Ärhäkkää feminismiä Tiedonantaja-festivaalilla

07.09.2017 - 14:00
(updated: 07.09.2017 - 14:05)

Wilma Karikko on tunnettu tamperelainen feministi ja vasemmistovaikuttaja: kevään kuntavaaleissa hän oli vasemmistoliiton ehdokkaana.

Karikko osallistuu 7. lokakuuta Tampereella järjestettävään Tiedonantaja-festivaaliin.

Vasemmistolaisuudesta ja naisen asemasta politiikassa

Karikko on lapsesta asti kokenut itsensä vasemmistolaiseksi sekä kokenut vasemmistolaisen arvo- ja aatemaailman tärkeäksi.

”Kirjoittamisen kautta voin kertoa näkemyksistäni ja puuttua epäkohtiin.”

– Olen aina ollut tiedostava ja kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Jo lapsena kiinnitin saduissa ja uutisissa huomiota suuriin kysymyksiin ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin. En ole koskaan ollut kiinnostunut julkkiksista saati yksilöitä esille nostavasta uutisoinnista, vaan huomattavasti enemmän eri ilmiöiden ja isomman kokonaiskuvan hahmottamisesta.

Karikko tunnetaan kantaaottavista ja yhteiskuntakriittisistä teksteistään.

– Kirjoittamisen kautta voin kertoa näkemyksistäni ja puuttua epäkohtiin. Ennen kirjoittamista teen runsaasti taustatyötä käsittelemääni aiheeseen liittyen. Pyrin tekemään sellaisia tekstejä, joiden lukemisesta ihmiset hyötyvät ja jotka innostavat etsimään käsittelemistäni aiheista lisää tietoa. Toimintani punaisena lankana on aina ollut se, että haluan jakaa omaa osaamistani ja tietotaitoani laajemmalle yleisölle.

Miten Suomessa mielestäsi suhtaudutaan poliittisesti aktiivisiin naisiin?

– Tilastoista ilmenee, että miehet lähtevät naisia huomattavasti helpommin ehdokkaaksi esimerkiksi eri vaaleihin. Osa naisista kokee valitettavasti edelleen, että heillä on vähemmän asiantuntemusta annettavanaan yhteiskunnallisten asioiden hoitamisessa kuin miehillä. Miehet usein yliarvioivat oman osaamisensa ja naiset puolestaan aliarvioivat: tämä pätee sekä politiikkaan että työelämään liittyvissä kysymyksissä. Kyseessä on rakenteellinen ongelma.

– Naispoliitikot asetetaan usein samaan muottiin: oletetaan että naisilla on jokin yhteinen kiinnostuksen kohde tai että naiselle on soveliasta kuulua esimerkiksi johonkin tiettyyn lautakuntaan tai päätöksentekoelimeen, mistä naiseudesta oletetaan olevan hyötyä.

Feminismistä

Karikko on pitkänlinjan feministi: mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että sinusta aikanaan tuli feministi?

– Olen ollut feministi käytännössä koko ikäni ja siitä lähtien kun ymmärsin, mitä sanalla tarkoitetaan, olen ollut julkifeministi. Oma feminismini lähti lapsena liikkeelle siitä, kun huomasin usein toimivani muiden mielestä ”väärin”. Peruskoulu loi vahvan pohjan omalle feminismilleni. Ala-asteella oppilaille annettiin ymmärtää, että meidän oli mahdollista valita puu- ja käsitöiden välillä. Todellisuudessa tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ollut. Olin ”tyttöjen” käsitöiden sijaan kiinnostuneempi ”poikien” puutöistä. Kun olin valinnut puutyöt, niin minut kuulutettiin tästä johtuen koulun kaiuttimien kautta rehtorin kansliaan puhutteluun: ajattelin että jotain kamalaa oli tapahtunut. Saavuttuani kansliaan, asiat valkenivat ja minulta kysyttiin perusteluita sille, miten olin kehdannut valita käsitöiden sijaan puutyöt. Kansliaan oli lisäkseni komennettu toinen tyttö, joka paniikissa murtui ja suostui palaavansa käsitöiden pariin: itse en alistunut, vaan menin puutöihin.

– Kokemus herätti minut: meille tuputetaan pienestä pitäen asioita ja tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja, mutta käytännössä niitä ei kuitenkaan ole, mikäli taistelematta alistumme sukupuolinormeihin.

Miten ymmärrät feminismin ja mitä omaan feminismiisi sisältyy?

– Tällä hetkellä perehdyn niin sanottuun intersektionaaliseen feminismiin, missä huomioidaan feminismin eri tasot: siinä puhutaan muun muassa luokasta, rodullistamisesta, etnisyydestä ja vammaisuudesta sekä luonnollisesti sukupuolien välisestä tasa-arvosta ja siitä, miten sukupuolien välinen yhdenvertaisuus toteutuu. Kyllä minusta vielä löytyy ripaus niin sanottua ”vanhan liiton” feministiä, mutta pyrin jatkuvasti laajentamaan käsityksiäni feminismistä, koska se on käsitteenä tavattoman laaja ja monipuolinen.

Karikon mukaan feminismillä on tärkeä rooli ja tehtävä 2010-luvussa.

”Kaipaisin feministiseen liikkeeseen enemmän solidaarisuutta.”

– Feminismillä ja feministeillä on tällä hetkellä tärkeä rooli esimerkiksi siinä, että ymmärretään, etteivät kaikki naiset ole samanlaisia saati samoihin muotteihin ahdettavissa. Aivan kuten miehillä, myös naisilla on omat tavoitteet ja päämäärät elämässä: tähän vaikuttaa luonnollisesti se, minkälaisessa tilanteessa nainen elämässään on ja mitkä asiat hän kokee tärkeäksi. Kaipaisin feministiseen liikkeeseen enemmän solidaarisuutta eli vaikka jokin tietty asia ei välttämättä olisikaan itselle se kaikkein tärkein, niin taistelutahtoa muiden asioiden edistämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi löytyisi joka tapauksessa.

– Feminismin saavutuksia ylistetään pintapuolisesti usein sillä, että meillä on naisjohtajia. Tärkeää on kuitenkin muistaa se, että mikäli politiikassa on esimerkiksi naisministeri tai yritysjohtajana nainen, joka omalla toiminnallaan heikentää naisten asemaa, niin se ei ole feminismiä.

Karikko on osa Ämmät -nimistä blogiverkostoa. Ämmät on monien keskustelujen pohjalta syntynyt verkosto, joka kirjoittaa naisnäkökulmasta ponnistaen.

”Tarve rehelliselle ja konstailemattomalle puheelle on tällä hetkellä valtava.”

– Olen tullut viimeisenä porukkaan mukaan tammikuussa 2016. Verkosto syntyi aikanaan siksi, että haluttiin tuottaa taustoitettua ja haastavaa luettavaa, joka on riittävän tiivistä ja jota on mahdollista lukea esimerkiksi bussissa kotimatkalla.

– Tarve rehelliselle ja konstailemattomalle puheelle on tällä hetkellä valtava. Naistenlehdissä kodin sisustaminen on pääosassa ja miehille suunnatuista lehdistä saati niiden sisällöstä en viitsi edes puhua. Valtakunnan media puolestaan koettaa olla niin tasapuolinen, että siitä on tullut täysin hajuton ja mauton.

Wilma Karikko.

Naisten asema työelämässä

Ammatit jakautuvat edelleen vahvasti naisten ja miesten töihin: naisvaltaisilla aloilla myös palkat ovat usein alhaisempia. Keskustelu naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta työelämässä on edelleen kuuma puheenaihe: ovatko naiset mielestäsi miesten kanssa tasa-arvoisessa asemassa työelämässä?

– Eivät ole. Monet niin sanotut huomaamattomat asiat vaikuttavat suunnattomasti, kuten esimerkiksi ennakkoluulot ja oletukset, joita monet eivät edes tiedosta. Ennakkoluulot ja oletukset vaikuttavat esimerkiksi siihen, kuka valitaan työtehtävään sekä henkilön asemaan työyhteisössä.

”Työntekijöitä valittaessa ennakkoluuloilla, oletuksilla, sattumalla, suhteilla, etnisellä taustalla ja henkilön elämäntilanteella on suuri merkitys.”

– Työelämää käsittelevän tutkimuksen pitäisi olla monipuolisempaa: nykyisin se on valtaosin taloustieteen ja hallintotieteen sävyttämää. Niissä mutkia vedetään usein liian suoriksi ja niillä pyritään perustelemaan se, kuka on milloinkin ja minkälaisin perustein valittu työtehtävään. Työntekijöitä valittaessa ennakkoluuloilla, oletuksilla, sattumalla, suhteilla, etnisellä taustalla ja henkilön elämäntilanteella on todella suuri merkitys. Tämä näkyy naisten kohdalla esimerkiksi siinä, että jotkut kokevat naiset epäpäteviksi tiettyjen työtehtävien hoitamiseen ja niistä suoriutumiseen. Tämä on yhteiskuntaan pesiytynyt rakenteellinen ongelma ja se on johtanut jopa siihen, että jotkut naisista jättävät pyrkimättä avoimina oleviin työpaikkoihin, koska ovat varmoja siitä, että eivät tule kuitenkaan valituksi tehtäviin.

Karikko pitää suomalaisia työmarkkinoita sukupuolittuneina.

– Tämä on asia, joka pitäisi välittömästi korjata. Varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa tulisi huomioida se, ettei lapsia kasvatettaisi tietynlaisiin malleihin ja sukupuolirooleihin. Suomessa on sukupuolisesti jakaantuneemmat työmarkkinat kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tämä on suuri epäkohta ja se on johtanut siihen, että monet ovat sukupuolestaan johtuen päätyneet itselleen täysin sopimattomaan ammattiin.

– Sukupuoliin liittyvä rakenteellinen ongelma ja ennakkoluulot ovat työelämässä johtaneet siihen, että hukataan valtavasti lahjakkuutta ja potentiaalia, kun ajattelutapaa ”miesten ja naisten töistä” ei suostuta eikä sitä laajassa mittakaavassa haluta murtaa. Surullisinta siinä on se, että ihmiset alisuoriutuvat, eikä uskoa itseensä ja omaan tekemiseen löydy. Se että yhteiskunnassamme on valoillaan jämähtäneen sukupuolittunut käsitys siitä, kuka mihinkin työtehtävään sopii ja missä kenenkin paikka on, vie meiltä valtavasti resursseja ja lahjakkuutta.

”Hallituspolitiikka on perkeleen kamalaa!”

Tulisiko syksyllä käynnistyvissä työmarkkinaneuvotteluissa keskittää huomiota myös siihen, miten naisten asemaa voidaan työelämässä parantaa?

– Ehdottomasti, mutta nykyisen hallituksen aikana sitä tuskin tulee tapahtumaan. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että eläkkeelle jäävä mieshenkilö saa paremman toimeentulon kuin työssä oleva naispuolinen lähihoitaja. Tätä ei voida pitää kohtuullisena, vaan kyseessä on todellinen ongelma, eivätkä asiat sillä ratkea tai Suomea saada nousuun, että naisvaltaisilta aloilta jatkuvasti leikataan! Naisten asemaan pitäisi työelämässä saada ehdottomasti parannuksia palkkoihin ja työehtoihin liittyen, mutta Sipilän hallituksen toimesta näin ei tule tapahtumaan!

Minkälaiseksi luonnehtisit Sipilän hallituspolitiikkaa yleisellä tasolla sekä sitä, miten hallituksen ajama politiikka ja tehdyt päätökset vaikuttavat naisiin?

”Lomarahojen leikkaukset osuivat pääsääntöisesti naisvaltaisille aloille.”

– Hallituspolitiikka on perkeleen kamalaa! Hallitus antaa lausunnoissaan olettaa, että kaikki on kunnossa, mutta totuus on jotain aivan muuta. Puhutaan tasa-arvosta ja sen tärkeydestä, mutta toteutettava politiikka on täysin päinvastaista: esimerkiksi lomarahojen leikkaukset osuivat pääsääntöisesti naisvaltaisille aloille. Tilastojen valossa hallituspolitiikka on ollut karua luettavaa: otetaan köyhiltä naisilta ja annetaan taloudellisesti hyvin toimeentuleville miehille. Tämänkaltainen politiikka on äärimmäisen eriarvoistavaa.

Myös lapset ja opiskelijat kärsivät hallituspolitiikasta.

– Lapsiin ja opiskeluun kohdistettavilla leikkauksilla on pitkällä aikavälillä vain ja ainoastaan huonoja seurauksia: tämä tulee lisäämään ylisukupolvista eriarvoistumiskehitystä.

Mitkä ovat Sipilän hallituksen suurimat epäkohdat?

– Markkinauskoisuus, eriarvoistava politiikka, tiedon halveksuminen, räjähdysmäisesti lisääntynyt rasismi sekä sen helliminen, täysin riittämättömät toimenpiteet ympäristöasioissa, perustuslainvastaisuus ja Sipilän korruptoituneisuus. Hallitus ei ole toimintakykyinen ja sen olisi pitänyt ymmärtää erota jo aikoja sitten: hallitus on yksinkertaisesti kamala, eikä se ole koskaan nauttinut luottamustani!

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Tilaa Tiedonantaja!

Kotimaa

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.