Orjatyö valtaamassa työmarkkinat
Vuokrafirmojen työntekijät ovat nykypäivän orjatyövoimaa. Korvaukset ovat pienet, työehdot olemattomat ja palkka maksetaan – silloin kuin se vain on mahdollista – pimeänä käteen. Tilanteesta kärsivät sekä vuokrafirmojen rengeiksi joutuneet että alan muut työntekijät. Pimeä työ rapauttaa sekä palkkatasoa että työn laatua. Samalla miljoonien eurojen verotulot jäävät hämärämiesten taskuihin.
Ay-väen rauhanpäivien "Harmaa talous, halpatyövoima" -seminaarissa käsiteltiin pimeää työtä ja keinoja siihen pakotettujen ihmisten auttamiseksi. Alustajina olivat Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi ja Mati Ilisson Viron ay-liikkeestä.
Tutkijat ovat arvioineet, että lähes viidennes kehittyneiden maiden taloudesta kuuluu harmaan yritystoiminnan piiriin, ja entisissä sosialistisissa maissa luku on kaksinkertainen. Suomessa viranomaiset ilmoittavat pimeän työn osuuden olevan viiden prosentin luokkaa, mutta tuolloin ei oteta huomioon sijoitustoimintaan ja kauppaan liittyvää rikollista toimintaa.
– Pienistä rikoksista jää kiinni, mutta kun yritys varastaa 50 miljoonaa, se saa kunniamaininnan hyvästä verosuunnittelusta, Harjuniemi totesi.
Taustalla ihmisten hätä
Pimeä työ on ongelma erityisesti rakennusalalla ja ravintolatoiminnassa. Karkeasti arvioiden pimeää rakennustyötä tehdään Suomessa 20 000 henkilötyövuoden verran. Esimerkiksi pientalorakentaminen Uudellamaalla toimii lähes kokonaan pimeällä työvoimalla. Harjuniemen mukaan ongelmista vapaita eivät ole myöskään järjestäytyneiden yritysten työmaat.
Virolaisten käyttämä termi musta työ kuvaa harmaata taloutta paremmin, mistä oikein on kysymys. Mustan työn kasvun taustalla on ihmisten aito hätä. Tullakseen toimeen ihmiset ovat joutuneet etsimään elantonsa sieltä, mistä se kulloinkin löytyy. Ja aina on tahoja, jotka haluavat hyötyä ihmisten hädästä.
Suomessakin lahjonta rehottaa ja välikäsinä toimivat "hämähäkit" kuittaavat toiminnasta itselleen kymmeniä tuhansia euroja kuukausittain. Heidän verkkonsa ovat pitkät ja monimutkaiset, ja vastuullisia toimijoita on vaikea saada kiinni. Pimeällä työllä on kytköksensä myös ihmiskauppaan ja muuhun kansainväliseen rikollisuuteen.
Vaara terveydelle
Ilissonin esittelemän tutkimuksen mukaan 28 prosenttia ulkomailla työskentelevistä virolaisista tekee pimeää työtä. Virolaiset vuokrafirmat toimivat monien suomalaisyritysten alihankkijoina. Kuinka paljon virolaisia kaikkiaan käy työssä Suomessa, sitä ei ole kenenkään tiedossa. Vaikka pimeää työvoimaa ei käytettäisikään, ongelmana on vakuutusten puuttuminen. Viron lakien mukaan työnantajan ei tarvitse ottaa tapaturmavakuutusta työntekijöilleen, eivätkä suomalaiset yritykset sitä heiltä vaadi. Rakennuksilla tapahtuu paljon tapaturmia ja vakuutusten puuttuminen on suuri ongelma.
Pimeä työ ei ole vain Suomeen tulevien ulkomaisten työntekijöiden ongelma, sillä eri puolilla maata pyörii suuri määrä "hämähäkkejä", jotka etsivät myös suomalaisia työntekijöitä keikkahommiin. Tuhansia pimeää työtä tekeviä suomalaisia on myös värvätty Norjaan. Kuinka moni heistä on menettänyt terveytensä näissä hommissa, sitä eivät tilastot kerro.
Solidaarisuuden ja taistelun kysymys
Vaikka järjestäytynyt ay-liike on Harjuniemen mukaan Suomessa vielä vahva, pimeä työ murentaa sen perusteita nopeasti. Tilannetta voi kuvata kuoleman laakson reunalla olemiseksi. Myös työn laatu ja arvostus laskee. Jos mitään ei saada nopeasti aikaiseksi, tilanne luisuu käsistä.
Harjuniemi ja Ilisson painottivat ay-liikkeen verkostoitumisen merkitystä ongelman ratkaisussa. Tärkeintä on kuitenkin toimiminen ruohonjuuritasolla, ihmisten kanssa tehtävä työ.
– Ay-liikkeen keskeinen tehtävä on voittaa puolelleen pelokkaat ja epäluuloiset ihmiset. On pystyttävä kertomaan, että heitä autetaan, Harjuniemi totesi.
Yhteistä toimintaa tarvitaan, solidaarisuudesta ja taistelusta tässä on kysymys, totesivat seminaariin osallistuneet. Vuokrafirmat on saatava aisoihin ja orjatyövoiman käyttö loppumaan. Ulkomaisia työntekijöitä ei saa kohdella toisen luokan kansalaisina.
– Ei riitä, että ulkomaisille työntekijöille turvataan alan minimiehdot, heille on myös maksettava työstä käypä palkka, kirvesmies Matti Piirainen totesi.