Suojelua vai pakkopalautuksia?

20.06.2017 - 12:15

Kesäkuun Maanantaiklubilla Helsingissä keskusteltiin suomalaisesta turvapaikanhakijatilanteesta. Helsingin Oikeus elää -mielenosoitus on jatkunut Rautatientorilla jo useita kuukausia.

Tutkija ja aktivisti Sanna Valtonen tiivisti omassa puheenvuorossaan turvapaikanhakijoiden näkökulmasta ongelmallisimpia tekijöitä.

Maahanmuuttovirasto kutsuu kaikki puhutteluun, mutta mukana on liian kokemattomia tulkkeja. Tuloksena on huonoja puhutteluja, joissa jo peruskäsitteet voivat mennä sekaisin.

– Jo koko alkutilanne on ongelmallinen. Tämän vuoksi on vaikea saada aikaan tolkullisia päätöksiä, joista suuri osa, jopa joka kolmannes, palautuu puutteiden vuoksi hallinto-oikeudesta Maahanmuuttovirastoon.

Turvapaikanhaun kriteerejä tiukennettiin 2016 poliittisista syistä. Valtosen mukaan kaikki eivät käytännössä saa nauttia samoista oikeusturvakeinoista.

Valtosen mukaan ongelmallista on muun muassa se, että turvapaikanhakijat eivät saa oikeusapua ennen kuin ovat saaneet päätöksen. Turvapaikanhakija jätetään puhuttelun alussa täysin yksin, mikä saattaa hänet epäreiluun asemaan.

Kohtuuttomia kielteisiä päätöksiä

Nykyään turvapaikanhakijaprosessin poliittinen ohjaus on tiukkaa. Valtonen huomauttaa, että turvapaikanhakupäätöksiin käytetään kategorisesti maantieteellisiä perusteita, jotka ovat puutteellisia

– Hajanaisten faktojen perusteella leikkaa liimaa -menetelmällä tehdään arvioita yksilöllisten turvapaikanhakijoiden tilanteesta. Ongelmana on, että turvapaikanhakijat menettävät luottamuksensa suomalaisiin viranomaisiin. Monella oli usko suomalaiseen demokratiaan, että täällä saa oikeutta. Seurauksena on ollut totaalinen pettymys paikalliseen päätöksentekoon. Ihmiset alkavat olla epätoivoisia – ei ole mitään mahdollisuutta palata ilman hengenvaaraa, totesi Valtonen.

On syntynyt paperittomien ryhmä, joka on altis hyväksikäytölle ja alistamiselle.

Nyt on syntynyt paperittomien ryhmä, joka on altis hyväksikäytölle ja alistamiselle.

Valtosen mukaan pakkokäytännöt eivät voi olla ratkaisu ongelmaan, jonka poliitikot ja viranomaiset ovat itse luoneet muuttamalla turvapaikanhakukäytäntöjä tiukemmiksi. Taustalta löytyy hallituspolitiikka, jonka mukaan Suomesta ei haluta tehdä turvapaikanhakijoille liian ”houkuttelevaa”. Valtosen mielestä tässä mennään kansainvälisten sopimusten rajamailla.

– Meille on päässyt syntymään rakenne, joka synnyttää kohtuuttomia kielteisiä päätöksiä, ja siihen on hankala puuttua. Toivoisin, että käytäisiin läpi Suomen tekemät ihmisoikeuteen liittyvät kansainväliset sopimukset. Palautettuja ihmisiä on jo tapettu, huomautti Valtonen.

Poliittisista syistä pakoon

Afganistanilainen turvapaikanhakija Mohammad Javid on eräs Rautatientorin mielenosoituksen järjestäjistä. Javid on ollut jo parisen vuotta keskellä turvapaikanhakuprosessia, ja tällä hetkellä hänen tapauksensa on hallinto-oikeuden käsiteltävänä.

– Lähdin 11 vuotta sitten Afganistanista Iso-Britanniaan ja sain sieltä väliaikaisen oleskeluluvan. Asuin siellä noin yhdeksän vuotta. Tulin Suomeen sekä perhesyiden että poliittisten näkemysten takia. Isä oli poliittisesti aktiivinen, kun Afganistanissa oli vielä Neuvostoliiton tukema hallitus. Kun se hallinto kaatui, asiat menivät sekaisin. Isäni kaltaiset poliittiset henkilöt joutuivat vaikeuksiin. Elo Afganistanissa ei ollut enää turvallista. Isä joutui pakenemaan eri kaupungista toiseen. Lopulta oli pakko paeta maasta, kertoo Javid.

”Suomalaisilla viranomaisilla on täysin väärä käsitys siitä, miten Afganistanin hallitus voi taata asukkaidensa turvallisuuden.”

Afganistanin sota on vaatinut paljon uhreja. Maassa vallitsee Javidin mukaan koston kierre. Suomen hallinnon mielestä Javid voi silti palata takaisin Afganistaniin, kunhan asettuu muualle kuin kotiseudulleen.

– Suomalaisilla viranomaisilla on täysin väärä käsitys siitä, miten Afganistanin hallitus voi taata asukkaidensa turvallisuuden. Toisaalta aliarvioidaan vaara, joka jokaisella turvapaikanhakijoilla on henkilökohtaisesti. Henkilökohtaisia syitä ei arvosteta turvapaikkapäätöksissä. Afganistanissa on useita aseellisia ryhmiä, talebanin ja al-Qaidan lisäksi Isis on nousemassa. Uhkia ei oteta huomioon päätöksiä tehtäessä.

Javid korostaa, että talebanin uhka on Afganistanissa kasvamassa. Taleban on soluttautunut syvälle Afganistanin yhteiskuntaan ja järjestää jatkuvasti pommi-iskuja ja yksittäisiä ihmisiä kohtaan suunnattuja sieppauksia ja väkivallantekoja

Mielenosoitus on ihme

Javid kertoi, että Oikeus elää -mielenosoitukseen liittyy sekä hyviä ja huonoja hetkiä.

– Onneksi on ollut paljon suomalaisia, jotka ovat auttaneet jatkamaan mielenosoitusta. On traaginen ajatus, että edelleen joudumme olemaan torilla. Mutta ei ollut mitään muuta mahdollisuutta, siitä on pidettävä kiinni. Väkeä ei ole paljon, mutta mielenosoituksen kautta on löytynyt turvapaikanhakijoiden verkosto, joka kasvaa edelleen.

Monet suomalaiset tukijat ovat tulleet avuksi. On esimerkiksi autettu turvapaikanhakijoita erilaisen paperityön ja byrokratian kanssa.

– Mielenosoitus on ihme. Erilaiset ihmiset erilaisista taustoista kokoontuvat yhteen ja luovat mielenkiintoisen kattauksen. Kokemus on silti ollut vaikea. Aloitimme talvella, jolloin sää oli kylmää ja paikalla ollaan oltu 24/7. Ja myös liki päivittäinen rasistien ahdistelu, sekä fyysinen että henkinen, on ollut raskasta, pohti Javid viitaten samoihin aikoihin torille perustettuun äärioikeistolaiseen Suomi ensin –rasistien leiriin.

Sanna Valtosen mukaan eräs epäkohta on, että Suomi ei kerro tietoa palautettujen ihmisten kohtaloista.

– Se tuntuu pelottavalta, koska palautetut ihmiset katoavat kokonaan järjestelmästä. Tällä hetkellä vapaaehtoiset yrittävät kerätä tietoa palautettujen kohtaloista.

Vastikään nousi julkisuuteen poliisien rasismia ja asenteellista ennakkoluuloja vilisevä salainen keskusteluryhmä Facebookissa. Tutkimusten mukaan poliisien rasistiset asenteet ovat olleet pitkään tiedossa ja ongelmalle on yritetty jotain tehdä. Valtonen toteaa, että uuden hallituksen aikana on tässäkin otettu takapakkia. Hänen mielestään poliisin rasistiset rakenneongelmat ovat päässeet viime vuosinaan pahenemaan sen sijaan että niitä olisi määrätietoisesti pyritty kitkemään.

Ratkaisuja löytyy

No löytyykö ongelmiin ratkaisuja?

– Löytyy, vastaa Sanna Valtonen.

Ensimmäinen askel voisi hänen mukaansa olla väliaikaisen oleskeluluvan myöntämisen mahdollistaminen. Toiseksi on varmistettava, että Maahanmuuttovirasto noudattaa lainmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta niin kuin pitää.

Kolmantena Valtonen mainitsee työperäisen maahanmuuton mahdollistamisen.

”Nämä ihmiset eivät ole se, joka Suomelle maksaa.”

– Monet turvapaikanhakijat ovat läpikäyneet melkoisen mankelin. Siellä on fiksua ja pystyvää porukkaa. Eikö Suomi voisi luopua ideologisesta perustasta, joka sisältää rakenteellista rasismia, ja nähdä maahanmuuttajat voimavarana? ihmetteli Valtonen.

Hän muistutti, että Suomessa on tänäkin päivänä todella vähän turvapaikanhakijoita, noin Sotkamon kunnan asukasmäärän verran.

– Nämä ihmiset eivät ole se, joka Suomelle maksaa.

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Tilaa Tiedonantaja!

Kotimaa

Kommentit (1 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.