Industrial-legendan neljäs elämä
Kuka amerikkalainen rock-tähti on johtanut menestyksellä yhtyettään jo neljättä vuosikymmentä, käyttänyt ylettömästi päihteitä heroiinista alkoholiin ja kuollut niiden seurauksena kolme kertaa, tullen aina elvytetyksi uudelleen henkiin ja takaisin esiintymislavoille?
Ei, vastaus ei ole Mötley Crüen Nikki Sixx, vaan legendaarisen teollisen metallin pioneerin Ministryn keulakuva Al Jourgensen.
Tänä kesänä Jourgensen on tuomassa yhtyeensä toistamiseen Tuska Open Air -metallifestivaalille Helsinkiin.
Aloittaessaan vuonna 1981 Ministry esitti puhtoista syntetisaattoripoppia, joka otti vaikutteita Iso-Britanniasta, muun muassa Human Leaguelta ja Depeche Modelta. Vähitellen vuosikymmenen kuluessa Ministryn musiikki alkoi muuttua synkempään ja raskaampaan suuntaan.
Käännekohdaksi muodostui vuonna 1988 julkaistu The Land of Rape and Honey -levy, jolla äänimaailmaa hallitsi säröinen sähkökitara ja yhtä lailla rupiseksi efektoidut vokaalit. Albumista muodostui eräs industrial metal -tyylilajin pioneerilevyistä.
Ministry nousi laajempaan suosioon vuonna 1992 julkaistun Psalm 69 -albumin myötä. Levy oli Jourgensenin armoton hyökkäys vanhemman George Bushin harjoittamaa politiikkaa vastaan. Osansa saavat niin Persianlahden sota kuin Yhdysvaltain sisäpoliittiset levottomuudet, jotka kulminoituivat Los Angelesin mellakoihin. Mellakat kärjistyivät, kun julkisuuteen tuli kuvanauha, jossa neljä valkoista poliisia pahoinpitelivät henkihieväriin mustan Rodney Kingin. Ministryn N.W.O. -kappaleeseen kuvatussa ahdistavassa videossa poliisit hakkaavat vapauden patsaaksi pukeutunutta mustaa naista.
Isä-Bush ja poika George W. Bush olivat jatkossakin Jourgensenin halveksunnan kohteena aina levyjen nimiä myöten. Busheista kertovat levytittelit kuten Filthy Pig (Saastainen sika) ja The Last Sucker (Viimeinen kusipää) eivät paljon selittelyä kaipaa.
Vihaisissa teksteissään Jourgensen tuomitsee yhtä lailla Yhdysvaltain sotilasoperaatiot Afganistanissa ja Irakissa kuin holtittoman finanssikapitalismin, jota nuoremman Bushin hallitus sumeilematta tuki. Kritiikkiä saa myös Yhdysvaltain harjoittama siirtolaispolitiikka ja rotusyrjintä.
Vuonna 2006 Jourgensen ilmoitti pistävänsä Ministryn telakalle. Miehen tarkoitus oli keskittyä sivuprojekteihin ja levyttää muun muassa pitkään haaveilemansa kantrilevy.
Kantrisessioiden sivutuotteena syntyivät odottamatta myös uuden Ministry-levyn kappaleiden pohjat. Jourgensenille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin kaivaa yhtye naftaliinista.
Alkuvuodesta ilmestyikin Ministryn paluulevy Relapse. Bushin perhe on poistunut poliittiselta kartalta, mutta Jourgensen on löytänyt maailmasta muitakin närästyksen aiheita. Kappale Kleptocracy arvostelee kovin sanoin ”varkaiden valtaa”, joka Jourgensenin mukaan on tuhoamassa amerikkalaista yhteiskuntaa. Bloodlust kuvaa kapitalismin loputonta ahneutta ja verenhimoa. 99 Percenters taas on hatunnosto Yhdysvaltain Occupy-toriliikkeelle.
Helsingin Suvilahdessa nähdään siis sunnuntaina 1. heinäkuuta itsevarma, monessa liemessä keitetty industrial-musiikin veteraani, jonka musiikillisen sanoman radikaalius ei ole vuosien varrella lieventynyt piiruakaan.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Ikonisen näyttelijän Anneli Saulin uskomattomasta elämästä kertova dokumenttielokuva Annelin aika sai ensimmäiset silmäparinsa alkuvuodesta järjestetyillä DocPoint–festivaaleilla saaden yleisöltään lämpimän vastaanoton.
Syksyllä laajempaan levitykseen tulevan dokumentin ohjannut Saara Cantell on erityisen ilahtunut nuorilta tulleesta palautteesta.
Taiken kulttuurilehtituen rajut leikkaukset tietävät loppua monen lehden julkaisemiselle ja näin valtamedian ulkopuolelle jäävät moninaiset äänet heikkenevät entisestään. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry on järkyttynyt uutisesta, jonka mukaan kulttuurilehtien avustuksia aiotaan leikata 15 prosenttia.
Tiistaina 26.9. julkistettiin Rosebud Sivullisen lavalla toimittaja Tero Heinäsen kirja ”Oi niitä aikoja! Unohtumattomien venäläis- ja neuvostolaulujen tarina”. Se on ensimmäinen laaja suomenkielinen esittely Venäjän ja Neuvostoliiton populaarista musiikista.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.