Ohittamaton Marx

Lähes sata henkilöä oli kokoontunut syyskuun puolessa välissä Helsingin Rikhardinkadun kirjastoon Marxin Pääoman ajankohtaisuus -teoksen julkistamiskeskusteluun. Karl Marx on yhä edelleen kiinnostava ajattelija.

Pääoma-seminaarien pohjalta syntyneessä teoksessa on artikkeleita 21 kirjoittajalta, joista keskustelua avasivat professori Sixten Korkman, apulaisprofessori Lena Näre, johtava tutkija Pertti Honkanen ja väitöskirjatutkija Antti Ronkainen. Tilaisuuden juonsi kirjan toimittaja Yrjö Hakanen.

Sixten Korkman:

– Mielestäni Marx on aina ajankohtainen: hän on sitä nyt ja myös tulevaisuudessa. Talouskysymyksissä John Maynard Keynes on noussut Marxia useammin esille, mutta mikäli haluaa ymmärtää yhteiskunnan kehitystä kokonaisvaltaisesti ja ilmiöiden syy-seuraussuhteita Marxiin kuten muihinkin klassikoihin kannattaa perehtyä. Marxin teoksiin tarttumista helpottaa se, ettei niihin liity enää samaa ideologista painolastia kuin menneinä vuosikymmeninä.

Pertti Honkanen:

– Ajankohtaisuudesta viestivät meneillään oleva finanssikriisi, joukkotyöttömyys sekä tulo- ja varallisuuserot. Pääoma on yksi syvällisimmistä taloustieteen klassikoista, koska siinä mennään syvälle käsitteelliselle tasolle, tavalla mihin muut eivät ole kyenneet.

Lena Näre:

– Myös minun mielestäni Marx on aina ajankohtainen. Kapitalismikriittinen analysointi on saanut uutta nostetta, tunnetuimpana esimerkkinä Thomas Pikettyn analyysit 2000-luvun pääomasta. Marxin ajankohtaisuutta ovat lisänneet esimerkiksi pääomien kasautuminen ja nykyinen finanssikriisi.

Antti Ronkainen:

– Kommunismin aaveen ajankohtaisuus.

– Mielestäni hedelmällisintä ja parasta antia Marxissa on hänen esittämänsä kritiikki kapitalismia ja kapitalistista tuotantotapaa kohtaan. Kriisit, kuten Marx analysoi, ovat osa kapitalismin historiallista kehitystä ja kapitalistinen talousjärjestelmä on aina enemmän tai vähemmän kriisissä. Yritysten on pakko kilpailla keskenään, eikä kapitalismissa pyritä tasapainoon, vaan on eräänlainen mykkä pakko luoda jatkuvasti lisää voittoa. Tämä puolestaan synnyttää väistämättä luokkakamppailuja, koska kapitalismi ei ole kaikkia tasapuolisesti hyödyttävä. Pääoman kautta omaa aikaamme on mahdollisuus ymmärtää.

Sixten Korkman:

– Hannu Taanilan mukaan Marxia pitää lukea alkukielellä, saksaksi, ja jotta voi ymmärtää Marxia, pitää lukea myös Hegeliä, ja saksaksi. Oma elinaikaodotteeni on kuitenkin liian lyhyt, jotta voisin tätä neuvoa noudattaa.

– Mielestäni kannattaa tutustua ensin Kommunistiseen manifestiin, joka toki on kirjoitettu tiettyä historiallista tilannetta varten. Pääoman ymmärtämisen kannalta on hyvä tutustua myös David Ricardoon, Adam Smithiin ja John Lockeen, loihan juuri klassinen taloustiede pohjan Marxin esittämälle arvostelulle.

Pertti Honkanen:

– Pääoma on vaikea kirja, mutta se sisältää myös huumoria, satiiria ja sitaatteja filosofeilta ja kirjailijoilta. Teoksessa on hankalia osioita, vaikka Engels toista ja kolmatta osaa toimittaessaan pyrkikin mahdollisimman ymmärrettävään lopputulokseen. Esimerkiksi lukupiirit ja taustoittava kirjallisuus ovat hyödyksi.

Lena Näre:

– Olen samaa mieltä, että lukupiirit, ”kumppanikirjat” ja muu oheiskirjallisuus ovat hyödyksi. Henkilökohtaisesti en ole kiinnostunut hakemaan ainoaa oikeaa tulkintaa Pääomasta, vaan kuinka sen avulla kyetään lähestymään käytännönläheisesti nykyisiä ongelmia.

Antti Ronkainen:

– Mielestäni Pääoma kannattaa lukea kokonaisuutena, mutta ottaa rinnalle myös Marxin ja Engelsin aikalaisanalyysejä kuten esimerkiksi Kommunistinen manifesti, Louis Bonaparten brumairekuun kahdeksastoista ja Luokkataistelut Ranskassa.

Seuraavaksi Hakanen kysyi nelikon nostoja omista artikkeleistaan.

Korkman käsittelee kirjassa Marxin ajankohtaisuutta:

– Mielestäni Marx oli erityisesti yhteiskuntateoreetikko ja tieteen suuria nimiä. Hän oli vastarannankiiski ja suuri radikaali. Hän oli kokonaisvaltainen, ajattelija, jollaisia ei enää synny, koska tutkijat erikoistuvat omille alueilleen.

– Toisin kuin klassisen taloustieteen edustajat, Marx näki kapitalismin kehittyvän kriisien kautta vallankumoukseen, josta edetään uuteen yhteiskuntajärjestelmään. Hän pyrki historiallisen kehityksen esitykseen, jossa yhteiskunnallisilla suhteilla oli keskeinen merkitys.

– Mielestäni Marx oli kriisiteoreetikko, mutta keynesiläinen kriisiajattelu on jo pitkään ollut taloustieteessä johtavassa asemassa Marxiin nähden. Myös Marxin työarvoteoria on osoittautunut ongelmalliseksi.

Pertti Honkanen on kirjoittanut kokoelmaan kaksi artikkelia: ”Miksi Pääoma kiinnostaa?” ja ”Marxin Pääoman III osa: historia ja merkitys”.

– Vuonna 2008 puhjennut finanssikriisi nosti Marx-kiinnostuksen uudelle tasolle. Ilmeisesti kiinnostus on verrannollinen globaaliin taloustilanteeseen. Pidän itsekin Marxia kriisiteoreetikkona ja Pääoma poikkeaa miltei jokaisesta muusta 1800-luvulla kehitellystä talousteoriasta. Marxin ajankohtaisuudesta kertovat keskustelut taloudellisesta eriarvoistumisesta ja puheet työaikojen pidentämisestä. Marxilla oli myös pohdintoja ekologiasta.

Lena Näre käsittelee artikkelissaan yhdessä Suvi Salmenniemen kanssa työelämän muutoksia ja Marxin antia erityisesti hoiva- ja palvelutyön tutkimisessa.

– Kapitalismi otetaan usein annettuna ja luonnollisena. Pyrimme purkamaan kapitalismin kehikoita ja myyttejä.

– Esimerkiksi maahanmuuttajien on pakko ”joustaa” työajoissa ja myös palkoissa, mikäli työpaikkaa ei haluta menettää. Tästä syystä ei uskalleta esimerkiksi mainita, mikäli palkkaa on maksettu vähemmän kuin kuuluisi. Tähän liittyy myös kolonialismia.

– Kapitalismin logiikka on laajentunut uusille alueille. Myös tunteet ja persoona valjastetaan tuotannon tarpeisiin.

Antti Ronkaisen mukaan olemme matkalla johonkin uuteen kasautumismalliin, mutta vielä ei tiedetä millaiseen. Ronkainen kirjoittaa teoksessa Joel Kaitilan kanssa luokkapolitiikasta finanssikriisissä.

– Tarkastelemme kriisejä erityisesti Euroopan ja Yhdysvaltojen osalta. Mutta kuten olemme havainneet, myös Kiinan kommunistisella puolueella on ongelmia kapitalismin kanssa.

– Itselleni poliittisuus ei ole tärkeintä Marxin tekstien lukemisessa, vaan analyyttisyys. Marxin Pääoma auttaa ymmärtämään finanssikriisejä ja talouspolitiikan pitkiä linjoja.

Kirjan kirjoittajista mukana julkistamiskeskustelussa olivat myös Marx-seuran puheenjohtaja Vesa Oittinen, väitöskirjatutkija Paula Rauhala, kehitysmaatutkija Pertti Multanen ja koulutustutkija Matti Vesa Volanen – sekä Marxista kiinnostunut yleisö.

Mutta arvoisat lukijat, lukekaa teos, niin tiedätte ja ymmärrätte enemmän siitä, miksi Marxin Pääoma on edelleen ajankohtainen.