Ihmisyyden olennainen pala
Suomessa elokuva on aina ollut marginalisoitu asia. Elokuva ei koskaan ole virallisesti kohonnut tunnustettujen taiteiden joukkoon.
– Olen aina propagoinut elokuvan puolesta ja epäonnistunut elämäntehtävässäni, tuumi elokuvaguru Peter von Bagh hieman ironisesti. Suomessa populaarikulttuuri erotetaan tiukasti korkeakulttuurista, ja edellä mainittua pidetään jotenkin alempiarvoisena.
Peter von Bagh on operoinut luontevasti molemmalla kentällä. Hän oli mukana viikonloppuna Helsingin kirjamessuilla keskustelemassa tuoreesta kirjastaan, joka käsittelee Charles Chaplinin mittavaa elokuvatuotantoa.
Charles Chaplin (1889-1977) puuhasi elokuvien parissa pitkän uran, kaiken kaikkiaan 65 vuotta: ensimmäiset 50 vuotta itse ohjaamalla ja näyttelemällä, loput 15 vuotta editoimalla ja muokkaamalla tuotantoaan.
Chaplin on ollut Peter von Baghille elinikäinen kumppani. Hänen mukaansa Chaplin on myös elokuvakirjoittajille iso haaste.
– Chaplinista on kirjoitettu niin mielettömästi, että jos tähän pystyy lisäämään yhdenkin omaperäisen rivin, niin on aika taitava.
Von Baghin teos käsittelee puhtaasti Chaplinin elokuvia. Hän totesi, että suuren taiteilijan elämäkerta löytyy ennen kaikkea taiteilijan teoksista.
Von Baghille Chaplin on 1900-luvun historian suuri kronikoitsija. Kun esimerkiksi Kultakuume kertoo pula-ajasta ja Nykyaika massatuotannon aikakaudesta, tallotaan Diktaattorissa suoraan voimansa tunnossa olleen Hitlerin varpaille. Chaplin osoittaa Hitlerin klovniksi, jonka historia tulee hautaamaan.
Chaplinin liikkumaväli on von Baghin mukaan mieletön: hän käyttää sujuvasti niin parodiaa, satiiria kuin tilannekomediaa. Läsnä on ihmisyyden koko kirjo. Chaplin kertookin elokuvissaan pitkälle omaa tarinaansa: niin dramaattisesta lapsuudestaan, köyhyydestään ja sivullisuuden kokemuksistaan.
Von Baghin mukaan Chaplinin elokuvat ovat olleet oman aikansa peilejä, mutta kuvaavat yhä hätkähdyttävän tarkasti myös nykypäivän maailmaa.
– Sillä hetkellä kun menetämme kiinnostuksen Chaplinin elokuviin, voimme heittää pyyhkeen kehään - silloin on ihmisyydestä mennyt pala pois, huomautti Peter von Bagh.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Alatorniolainen kunnallispoliitikko Eino Lindholm piti ensimmäisen kerran aapiskirjaa kädessään kiertokoulussa Ylivojakkalassa. Eino löysi kirjoista ja työväenliikkeen lehdistä sellaista viisautta, jota hän halusi jakaa köyhille ihmisille. Vasta ilmestynyt Eino Lindholmin elämäkerta ”Kielletyt kirjat” kertoo, kuinka nuori perheenisä salakuljetti hevosella kuusi säkillistä kiellettyjä kommunistisia kirjoja Vojakkalasta Kemijokivarteen Taivalkoskelle ja autokyydissä Kemiin. Kirja kertoo punavangin kohtalosta lapuanliikkeen repimässä Suomessa.
Ikonisen näyttelijän Anneli Saulin uskomattomasta elämästä kertova dokumenttielokuva Annelin aika sai ensimmäiset silmäparinsa alkuvuodesta järjestetyillä DocPoint–festivaaleilla saaden yleisöltään lämpimän vastaanoton.
Syksyllä laajempaan levitykseen tulevan dokumentin ohjannut Saara Cantell on erityisen ilahtunut nuorilta tulleesta palautteesta.
Taiken kulttuurilehtituen rajut leikkaukset tietävät loppua monen lehden julkaisemiselle ja näin valtamedian ulkopuolelle jäävät moninaiset äänet heikkenevät entisestään. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry on järkyttynyt uutisesta, jonka mukaan kulttuurilehtien avustuksia aiotaan leikata 15 prosenttia.