ongelmia, kuten Tshetshenian sota, joista ei ole syytä vaieta.
* Oletteko Te valmis kehittämään Suomen kansallisiin etuihin perustuvaa itsenäistä Venäjän politiikkaa, jolla Suomi pyrkii myös vaikuttamaan EU:n päätöksiin ja joka voi tarvittaessa myös poiketa EU:n politiikasta? Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät aloitteet Suomen ja Venäjän yhteistyön kehittämiseksi lähivuosina?
4. Globalisaatio
Nykyisen globalisaation hyödyt ja haitat jakautuvat erittäin epäoikeudenmukaisesti. Globalisaation nimissä heikennetään työntekijöiden sopimusturvaa ja julkisten palvelujen rahoitusta. Yhtiövalta kaventaa demokratiaa. Suomi on mukana vaikuttamassa tähän kehitykseen YK:ssa, Maailman kauppajärjestössä, EU:ssa ja monissa muissa kansainvälisissä yhteisöissä. Suomen edustajat esiintyvät näissä järjestöissä usein USA:n ja muiden EU-maiden johtajien kanssa kehitysmaita sekä kansainvälisen ay-liikkeen ja kansalaisliikkeiden esityksiä vastaan.
* Oletteko Te valmis vaikuttamaan tasavallan presidenttinä kansainvälisten suursijoittajien ja suuryhtiöiden vallan rajoittamiseksi sekä työntekijöiden ja yleensäkin turvattomammassa asemassa olevien oikeuksien vahvistamiseksi? Millaisia aloitteita Teillä on vaihtoehdoista nykyiselle kapitalistiselle globalisaatiolle?
5. Hyvinvointiyhteiskunta
Kuilu eliitin ja kansalaisten enemmistön välillä on kasvanut. Se näkyy muun muassa suhtautumisessa optioihin, tuloeroihin ja julkisiin hyvinvointipalveluihin. Tasavallan presidentti on tärkeä poliittinen ja mielipidevaikuttaja. Suurin osa kansalaisilta odottaa presidentin toimivan hyvinvointiyhteiskunnan puolesta.
* Miten Te aiotte toimia hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteiden puolesta sekä eriarvoistumista ja hyvinvointipalvelujen yksityistämistä vastaan?
Helsingissä 6.11.2005
Suomen kommunistinen puolue rp
Keskuskomitea