Kirja pitää pintansa

22.01.2015 - 12:20
(updated: 16.10.2015 - 10:39)

Kansainvälisesti verraten Suomessa on hyvä tilanne lukemisharrastuksen suhteen.

Lukeminen on yksi suosituimmista vapaa-ajan viettotavoista ja esimerkiksi naisten mieluisin vapaa-ajan toiminta, muistuttaa Kirjan vuosi ry:n toiminnanjohtaja Laura Karlsson.

– Ahkerimpien lukijoiden osuus Suomessa on Euroopan korkein. Suomalaiset miehet lukevat eniten maailmassa, heti virolaisten jälkeen. Lapset ja nuoret lukevat verraten paljon, joskin lukemisen ilo voi olla heikommissa kantimissa nykyisessä mediaympäristössä. Toisaalta aina on ollut joukko, erityisesti nuoria poikia, joita on ollut haastava saada lukemaan, joten tilanne ei nähdäkseni ole uusi.

Karlsson toteaa, että keskiverto suomalainen lainaa noin 19 kirjaa vuodessa.

– Se on maailman ennätys: kolme kertaa enemmän kuin ruotsalaiset, kuusi kertaa enemmän kuin ranskalaiset. Osittain taustalla on Suomen ainutlaatuinen kirjastoverkko.

Jopa kolmannes suomalaisista ilmoittaa lukevansa kirjoja päivittäin, ja jos määrään lisätään tietokirjat, osuus nousee vielä tästäkin.

Suomalaisten kirjoja kohtaan tuntema arvo heijastuu myös lahjanhankintaan: kirjat ovat mieluisimpia lahjoja niin isänpäivänä kuin jouluna.

Lukevissa kodeissa lukevat lapsetkin

Kirjalla on Karlssonin mukaan melko vakiintunut asema suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa – jopa niissä määrin, että sitä toisinaan saatetaan pitää miltei itsestäänselvyytenä.

– Kirjalla ja lukemisella on mielestäni hyvä, vakiintunut asema, mutta on selvää, että nykyisessä mediamaailmassa ajankäyttö jakaantuu useammalle medialle. Bisnespuolella on toki omat haasteensa. Kirjat kustannetaan ja myydään tässä maassa pääsääntöisesti yksityisten yritysten kautta, jotka toimivat taloudellisten reunaehtojen puitteissa. Toiminnan pitää olla kannattavaa, jotta vastaisuudessakin saadaan laadukasta kotimaista kirjallisuutta lukijoiden tarjolle.

Lukemisharrastuksen tekeminen nuorille houkuttelevammaksi voi olla konstikasta.

– Nuoriin purevat parhaiten oman ikäryhmän suositukset, joten jos tätä saisi mobilisoitua jollain luontevalla tavalla, varmasti lapsi löytäisi mielenkiintoista luettavaa. Lasten ja nuorten kohdalla on toki kodin vaikutus erittäin merkittävä: lukevissa kodeissa lukevat lapsetkin. Ja kolmantena nimeäisin positiiviset lukemisen roolimallit.

Karlssonin mielestä lasten ja nuorten omiin intresseihin sitoutuva ja tarvelähtöinen vinkkaus on tarpeen.

– Jonkin verran nuoret varmasti lukevat nytkin esimerkiksi pelioppaita, mutta sitä ei ehkä tule mieltäneeksi lukemiseksi samalla tavalla kuin vaikkapa kaunokirjallisuutta.

Muistutus kirjan arvosta ja merkityksestä

Laura Karlsson huomauttaa, että kotimainen kirjallisuus rakentaa ja ylläpitää kulttuuria ja kieltä, ja sen myötä muokkaa myös ajatteluamme: kielen rajat ovat mielen rajat, ovat viisaammat sanoneet.

– Suomessa kuitenkin julkaistaan paljon kirjallisuutta, Islannin jälkeen eniten nimikkeitä per asukas maailmassa. Asiat ovat siis mielestäni aika hyvissä kantimissa, joskin aina on vara parantaa. Ja kirjan arvosta ja merkityksestä on hyvä välillä muistuttaa, sanoo Karlsson. Juuri tästä on kyse myös Kirjan vuosi 2015 -kampanjassa, jossa on mukana lukuisia erilaisia kirja-alalla ja lukemisharrastuksen piirissä toimivia järjestöjä ja tahoja.

Mutta mikä on Laura Karlssonin oma lempikirja?

– Niitä on monia, eri tarpeisiin on eri kirjat. Viime aikoina luetuista erityisen vaikutuksen teki Venla Hiidensalon Karhunpesä, sanoo Karlsson.

www.kirjanvuosi.fi

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Kulttuuri