Oikeistopopulismin pinnan alle

21.09.2012 - 10:26
(updated: 16.10.2015 - 10:39)

Oikeistopopulismi on ollut nousussa niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Perussuomalaiset kasvatti kannatustaan eduskuntavaaleissa ja nyt puolue yrittää uutta ”jytkyä” kuntapuolella.

Vaikka usein niin luullaan, oikeistopopulismi ei ole median hyödyntämistä eikä tyhjien lupausten antamista. Se ei myöskään ole pelkästään tunteenomaisuuden korostamista tai kielenkäytön kansanomaisuutta.

Jouko Jokisalon mielestä nämä ovat esimerkiksi perussuomalaisten edustaman oikeistopopulismin pintaa, mutta eivät varsinaisesti liity sen olemukseen.

Talouden rakenne ja eliitti huomiotta

Jouko Jokisalon mukaan oikeistopopulismi esittää muutaman keskeisen perusväittämän.

– Oletetaan yhtenäinen, sisäisesti ristiriidaton kansa, jonka etuja tulee puolustaa. Esimerkiksi perussuomalaisten puolueohjelmassa painotetaan suomalaisten omaa kansallissuvereniteettia.

Toisaalta kansaa vastaan asettuu poliittinen eliitti, joka nähdään byrokraattisena ja epädemokraattisena.

– Sen sijaan taloudellisesta eliitistä ei persujen ohjelmassa puhuta mitään. Myöskään yhteiskunnan taloudellisiin rakenteisiin ei kiinnitetä huomiota, huomauttaa Jokisalo.

Kolmantena esiin nousee vastakkainasettelu kansan ulkopuolelle sijoittuvia kohtaan. Ulkopuolelta löydetään syntipukki monille ongelmille, mistä seuraa ennakkoluuloja, maahanmuuttovastaisuutta ja jopa rasismia.

Oikeistopopulismi käyttää tässäkin poliittisen eliitin ja tavallisen väestön vieraantumista hyväkseen.

Epäkansalliset elementit ulos!

Jokisalo korostaa, ettei oikeistopopulismin nousua voi ymmärtää, ellei tarkastele tuotantotavassa ja työelämässä viime vuosina tapahtuneita oleellisia muutoksia. Toisen maailmansodan jälkeen Suomeenkin syntynyt perinteinen teollisuudelle ja palkkatyölle rakentuva yhteiskunta on murtumassa, ja tilalle on tuotu epävarmoja pätkätyösuhteita, omavastuun ja jatkuvan itsensä kehittämisen vaatimuksia, joustavaa sopeutumista työelämän vaatimuksiin.

Toimeentulon niukkuuden, työttömyyden ja sosiaalisen alamäen pelkoon oikeistopopulismi tarjoaa kansallista identiteettiä ja nationalismia arkipäivän katkeria kokemuksia pehmentämään. Se lupaa vakaampaa yhteiskuntaa ja turvatumpaa tulevaisuutta, mikäli saavutetaan yhtenäinen kansakunta, joka poistaa ”epäkansalliset elementit” keskuudestaan.

Epäkansallisia elementtejä ovat paitsi maahanmuuttajat, myös erilaiset ”sosiaalipummit”. Oikeistopopulismi kuvaakin hyvinvointivaltion usein riistäjänä, joka jakaa työssäkäyvien tuottamaa vaurautta työttömille ja muille sosiaaliturvan varassa eläville. Epäoikeudenmukaisuuden ja katkeruuden tunteita lietsotaan kehittämällä myyttejä etuuksia kahmivista pakolaisista ja sossuhuijareista.

Tästä itsekkäästä hyvinvointisovinismista käsin perussuomalaiset tulkitsevat myös eurokriisiä: taustalla on Välimeren kansojen tuhlailu, ei suinkaan finanssipääoman ja pankkien valta, kapitalismin yleisemmästä kriisistä puhumattakaan.

Oikeistopopulismi ja uusliberalismi

Kun sosialidemokraatit kautta Euroopan siirtyivät uusliberalismin linjoille, alkoi pettynyt työväestö etsiä uusia poliittisia kanavia.

Jokisalon mukaan oikeistopopulistinen ajattelu ei kuitenkaan haasta uusliberalistista kapitalismia. Se korostaa edelleen uusliberalistisia hyveitä kuten kilpailukulttuuria, innovatiivisuuden pakkoa ja yrittäjyyttä. Oikeistopopulismi ei kiistä globaalia kilpailua vaan vaatii uhrautumista kilpailukyvyn vuoksi. Siihen liittyvät myös ajatukset siitä, ettei meillä ole enää varaa hyvinvointivaltioon ja että työvoima on liian kallista.

Usein myös kurin koventaminen ja vankilalaitos nähdään vastauksina sosiaalisiin ongelmiin.

– Esimerkiksi Unkarissa oikeistohallitus on kriminalisoinut asunnottomuuden. Ja Englannin taannoisten mellakoiden jälkeen jaettiin pikaoikeudenkäynneissä kohtuuttomia tuomioita, sanoo Jokisalo.

Vasemmiston politiikan muututtava

Vasemmiston kannalta kohtalonkysymys on, kykeneekö se vastaamaan oikeistopopulismin asettamaan haasteeseen. Se ei tule onnistumaan, jos jatketaan oikeistolaista, eriarvoistavaa politiikkaa.

Esimerkkejä ei tarvitse hakea kauempaa kuin Lipposen hallitusten tai nykyisen kokoomusvetoisen sixpackin politiikasta. Myös muun muassa Saksassa demarit ja vihreät ajoivat yhteistyössä alas hyvinvointivaltiota, romuttivat työttömyysturvaa ja polkivat palkkoja. Tämä on syrjäyttänyt valtavia massoja yhteiskunnan ulkopuolelle ja luonut pohjaa oikeistolaisuuden nousulle.

– Vasemmiston pitää tarttua yhteiskunnallisen ja taloudellisen eriarvoisuuden kasvuun, muuten vasemmisto häviää, toteaa Jokisalo.

Jouko Jokisalo

  • Työskentelee lehtorina Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa
  • Filosofian tohtori
  • Erikoistunut fasismin tutkimukseen ja rasismin historiaan
  • Alusti aiheesta SKP:n ja DSL:n kesäyliopistossa elokuussa

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Teoria

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.