Valtio kiusaa kuntia

30.09.2005 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)

Alkuperäinen kirjoittaja: TEUVO JUNKA

Valtiovarainministeriöntiedossa on, että kunnilla ei mene kovin hyvin. Vuoden 2006 budjettiesityksensä yhteydessä se tiedotti näin: "Vuonna 2006 kuntien taloudellisen tilanteen odotetaan kohentuvan ennen muuta paranevan työllisyystilanteen myötä. Myös kustannuskehitys on saatu jonkin verran paremmin hallintaan. Kunnallistalous pysyy silti alijäämäisenä." Suomen Kuntaliiton kommentti oli, että "valtionvarainministeriön budjettiesitys ei tunnista kuntien talousahdinkoa ja että kuntatalous on heikommassa tilassa kuin vuosiin ja pysyy kireänä myös lähivuodet."


Kuntaliiton kanta on lähempänä totuutta kuin valtiovarainministeriön. Hallituksen budjettiesitys sisältää vähintään yli 250 miljoonan euron heikennykset kuntien talouteen.




Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus



Kuntien valtionosuusjärjestelmän oleellinen osa on ollut, että joka neljäs vuosi tarkistetaan, kuinka hyvin kunnille maksetut valtionosuudet ovat edellisen neljän vuoden aikana vastanneet kuntien todellisia kustannuksia. Aina on lopputuloksena ollut, että kunnille on maksettu vähemmän kuin todelliset kustannukset olisivat edellyttäneet.


Vuonna 2004 nelivuotistarkistus osoitti 358 miljoonan euron erotusta. Vanhasen hallitus kuitenkin päätti, ettei koko velkaa maksetakaan kunnille heti vaan neljän vuoden kuluessa. Tänä vuonna velasta maksetaan 74 milj. euroa ja ensi vuonna hallituksen budjettiesityksen mukaan 81 milj. euroa. Vuosille 2007–2008 jää velkaa 203 milj. euroa. Noina vuosina Suomessa on jo uusi eduskunta ja uusi hallitus. Koska sen hallituksen toimista ei kukaan voi tietää mitään, kuntien kannalta olisi varminta, että ne onnistuisivat perimään 203 milj. euron saatavansa valtiolta mahdollisimman pian.


Tähän kustannustenjaon tarkistukseen on tulossa muutos valtionosuusuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2006. Siihen liittyen hallitus lupaa muun muassa, että "joka neljäs vuosi tehtävässä tarkistuksessa valtionosuuden määräytymisperusteina käytettävät laskennalliset kustannukset ja yksikköhinnat tarkistettaisiin toteutuneiden kustannusten mukaisiksi ja valtio osallistuisi näiden määräytymisperusteiden mukaisiin kustannuksiin laissa säädettävällä prosenttiosuudella". Ensimmäisen kerran näin tehtäisiin vuoden 2008 valtionosuuksien kohdalla.




Valtionosuuksien indeksitarkistuksen leikkaus



Valtionosuuksien indeksitarkistusta ei nytkään tehdä täysimääräisenä vaan siitä leikataan 25 prosenttia. Tämä merkitsee 50 miljoonan euron lovea kuntien talouteen.


Myös indeksitarkistukseen on tulossa muutos valtionosuusuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa. Hallituksen budjettiesityksen mukaan "mahdollisuus kompensoida kustannusten muutos täyttä indeksiä alemmalla tasolla poistuu vuoden 2008 alussa".


Myös näissä sinänsä hyvältä tuntuvissa muutoksissa on se ongelma, että ne tulisivat voimaan vasta vuonna 2008, jolloin nykyinen eduskunta ja hallitus ovat taakse jäänyttä elämää.




Kuntien valtionosuuksien tasaus ja työmarkkinauudistus



Tämä tasausjärjestelmä on toiminut monen vuoden ajan sillä tavalla kierosti, että kunnat ovat kokonaisuutena menettäneet rahaa valtiolle. Tänä vuonna tämä menetys on Suomen Kuntaliiton mukaan 153 miljoonaa euroa. Ilman korjaustoimenpiteitä menetys olisi ensi vuonna ollut sitäkin suurempi. Nyt kuitenkin tasausjärjestelmää ollaan Kuntaliiton mukaan korjaamassa siten, että kuntasektori kokonaisuudessaan säilyisi tämän tasausjärjestelmän osalta nollilla vuonna 2006.


Kunnat joutuvat osallistumaan kuntakohtaisesti työmarkkinatuen kustannuksiin. Aiemmin vastuu on kuulunut kokonaan valtiolle. Muutoksesta johtuvat kuntien suoranaiset lisämenot (258 milj. euroa) valtio on ilmoittanut kompensoivansa kunnille. Kuntien kustannukset lisääntyvät myös, jos kunnat nostavat aktivointitoimenpiteiden määrää. Siitä, tuleeko näihin kuntien lisäkustannuksiin tukea valtiolta, ei ole tietoa.


Kuntaliitto on ehdottanut koko uudistuksen lykkäämistä ainakin vuodella. Sen mielestä uudistus uhkaa jäädä hallinnolliseksi kustannusten siirtelyksi, koska työttömien aktivointitoimenpiteet ovat jäämässä määrällisesti ja laadullisesti riittämättömiksi.

Tilaa Tiedonantaja!

Arkiston arkiston artikkeli