Kreikan hallitus sekoitti pakan

04.11.2011 - 10:14
(updated: 16.10.2015 - 10:39)

Kreikan hallitus hyväksyi tiistaina hätäistunnossaan pääministeri George Papandreoun ehdotuksen kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n, EKP:n ja IMF:n viime viikolla työstämästä Kreikan uudesta kriisiohjelmasta. Ehdotuksen läpimeno vaatii vielä parlamentin hyväksynnän. Parlamentin oli määrä äänestää asiasta loppuviikosta. Ennen hätäkokousta eräät ministerit olivat vastahakoisia kansanäänestyksen järjestämiselle. Osa Papandreoun sosialistipuolueen johdosta oli valmis uusiin vaaleihin. Kansanäänestys kuitenkin hyväksyttiin hallituksessa yksimielisesti.

Euromaiden johtajat ja markkinat ovat suhtautuneet Kreikan kansanäänestykseen jyrkän kielteisesti, sillä kyselyjen mukaan enemmistö Kreikan kansasta ei hyväksyisi ankaraa talousohjelmaa. Kreikkalaisia pelotellaankin nyt sillä, että talouspaketin hylkääminen syöksisi Kreikan entistä suurempiin vaikeuksiin.

Kreikan konservatiivisen Uusi Demokratia -oppositiopuolueen johtaja Antonis Samaras tyrmäsi kansanäänestysaikeen ja kannatti sen sijaan vaalien järjestämistä. Vasemmisto-oppositio, Kreikan kommunistinen puolue KKE ja Synaspismos syyttävät Papandreouta kansan kiristämisestä. Ne katsovat, että kansanäänestyksellä hallitus hakee hyväksymistä uudelle kriisiohjelmalle, jossa valtion velkojen leikkaamisen ehtona on lisää rajuja leikkauksia julkisiin menoihin, vuoteen 2020 asti ulottuva leikkausohjelma sekä maan alistaminen EU:n, EKP:n ja IMF:n muodostamalle autoritaariselle ”valvontakomissiolle”. Kreikan valtamedia on myös ryhtynyt rummuttamaan ideaa ”kansallisen yhtenäisyyden hallituksesta”, joka saisi vahvat valtuudet lopettaa lakot ja hiljentää mielenosoitukset.

Vasemmiston mukaan pääministeri yrittää kansanäänestysesityksellään pelastaa itsensä ja hallituksensa ennenaikaisilta vaaleilta, joissa näitä odottaisi rökäletappio. Hallituspuolue Pasokin kannatus on pudonnut mielipidetiedusteluissa jo alle 20 prosenttiin ja radikaalin vasemmiston (KKE, Synaspismos ja Syriza) kannatus puolestaan noussut jo yli 20 prosenttiin. Kommunistien ja Synaspismoksen vaatimus on uudet vaalit heti ja politiikan suunnan muuttaminen.

Papandreou puolestaan on puolustanut kansanäänestystä kehumalla, ettei Kreikassa toteuteta mitään ohjelmia pakolla, vaan ainoastaan kansan suostumuksella. Kansanäänestys on hänen mukaansa selvä valtuutus, mutta myös selvä viesti Kreikan sisällä ja ulkopuolella maan eurooppalaisesta kurista ja eurojäsenyydestä.

Papandreoun johtama valtiollinen turvallisuusneuvosto vaihtoi myös tiistaina sekä armeijan komentajan että maa-, meri- ja ilmavoimien komentajat. Myös kymmenkunta muuta korkea-arvoista upseeria sai potkut. Puolustusministeriön lähde selitti, että uudistus oli ennakkoon suunniteltu ja sen toteutus tiistaiksi oli sattumaa. Kreikan oppositio piti kuitenkin siirtoa hallituksen juonena ja demokratian vastaisena. Oppositio myös arvosteli hallitusta siitä, että se luo huolta ja turvattomuutta kansalaisissa.

Totta kai tämä siirto ruokkikin sotilasjuntasta karvaita kokemuksia omaavien kreikkalaisten keskuudessa huhuja ja pelkoja lähestyvästä sotilasvallankaappauksesta. Nämä pelot perustuvat olettamukseen, että työllisyyden, elintason ja sosiaalisten peruspalvelujen syviä leikkauksia, joita Euroopan valtaeliitit ovat vaatineet palkinnoksi maan velkataakan osittaisesta kevennyksestä, ei voida toteuttaa demokraattisin keinoin.

Jos oletetaan hetken, että vallankaappaus uhkaa, silloin ei varmasti ole kyse pelkästään Kreikan kotimaisista jännitteistä. Pikemminkin se juontaisi juurensa Berliinissä, Pariisissa, Washingtonissa ja Natossa tehdyistä päätöksistä ja arviosta, että finanssipääoman edut vaativat Pinochet-tyylistä ratkaisua ongelmiin EU:n päätösten läpi ajamiseksi Kreikan työväenluokan vastarinnasta piittaamatta.

Joidenkin kommentaattorien mukaan markkinoiden usko viime viikolla sovittujen kriisiohjelmien tehoon on jo mennyttä, ja nyt ylivelkaisille valtioille tuiki tärkeät rahoittajat hermoilevat jo seuraavaa käännettä ja sitä, alkaako tosi kaaos Kreikasta vai Italiasta ja mitkä ovat Kreikan velkakriisin ratkaisun vaihtoehdot. Esimerkiksi Stratfor ja suomalainen Taloussanomat esittävät Kreikan osalta neljä vaihtoehtoa:

Vaihtoehto 1: Kreikan velat saneerataan. Kreikka suostuu ehtoihin. Muut ylivelkaiset euromaat, kuten Portugali, Irlanti, Espanja, Italia, Belgia ja Ranska, alkavat vaatia samaa. Euromaiden vakausvälineen maksukyky ja yhä harvemmiksi jäävien maksajamaiden maksuhalu loppuvat.

Vaihtoehto 2: Kreikan velkoja ei saneeratakaan, koska rahoittajat ja/tai Kreikka eivät suostu. EU ja euromaat pakottavat Kreikan yhä ankarampiin vyönkiristyksiin. Kreikka ajautuu vararikkoon ja jättää velkansa maksamatta.

Vaihtoehto 3: Kreikka jatkaa kitkuttamista ilman saneerausta tai muita lisätoimia. Kriisi pahenee ilman ratkaisua, uskottavuus ja luottamus murenee.

Vaihtoehto 4: Kreikka irtisanoo velkansa ja lähtee eurosta. Velkakriisin lisäksi valuuttakriisi. Jos Kreikka toipuu, muita kriisimaita seuraa perässä.

Kaikki vaihtoehdot johtavat Euroopan laajuiseen pankkikriisiin

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Pääkirjoitukset

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.