Kansalaisyhteiskunta väkivaltaa vastaan

13.02.2017 - 13:00
Anneli Korhonen on sosiaalialan pitkän linjan toimistotyöläinen, ay- ja asukasaktivisti, syntyperältään savolainen ja aktiivisesti monikielinen kansalainen. Kuva: Toivo Koivisto.

Huoli väkivallasta on langennut päällemme. Haastattelin kansalaista, joka on joutunut tämän asian kanssa kasvokkain.

Anneli Korhonen on sosiaalialan pitkän linjan toimistotyöläinen, ay- ja asukasaktivisti, syntyperältään savolainen ja aktiivisesti monikielinen kansalainen. Anneli paluumuutti vuonna 2000 kotimaahan kolmen tyttärensä, 10-vuotiaiden kaksosten ja 3-vuotiaan yksösen kanssa Hän koki maan vieraaksi: väkivalta ja vihamielisyys rehottivat kaikkialla. Hän haistoi väkivallan kaduilla ja konttoreissa.

Anneli muistelee ottaneensa asian puheeksi töissä ja tuttaviensa luona liikkuessaan, mutta jäi vaille vastakaikua. Vaikutti, ettei helsinkiläisten suuri enemmistö huomannut lainkaan vihamielisyyttä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Ilmeisesti he ajattelivat, ettei pahoinvointi heitä koskenut.

Monikielisyys on tärkeää

Kaksikielisyyden vuoksi Anneli etsi tyttärilleen ruotsinkieliset koulut. Kielet, joita perheessä puhuttiin, olivat arabia, berberi, englanti, ruotsi ja savo.

Rakenteellisella väkivallalla on erittäin pitkät perinteet Suomessa.

Anneli painottaa aktiivisen monikielisyyden tärkeyttä yhteiskunnassa.

– Kieltä käytetään kommunikaation välineenä eri ihmisten ja ryhmien välillä, eikä sen sinänsä tarvitse olla arkipäiväisessä kanssakäymisessä täydellistä. Riittää, että viesti menee perille.

Rakenteellisella väkivallalla on hänen mukaansa erittäin pitkät perinteet Suomessa. Eri kansanryhmiin kohdistuva kielifasismi on yleistä. Kontrolloidaan, puhutaanko täydellistä kieltä. Toisaalta kielitoimisto hyväksyy ja stabiloi pahatkin kielen rappeumat ja maneerit.

Kannanotoilla on vaikutusta

Anneli on ollut mieleisessään luottamustehtävässä poliisiasian neuvottelukunnan vara-jäsenenä viime vaalikauden. Hän on joutunut ottamaan kantaa reaaliseen väkivaltaan ja sen ilmenemismuotoihin.

SKP:n aloite vaikutti siihen, että poliisi on kieltämässä Suomessa uusnatsistisen Pohjoismainen vastarinta -liikkeen toimintaa.

– Viranomaisten täytyy toimia väkivallattomasti kansalaisia kohtaan, painottaa Anneli.

Kannanotoilla on ollut myönteisiä seurauksia: Anneli arvelee, että SKP:n aloite vaikutti siihen, että poliisi on kieltämässä Suomessa uusnatsistisen Pohjoismainen vastarinta -liikkeen toimintaa.

Tavoitteena on väkivallaton arki, kaduilla ja konttoreissa; että kansalaiset voivat rauhassa kulkea kaduilla, matkustaa julkisissa liikennevälineissä, käydä kahviloissa ja ravintoloissa ilman, että heiltä varastetaan lompakko tai kännykkä, ilman, että heidät yllättäen pahoinpidellään.

Eettiset tavoitteet kaukana

Väkivallan olemus ja ydin koostuvat piittaamattomuudesta muista sekä omien tarkoitusten ja tendenssien ajamisesta päätökseen. Tämä on nähtävissä eri tasoilla yhteiskunnassa: virastoissa, kaduilla, eduskunnassa, ruokajonoissa.

"Väkivalta ei ole vain sitä, mitä osattomat kohtaavat, vaan myös sitä, että sosiaalityöntekijät pakotetaan tiukkaan budjettikuriin."

– Kuntien sosiaali- ja terveystoimen alibudjetointia voisi kutsua rakenteellisen väkivallan lajiksi: se aiheuttaa huonoja päätöksiä, joilla kansalaisten arkinen hyvinvointi vaarantuu. Väkivalta ei ole vain sitä, mitä osattomat kohtaavat, vaan myös sitä, että sosiaalityöntekijät pakotetaan tiukkaan budjettikuriin ja linjassa ylhäältä sanellaan, minkä verran ketäkin autetaan, tai autetaanko lainkaan. Kaukana ovat sosiaalityöntekijöiden liiton Talentian eettiset tavoitteet, joissa asiakkaan etu ja oikeus ihmisarvoiseen kohteluun on toiminnan ydin, kommentoi Anneli.

Ruotsinkielisten asema huono

Anneli on eniten huolissaan pääkaupunkialueen ruotsinkielisistä varattomista vanhuksista, joista monet ovat yksinäisiä ja muistamattomia.

– Myytti ”svenska talande bättre folkista” on syytä viimeinkin romuttaa ja tajuta, että pääomapiirit eivät ole avuntarvitsijoita verohelpotusten muodossa, vaan isoja satsauksia tarvitaan köyhyyden poistamiseen ja vanhusten ihmisarvon palautukseen, erityisesti på svenska. Totuus on, että satsaukset ruotsinkieliseen vanhusväestöön ovat olleet hyvin vaatimattomia; Helsingissä ei ole ensimmäistäkään kaupungin omaa ruotsinkielistä palvelutaloa, ei myöskään riittävää määrää kotiavustajia, jotka edes auttavasti puhuisivat ruotsia.

Helsingin kaduilla toimivaan nuorten ennaltaehkäisevää työtä vähennettiin kolme vuotta sitten, juuri kun se poliisin mukaan oli alkanut kantaa hedelmää, eli ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Tänä vuonna työn määrää on luvattu korjata entiselleen.

– On olennaista, ettei ennaltaehkäisevän katutyön määrää vähennetä ja lisätä vaalien tulosten mukaan, kommentoi Anneli. Hänen tavoitteenaan on rauhanomainen kansalaisyhteiskunta.

Tietämättömyys syö demokratiaa

Annelin mielestä tietämättömyys syö demokratiaa ja lisää asenteellista väkivaltaa. Hän lainaa ihailemaansa islamin tutkijaa, professori Jaakko Hämeen-Anttilaa, joka toteaa, että nykymenolla naisten asema voi Suomessa huonontua, koska hallitus tahallaan purkaa hyvinvointia.

Uskontoa on perinteisesti käytetty naisvihan välineenä myös meillä ja siksi on syytä olla tarkkana.

– Hämeen-Anttila on kommentoinut suomalaisten rajoittunutta kiinnostusta islamiin, eli keskitytään väkivaltaan ja naisen asemaan. Voi olla, että naisen asema Lähi-idässä vielä paranee; Suomessa sen sen sijaan voi huonontua. Suomalainen keskustelu ei vaikuta lainkaan tilanteeseen Saudi-Arabiassa, Irakissa tai Egyptissä, Anneli siteeraa Hämeen-Anttilaa: naisen asema ei islamilaisessa maailmassa parane ennen kuin Lähi-Itään saadaan rauha. Sotatoimialueella ei naisten oikeuksia edistetä.

Anneli on ateisti ja uskonvapauden vahva kannattaja. Hän tähdentää, että uskontoa on perinteisesti käytetty naisvihan välineenä myös meillä ja siksi on syytä olla tarkkana.

Hyvääkin on!

Paljon hyvää on tapahtunut Helsingissä. Ensimmäiseksi Anneli lähettää onnittelut kommunisteille onnistuneesta Guggenheim-torjuntataistelusta ja Keskuspuiston tuhoamisen rajoittamistaistelusta. Tilapäisenä takapakkina hän näkee kiky-sopimukset ja nyt vallalla olevan ryssävihan.

Anneli uskoo, että Suomessa ja Helsingissä on vielä jäljellä isänmaallisia kapitalisteja, joiden kanssa yhteistyössä saadaan Venäjän-kauppa palautetuksi ja normalisoiduksi.

– Veronkiertäjien paljastukseen on myös satsattava; niillä kätketyillä veromiljardeilla asuntopula ratkeaisi ja ensimmäinen ruotsinkielinen palvelutalokin voisi tulla rakennetuksi.

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Kotimaa

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.