Kamppailu tekijänoikeuksista

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 21 / 29.5.2009

Tieto, luovuus, erilaisen informaation käsittely ja sen toimittaminen eri muotoihin ovat muun muassa koulutustason nousun, teknologian kehityksen ja tuotannon yhteiskunnallistumisen vuoksi muodostumassa entistä tärkeämmiksi tuotantotekijöiksi. Digitaalisen kulttuurin ja tietoverkkojen alueella tuotantovoimien kasvulla ei ole samoja rajoja kuin perinteisessä, luonnonvaroja hyödyntävässä tuotannossa. Inhimillinen luovuus on periaatteessa ehtymätön luonnonvara eikä digitaalinen maailma tunne rajoja.

Kapitalistisessa tuotantojärjestelmässä juuri luova tuotanto on keskeisimpiä alueita, jossa tuotantovoimien potentiaali ei mahdu vallitsevien kapitalististen tuotantosuhteiden raameihin. Sen vuoksi pääoma pyrkii kehittämään erilaisia strategioita, joilla keinotekoisesti pakottaa tuotantovoimia tiettyihin puitteisiin. Tämä on tarpeen, jotta lisäarvon anastaminen olisi tehokasta tai ylipäätään edes mahdollista.

Luova ala

kasvaa

Tekijänoikeuskamppailu on lyhyesti sanottuna taistelua siitä, miten luovilla, tietovoittoisilla aloilla syntyvä tuotto jatkossa jaetaan: meneekö se monopolisoituvan mediapääoman vai luovan työn tekijöiden hyväksi.

Luovilla aloilla työskentelee alan liittojen arvion mukaan noin 80 000 työntekijää. Määrä on todellisuudessa huomattavasti suurempi, sillä monella alalla vaaditaan muun muassa tietoverkkojen ja yleensä työn suhteen huomattavaa luovaa panosta, joka myös tuottaa sisältöä. Varsinaisten luoviksi luokiteltujen alojen (journalistit, valokuvaajat, kirjoittajat, taittajat, graafikot ym.) työntekijöiden määrä on myös kasvussa.

Kolme

taktiikkaa:

Elinkeinoelämä hyökkää luovan työn tekijöiden etuja vastaan tällä hetkellä (ainakin) kolmella taktiikalla:

- Pakottamalla sisältöä tuottavat ja sisällön tuotannossa avustavat tekijät allekirjoittamaan sopimuksia, joilla heiltä riistetään taloudellisia sekä sisällöllisiä oikeuksia.

- Ajamalla luovien alojen työehtosopimuksiin ehtoja, joissa työsuhteessa oleva luovan työn tekijä pakotetaan luovuttamaan sisällön oikeudet automaattisesti työnantajalle.

- Vaikuttamalla tekijänoikeuslain valmisteluun siten, että laki hyödyttää entistä enemmän suurten mediayhtiöiden omistajia alkuperäisen tekijän sijasta.

Kyseessä on äärimmäisen tärkeä kamppailu, koska luovan työn sovellukset tulevat teknologian kehittyessä olemaan mitä moninaisimmat ja ulottuvat aloille, joista meillä ei vielä ole tietoakaan.

Sanoma Newsin

tapaus

Sanoma News (kustantaa muun muassa Helsingin Sanomia, Ilta-Sanomia ja kaupunkilehti Metroa) esitti huhtikuussa 2009 yhtiön ulkopuolisille freelance-avustajille (toimittajat, valokuvaajat, kuvittajat) sopimusta, jolla se pyrkii hankkimaan periaatteessa kaikki hyödynnettävissä olevat oikeudet avustajan tuottamiin juttuihin ja kuviin kertakorvauksella. Tämä tarkoittaa sitä, että alkuperäiseltä tekijältä viedään kaikki oikeudet hyödyntää taloudellisesti omaa työtään.

Sanoma News pidättää myös oikeudet kaikkeen jatkokäyttöön. Yhtiö haluaa myös oikeudet muokata ja muuttaa sisältöjä mieleisekseen ja myydä ne eteenpäin. Eli tekijä ei voi valvoa, missä ja kuka hänen työtään käyttää ja millä hinnalla.

Sanoma News myös vaatii, että palkkio maksetaan vain julkaistuista jutuista kun aiemmin maksettiin tehdystä jutusta. Tämä tarkoittaa, että avustaja voi joutua tekemään valtaisan määrän palkatonta työtä, mikäli juttua ei jostain syystä julkaista.

Yhtiö vetoaa alan vakiintuneeseen tapaan. Kaikki ammattilaiset tietävät silti, etteivät sopimuksessa esitetyt ehdot ole Suomessa alan tapaan kuuluvia vaan ovat tuontitavaraa Yhdysvalloista ja Euroopasta. Esityksen suomalainen sylttytehdas lienee Elinkeinoelämän keskusliitto ja mediakonsernien johdossa istuva ammattijohtajisto, jolla ei ole omaa journalistista taustaa ja jonka ainoa tarkoitus on saada yhtiö tuottamaan mahdollisimman paljon voittoa.

On päivänselvää, että mikäli Sanoma Newsin sopimusehdot hyväksytään laajasti, niistä tulee alan yleinen käytäntö ja muut mediatalot seuraavat perässä.

Sananvapaus

ja monipuolisuus

Sanoma Newsin sopimuksen mukaan, mikäli toimittaja myy juttunsa vaikkapa Helsingin Sanomille, hän ei saa myydä tai edes antaa juttuaan ilmaiseksi edelleen muuhun mediaan julkaistavaksi sopimusrikkomuksen uhalla. Eli mikäli toimittajan juttu ei jostain syystä vaikkapa poliittisesti miellytä lehden sisällöstä vastaavia tahoja, voi Helsingin Sanomat haudata jutun kokonaan. Tämä on merkittävä sananvapauden uhka.

Toisaalta mediasisällöt uhkaavat edelleen yksipuolistua, kun esimerkiksi Sanoma Newsin eri julkaisuissa voidaan edullisesti, ilman eri tekijäkorvausta kierrättää joko sellaisenaan tai hieman muokattuna samaa materiaalia. Tämä vahvistaa suomalaista valtamediaa jo nyt pahasti vaivaavaa yhden totuuden periaatetta.

Työehtosopimukset

ja tekijänoikeuslaki

Mediakonsernit ajavat Elinkeinoelämän keskusliiton kautta myös luovan työn alojen työehtosopimuksiin niin sanottua työnantajalauseketta, jolla työsuhteessa olevilta sisällön tuottajilta, toimittajilta, kuvaajilta ja niin edelleen vaaditaan työssä tuotetun aineiston oikeudet automaattisesti työnantajalle. Eli Sanoma Newsin avustajille esittämän pakkoluovutussopimuksen ehtoja ajetaan osaksi alan työehtosopimuksia.

Elinkeinoelämä on myös halunnut siirtää hallinnollisesti tekijänoikeusasiat opetusministeriöstä kauppa- ja teollisuusministeriöön, missä tekijänoikeutta on luonnollisesti helpompi muokata suurpääomaa hyödyttäväksi. Toistaiseksi tämä ei ole onnistunut.

Sanoma Newsin ja muidenkin mediakonsernien tavoitteleman oikeuksien pakkoluovutuksen vastustaminen ei tarkoita, etteikö nykyistä Teostolle perustuvaa tekijänoikeusjärjestelmää olisi syytä kritisoida ja vastustaa. Nykymuotoiset tekijänoikeudet hyödyttävät nytkin kokonaisuutena suuryrityksiä enemmän kuin alkuperäisiä tekijöitä.

Suomen Journalistiliitto on käynyt freelancereilta saatujen valtakirjojen pohjalta neuvotteluja Sanoma Newsin kanssa. Tällä hetkellä eletään pattitilanteessa: liiton mukaan mitään merkittävää muutosta Sanomat ei ole freelancereiden sopimusehtoihin tehnyt. Kosmeettisesti uudistetut ehdot pitäisi allekirjoittaa kesäkuun puoleen väliin mennessä.

MARKO KORVELA

* Lähteitä:

>> Suomen freelance-journalistit ry

http://www.freet.fi/

>> Electronic Frontier Finland ry

http://www.effi.org/