Seikkailulinjalle tuomio kuntavaaleissa

24.09.2004 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)

Alkuperäinen kirjoittaja: (ES)

Euroopan unionin perustuslakia ei ole vielä hyväksytty, ja sen hyväksyminen kansanäänestyksissä on hämärän peitossa. Tästä huolimatta perustuslakiluonnosta tulkitaan ikään kuin esimerkiksi sen EU:n militarisoimista koskevat osat olisivat jo voimassa.


Matti Vanhanen hallitus esittää turvallisuuspoliittisessa selonteossaan, että Suomi hyväksyy EU:n militarisoimisen, Nato-yhteensopivien taistelujoukkojen perustamisen, Suomen osallistumisen niihin sekä osallistumisen sotilaallisiin operaatioihin maailmalla ilman YK:n valtuutusta, kuten perustuslakiluonnos edellyttää. Viimeksi mainitun mahdollistamiseksi hallitus esittää rauhanturvalain muuttamista.


Hallitus toisin sanoen esittää, että suomalaiset joukot voidaan lähettää EU:n ja Nato-maiden laittomiin hyökkäyssotiin. Hallitus esittää, että Suomi muuttuisi rauhanrakentajasta konfliktien osapuoleksi ja lähtisi kansainvälisen lainrikkojan tielle.


Ennakkotietojen mukaan hallituksen selonteossa määritellään Suomen puolustuspolitiikan tehtävät uudelleen EU:n perustuslakiluonnoksen ja Javier Solanan laatiman strategiapaperin mukaisesti. Kyse ei olekaan enää oman alueen puolustamisesta, kansainvälisen turvallisuuden edistämisestä poliittisin ja diplomaattisin keinoin eikä osallistumisesta YK:n perinteiseen rauhanturvatoimintaan. Kyse on EU:n "yhteisten arvojen" puolustamisesta osallistumalla tarvittaessa hyökkäystoimiin unionin rajojen ulkopuolella.


On selvää, että "yhteisten arvojen" puolustaminen edellyttää, kuten George W. Bushin turvallisuusopissakin, noiden "arvojen" puolustamista kaikkialla maailmassa, resurssien salliessa vaikka ulkoavaruudessa, puolustuksen muuttamista hyökkäykseksi sekä irtautumista kansainvälisen oikeuden ja YK:n asettamista pidäkkeistä.


Mitä EU:n "yhteiset arvot" ovat, siitä kertoo paljon se, että monet unionimaat ovat entisiä siirtomaavaltoja, että suurin osa unionimaista on Nato-maita, että unioni on uusien jäsenten myötä entistä amerikkalaismielisempi, että enemmistö unionimaista avustaa USA:n veristä miehitystä Irakissa ja Afganistanissa tai valvoo pirstotun Jugoslavian eri osien, muun muassa Kosovon kansallisvarallisuuden siirtämistä ulkomaisten omistajien käsiin.


Taistelujoukkoihin osallistumista ja rauhanturvalain muuttamista naamioidaan humanismilla: on ehkäistävä julmuuksia, kansanmurhia ja sisällissotia sekä avustettava humanitaarisissa kriiseissä ja suuronnettomuuksissa. Ja tietenkin naamiona on Bushin hallinnon maailmalle lanseeraama läpeensä valheellinen tunnus "terrorisminvastaisesta taistelusta".


"Humanitaarinen" perustelu sotilaallisille interventioille ilman YK:n valtuutusta on tarkoitettu huijaamaan maailmasta huolestuneita, mutta tietämättömiä ihmisiä.


Yhtään viime vuosikymmenten ja vuosien "humanitaarista" interventiota ei ole tehty humanitaarisista vaan itsekkäistä taloudellisista ja strategisista syistä. Ja yleensä väärät syyt sekä kansainvälisen oikeuden ja YK:n sivuuttaminen ovat johtaneet myös vääriin tuloksiin, kuten nähdään esimerkiksi Kosovossa ja Irakissa. Kymmeniä tuhansia ihmisiä on tapettu ja vammautettu, heidän elinympäristönsä on hävitetty ja omaisuutensa ryöstetty sekä vihan ja terrorismin kasvualustaa vahvistettu sen lisäksi, että on tuhottu kansainvälisen elämän käyttäytymisnormit.


Meille tullaan uskottelemaan, että Suomi voi vaikuttaa taistelujoukkojen käyttämiseen, ja viime kädessä eduskunta päättää joka kerta erikseen Suomen osallistumisesta. Ei pidä uskoa. Todellisuudessa päätöksentekoa taistelujoukoista hallitsisivat EU:ssa Nato-maat, ja Suomen osallistumisesta päättäisi pieni piiri.


Seikkailulinjan ajajia voidaan rangaista myös kuntavaaleissa.

Tilaa Tiedonantaja!

Arkiston arkiston artikkeli