Kansalaistottelemattomuudesta

16.05.2017 - 15:00

Tuore oikeusministeri, kokoomuksen Antti Häkkänen kertoi Ylen haastattelussa näkemyksiään suomalaisesta kansalaisyhteiskunnasta sekä omista moraali- ja oikeuskäsityksistään. Häkkäsen mielestä kansalaistottelemattomuus, jota esimerkiksi kirkko harrastaa suojellessaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, on huolestuttava ilmiö. Häkkänen pitää vakavana, että julkisessa keskustelussa kyseenalaistetaan lakien noudattamista. Oma moraali ja eettinen vakaumus eivät oikeuta Häkkäsen mielestä missään tilanteessa rikkomaan lakia.

Kommunistisen liikkeen näkökulmasta Häkkäsen käsitykset ovat absurdeja ja kertovat puhujan turvatusta luokka-asemasta.

Historiallisesti kansalaistottelemattomuudella on ollut valtava merkitys niin kehittyvien maiden vapautustaisteluissa kuin erilaisissa edistyksellisissä liikkeissä aina tasa-arvokamppailuista ja työtaisteluista lähtien.

Kansalaistottelemattomuudella tarkoitetaan lainvastaista toimintaa, jota luonnehtii vetoaminen etiikkaan, väkivallattomuus ja symbolisuus. Tutkija Teppo Eskelisen mukaan kansalaistottelemattomuuden käsite on todennäköisin peräisin amerikkalaiselta Henry David Thoreaulta, joka oli merkittävä 1800-luvun ajattelija ja vaikutti muun muassa pasifismin ja ekologisen liikkeen kehitykseen. Käsitteen nykymerkityksen kannalta keskeisiä ajattelijoita ovat myös venäläinen Leo Tolstoi sekä Intian itsenäisyysliikkeen johtohahmo Mohandas Gandhi.

Historiallisesti kansalaistottelemattomuudella on ollut valtava merkitys niin kehittyvien maiden vapautustaisteluissa kuin erilaisissa edistyksellisissä liikkeissä aina tasa-arvokamppailuista ja työtaisteluista lähtien. On vaikea kuvitella, että esimerkiksi naisten äänioikeutta tai Yhdysvaltain rotuerottelun purkamista olisi saavutettu ainakaan niin nopeasti ja siististi pelkällä legaalilla vaikuttamisella. Suomessa kommunistit toimivat vuosikausia laittomasti maan alla. Tälläkin hetkellä kommunistien toiminta on useassa maassa kiellettyä.

Ristiriitaista on, että legalismiin taipuvainen Häkkänen itse on kyseenalaistanut perustuslain aseman eräänlaisena perälautana. Häkkäsen mielestä perustuslaki ei saisi estää poliitikkoja tekemästä radikaalejakin uudistuksia lakeihin. Häkkänen unohtaa – tai yrittää aktiivisesti peitellä – että perustuslain tehtävä on juurikin suojella kansalaisia edes jollain tavalla poliitikkojen mielivallalta. Tämä outo kaksinaismoralismi korostaa vain sitä seikkaa, että vaikka lakien pitäisi olla kaikille sama, siihen suhtautumisessa ja niiden noudattamisessa on luokkakantaisia eroja.

SKP:n viimeisimmän edustajakokouksen eräs asiakirja on otsikoitu ”Kaikki tuki katujen parlamenteille”. Vaikka valtaosa ulkoparlamentaarisesta toiminnasta onkin laillista, ei lakien ehdoton noudattaminen voi olla politiikan tekemisen rajoite. Joskus tarvitaan passiivista vastarintaa tai suoraa toimintaa, jotka vähintäänkin venyttävät laillisuuden rajoja. Maailma harvoin muuttuu ilman kansalaistottelemattomuutta.

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Tilaa Tiedonantaja!

Pääkirjoitukset

Kommentit (1 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.